Etusivu > Tilastot > Yksityisen sektorin tuntipalkat > 2011 > Laatuseloste: Yksityisen sektorin tuntipalkat

Laatuseloste: Yksityisen sektorin tuntipalkat

• 1 Tilastotietojen relevanssi
• 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4 Julkaisun tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6 Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1 Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tilaston tietosisältö ja käyttötarkoitus

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilasto ja tuntipalkkatilasto ovat vuosittain laadittavia tilastoja, jotka kuvaavat ansioita vuoden viimeisellä neljänneksellä. Palkkatilastoja käytetään pääasiassa työehtosopimustoiminnassa. Ansiotasoindeksin lopulliset tiedot ja palkkarakennetilaston tiedot perustuvat osittain yksityisen sektorin palkkatilastojen tietoihin.

Tilastojen perusaineiston muodostavat yksityisen sektorin työnantajajärjestöjen keräämät palkkatilastotiedot sekä Tilastokeskuksen työnantajajärjestöihin kuulumattomilta työnantajilta otostutkimuksella keräämät vastaavat tiedot. Tiedustelu koskee pääsääntöisesti kaikkia yritykseen työsuhteessa olevia palkansaajia. Kuukausipalkkaisten tiedot kerätään vuoden viimeiseltä neljännekseltä yhden kuukauden jaksolta ja tuntipalkkaisten pääosin koko vuosineljännekseltä, poikkeuksena Kirkon työmarkkinalaitoksen aineisto, joka on kesäkuulta. Maataloustilasto perustuu Maaseudun Työnantajaliiton jäseniltään keräämään aineistoon. Metsätyöntekijöiden palkkatilasto laaditaan Metsähallituksen, Metsäteollisuus ry:n ja Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n jäsenyritysten ja metsäkeskusten tiedoista.

Kuukausipalkkatilasto sisältää kokoaikaiset kuukausipalkkaiset palkansaajat, joiden palkkaus noudattaa säännöllistä työaikaa. Julkaistuissa palkkatiedoissa ei ole mukana osa-aikaisia. Osa-aikaisiksi katsotaan pääsääntöisesti henkilöt, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 10 prosenttia alan yleistä työaikaa lyhyempi. Tuntipalkkatilasto sisältää kaikki tuntipalkkaiset palkansaajat, jotka ovat olleet työsuhteessa yritykseen tiedusteluajankohdan aikana riippumatta työajan pituudesta.

Maatalouden palkkatilasto sisältää kaikki Maaseudun työnantajaliiton jäsenyritysten yli 15-vuotiaat työntekijät. Tilasto sisältää myös osa-aikaiset ja kausityöntekijät. Sen sijaan tilastossa eivät ole mukana perheen jäsenet, toimihenkilöt eivätkä harjoittelijat.

Metsätalouden tiedusteluun kuuluvat kaikki 18–65 -vuotiaat valtion sekä alan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevat metsätyöntekijät. Tilaston ulkopuolelle jäävät Koneyrittäjien liittoon kuuluvien metsäkonealan yrittäjien palveluksessa olevat työsuhteiset metsäkoneen kuljettajat (noin 2 000 työntekijää), joista Tilastokeskus ei kerää tietoja.

Toimitusjohtajat, harjoittelijat, oppilaat ja palkkaukseltaan normaalikäytännöstä poikkeavat eivät sisälly tilastoihin.

1.2 Käytetyt luokitukset, käsitteet ja tilastolliset tunnusluvut

Luokitukset

Tilastoa täydennetään Tilastokeskuksen ylläpitämillä luokituksilla ja tutkintorekisterin tiedoilla. Seuraavassa kuvaus käytetyistä luokituksista:

Ammattiluokitus: Tilastossa on käytössä Ammattiluokitus 2010 (AML 2010), joka perustuu Euroopan Unionin yhteiseen ammattiluokitukseen ISCO-08:aan. Tiedot on tuotettu aiemmin Ammattiluokitus 2001:llä ja tilastovuoden 2010 tiedot tuotettiin sekä vuoden 2001 että 2010 luokituksella.

Koulutusluokitus: Tilastossa on käytössä Tilastokeskuksen Koulutusluokitus 2011. Luokitus noudattaa mahdollisimman tarkasti kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED 1997:n koulutusalojen ja koulutusasteiden sisältöä. Koulutusasteeksi luokitellaan perusaste, mikäli palkansaajalta puuttuu koulutustieto tai hän on suorittanut tutkinnon ulkomailla.

Toimialaluokitus: Tilaston tuotannossa on käytössä Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008), joka perustuu Euroopan unionin yhteiseen toimialaluokitukseen (NACE Rev. 2).

Työnantajaryhmä: Metsätyöntekijöiden tilastossa käytetään työnantajaryhmäluokitusta. Työnantajaryhminä ovat valtio, Metsäteollisuus ry ja muut työnantajat. Muihin työnantajiin kuuluvat metsänhoitoyhdistykset, metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja muut Metsäteollisuus ry:n kuulumattomat työnantajat.

Työlaji: Metsätyöntekijöiden tilastossa käytetään työlajiluokitusta. Tilastossa työlajeina on puutavaran valmistus, metsänhoitotyö, metsäkonetyö, muu metsätyö, uittotyö ja taimitarhatyö.

Käsitteet

Kuukausipalkkatilasto

Kuukausipalkkatilaston ansiokäsitteenä on säännöllisen työajan ansio, joka sisältää seuraavat palkkaerät: peruskuukausipalkan sisältäen henkilökohtaisen ja palvelusvuosilisän, vuoro-, ilta- ja yötyölisän sekä säännöllisen sunnuntaityön korvauksen, luontoisetujen verotusarvon ja provision/myyntipalkkion keskimäärin kuukaudessa. Säännöllisen työajan ansio voidaan laskea myös tulospalkkioiden kanssa.

Tuntipalkkatilasto

Tuntipalkkatilastossa ansiokäsitteinä on säännöllisen työajan ansio ja kokonaisansio. Ansiotiedot esitetään laskettuina tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit.

Säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät (esim. työajan lyhennyskompensaatio). Työajan lyhennyksistä maksettava kompensaatio on mukana niiden alojen osalta, joissa se maksetaan erillisenä palkanosana jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Säännöllisen työajan ansioon sisältyvät tässä tilastossa myös sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia. Kokonaisansio sisältää edellisten lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat sekä luontoisedut ja suorituspalkat.

Maatalouden tuntipalkkatilasto

Maatalouden tuntipalkkatilaston ansiokäsitteenä on kokonaisansio, joka sisältää aika-, urakka- ja palkkiopalkat ja sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat sekä työaikaan liittyvät että muut erilliset lisät.

Metsätyöntekijöiden palkat

Ansiokäsitteenä on tehdyn työajan tuntiansio ilman ylityötä. Ansiokäsite sisältää aika-, urakka- ja muut suorituspalkat, ansiontasauksen ja vuorotyö- ja olosuhdelisät.

Tilastolliset tunnusluvut

Keskiarvo on aritmeettinen keskiarvo, joka saadaan laskemalla yhteen kaikkien havaintojen arvot ja jakamalla saatu summa havaintojen lukumäärällä.

Keskihajonta kuvaa havaintoarvojen poikkeamaa keskiarvosta.

Vaihtelu- eli variaatiokerroin (%) osoittaa kuinka monta prosenttia havaintoarvojen keskihajonta on havaintojen keskiarvosta. Luku mahdollistaa eri ryhmien sisäisen vaihtelun vertailun.

Desiili ilmoittaa muuttujan arvot, joiden alapuolelle jakaumasta jää 10, 20, …, 90 prosenttia havainnoista. Esimerkiksi 1. desiilin mukaisen ansion alittaa 10 prosenttia havainnoista, 5.desiilin (mediaanin) 50 prosenttia ja 9. desiilin mukaisen ansion alle jää 90 prosenttia havainnoista. Mediaani on siis suuruusjärjestykseen asetettujen havaintoarvojen keskimmäinen arvo, joka soveltuu keskiarvoa paremmin jakauman keskikohtaa mittaavaksi luvuksi, sillä palkkajakaumat ovat yleensä ylöspäin varsin vinoja.

1.3 Lait ja asetukset

Tiedonantamisvelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä. Tilastokeskus käyttää tietoja tilastojen laatimiseen ja tutkimukseen. Tilastokeskus voi luovuttaa tietoja ainoastaan tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten siten, että aineistoista on poistettu tiedot, joiden avulla yksittäinen henkilö tai yritys olisi mahdollista tunnistaa. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Tietosuojavaatimukset rajaavat sen, mitä tietoja voidaan kerätä, miten tietoja voidaan käsitellä ja missä muodossa julkaista.

2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1 Tutkimus- ja otoskehikko ja otos: yksityinen sektori

Työnantajajärjestöt keräävät palkkatilastojen perustiedot omilta jäsenyrityksiltään. Tilastokeskus täydentää tietoja järjestäytymättömiä yrityksiä koskevalla otoksella.

Tilastokeskuksen omaa tiedustelua varten yritysrekisterin palvelutietokannasta poimitaan aktiiviset yritykset (ml. liikelaitokset ja seurakunnat), joilla on palkattua henkilökuntaavähintään 5 palkansaajaa. Tutkimuskehikon ulkopuolelle rajataan sektoriluokituksen mukaan valtionhallinto, paikallishallinto, kunnat, kuntayhtymät, kansainväliset järjestöt ja kotitaloudet sekä kotipaikaltaan Ahvenanmaan maakunnan yritykset.

Tutkimuskehikosta muodostetaan otoskehikko, johon poimitaan otostoimialoilla toimivat järjestäytymättömät yritykset. Otostoimialat määrittyvät peittävyystarkastelun kautta: Tilastokeskus poimii otoksen matalan järjestäytymisasteen toimialoilta, joissa järjestäytyneiden yritysten palkansaajien osuus on alle 70 prosenttia. Peittävyystarkastelu tehdään noin viiden vuoden välein otosuudistuksen yhteydessä. Viimeisin otosuudistus on tehty vuonna 2009.

Tutkimuskehikon yritysten lukumäärät vuonna 2011

Otanta-asetelma on ositettu ryväsotanta. Otantamenetelmänä käytetään yksinkertaista satunnaisotantaa palauttamatta. Poimintayksikkönä on yritys ja ositusperusteina ovat toimiala ja yrityksen henkilöstömäärällä mitattu kokoluokka. Poimintatodennäköisyys vaihtelee kokoluokan ja toimialan mukaan.

Työnantajajärjestöjen keräämässä palkka-aineistossa oli vuonna 2011 noin 7 600 yritystä, joissa oli 800 000 palkansaajaa, tutkimuskehikon tasolle korotettuna 1 040 000. Järjestäytymättömistä otosyrityksistä vastasi noin 2 000 yritystä. Näiden palveluksessa oli runsaat 77 000 palkansaajaa, tutkimuskehikon tasolle korotettuna 208 000. Otostiedustelun vastausprosentti oli 75.

Tutkimuskehikon yritysten palkansaajien lukumäärät vuonna 2011

2.2 Estimointi: yksityinen sektori

Otoksella kerätyt ja työnantajajärjestöistä saadut palkkatiedot korotetaan tutkimuskehikon tasolle käyttämällä ns.” Särndalin suhde-estimaattoria”, jossa aineiston ulkopuolisena lisämuuttujana käytetään yritysrekisterin palkansaajien lukumäärätietoa.

Parametrien estimointi suoritetaan erikseen järjestäytyneiden- ja otostoimialojen järjestäytymättömien yritysten aineistoille. Järjestäytyminen määritetään tilastoajankohdan mukaisesti. Koska tutkimuskehikko poimitaan ennen tilastoajankohtaa, järjestäytyneisiin yrityksiin lisätään ne alkuperäisessä kehikossa järjestäytymättömiksi luetut yritykset, joiden palkkatiedot sisältyvät työnantajajärjestöjen keräämään aineistoon. Tutkimuskehikkoon lisätyistä uusista yrityksistä, joiden palveluksessa oli vähintään viisi palkansaajaa, muodostettiin oma jälkiosite. Tämän ositteen korotuskertoimeksi määritetään 1.

3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Vastaajayritysten vaihtuvuus vuosittain aiheuttaa jossain määrin ansiotasoon ylimääräistä vaihtelua. Virheitä saattaa syntyä tiedonantajien ja tiedontoimittajien taholta sekä tietojen käsittelyssä Tilastokeskuksessa. Ansiotietoihin sisältyvä virhe on kuitenkin alle 3% toimialan 2-numerotasolla.

4 Julkaisun tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Yksityisen sektorin palkkatilastot laaditaan vuosittain ja julkaistaan Tilastokeskuksen kotisivujen Tuorein tilasto -palvelussa.

5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Palkkatilastojen kotisivulla on tilastojen tuoreimmat julkistukset ja julkaistut taulukot yksityisen sektorin palkoista ammattiluokituksen, koulutuksen ja iän mukaan. Kotisivuilta löytyvät myös yksityisen sektorin palkkatiedustelujen täyttöohjeet, lomakkeet ja käytetyt ammattinimikkeistöt . Palkkatilastojen tuotannossa käytettävät metatiedot ovat saatavissa palkkatilastoista. Tilastokeskus ei tuota jatkossa paperista Yksityisen sektorin palkat -julkaisua.

6 Tilastojen vertailukelpoisuus

Yksityinen sektori

Tilaston otos uudistetaan säännöllisin väliajoin. Vuoden 2009 tilastoon tehtiin otosuudistus, joten tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden.

Vuoden 2005 tilastoon tehtiin otos- ja menetelmäuudistus, joten tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. Tietojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat myös vuodesta 2005 lähtien työnantaja-aineistoon tehty korotus- ja osa-aikaisuus -käsitteiden muutokset.

Säännöllisen työajan ansio on julkaistu vuoteen 2003 saakka tulospalkkioiden kanssa ja sen jälkeen ilman tulospalkkioita.

Maatalouden palkkatilasto

Maatalouden palkkatilastotietoja on kerätty vuodesta 1924 lähtien. Tilastokeskus siirtyi vuoden 1993 alusta käyttämään maataloustyöntekijöiden palkkatilastoinnissa Maaseudun Työnantajaliiton jäsenyrityksiltään keräämää palkkatilastoaineistoa.

Vuoden 2005 neljännellä neljänneksellä maatalouden palkkatilaston säännöllisen työajan ansiokäsite muuttui, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden.

Metsätyöntekijöiden palkkatilasto

Metsätyöntekijöiden palkkatilastotietoja on kerätty vuodesta 1920 lähtien. Tilastokeskus aloitti tietojen keräämisen vuonna 1984, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia sitä aiempiin vuosiin nähden. Tilasto on keskeinen metsätyöntekijöiden palkkoja kuvaava tilasto, eikä muita vastaavia tietoja tuoteta.

Vuoden 2006 neljännen neljänneksen metsäpalkkatilastoon tehtiin menetelmäuudistus, joten tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin neljänneksiin nähden.

7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Yksityisen sektorin palkkatiedot perustuvat sekä työnantajajärjestöjen jäsenyritysten että Tilastokeskuksen oman otosaineiston tietoihin. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisee vuosittain palkkatilastokatsauksen jäsenyritystensä palkoista. Erot EK:n ja Tilastokeskuksen tiedoissa johtuvat tilastojen erilaisesta peittävyydestä ja käytetyistä menetelmistä.

Metsätyöntekijöiden palkansaajien lukumääriä koskevia tilastoja julkaistaan lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa (vuositilasto) ja työvoimatutkimuksessa (kuukausitilasto). Rajauksista ja keruumenetelmien eroista johtuen tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

Palkkarakennetilasto julkaisee vuosittain palkkatietoja sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Palkkarakennetilastossa eri sektorien ja palkkausmuotojen (kuukausi- ja tuntipalkkaiset) väliset tiedot ovat vertailukelpoiset.

Ansiotasoindeksi kuvaa palkkojen kehitystä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin lukumäärä- ja ansiotietoja on saatavissa myös työssäkäyntitilastosta. Ansiokäsitteenä on valtion veronalaiset ansiotulot vuodessa.

Lähde: Yksityisen sektorin palkat 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markku Jutila 09 1734 3494, Harri Nummila 09 1734 3235, palkat.yksityinen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar

---

Päivitetty 10.8.2012