Julkaistu: 16.8.2017
Miesten ja naisten keskituntipalkkojen ero kolme euroa
Tilastokeskuksen yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston mukaan palkansaajien säännöllisen työajan tuntiansio oli vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin 15,98 euroa. Miesten ja naisten välinen ero keskituntipalkassa oli tasan kolme euroa. Palkkaero pieneni edellisestä vuodesta, jolloin se oli 3 euroa ja 19 senttiä. Tilastokeskuksen säännöllisen ansion indeksin mukaan yksityisen sektorin tuntipalkat nousivat vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisestä vuodesta.
Naisten keskiansiot miesten ansioista vuonna 2016 yleisimissä ammattiluokissa
Miesten säännöllisen työajan keskituntiansio oli 16,49 euroa ja naisten 13,49 euroa. Siten naisten tekemistä työtunneista maksettiin keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miesten tekemistä. Tästä erosta runsaat puolet selittyy sillä, että naiset ja miehet sijoittuvat eri ammatteihin. Naisten palkat olivat keskimäärin kahdeksan prosenttia pienemmät kuin samoissa ammattiluokissa työskentelevien miesten. Joissakin ammattiluokissa naisten keskiansiot olivat vähintään yhtä suuret kuin miesten keskiansiot. Enimmillään naisten ansiot olivat samassa ammattiluokassa lähes 20 prosenttia pienemmät kuin miesten ansiot. Ammattirakenteen lisäksi sukupuolten väliseen palkkaeroon vaikuttavat mm. henkilön koulutus, työkokemus ja toimiala.
Osa-aikaisuus on tuntipalkkaisilla naisilla yleisempää kuin miehillä
Alhaisemman keskituntiansion lisäksi myös naisten tekemien työtuntien määrä oli pienempi kuin miehillä. Vuoden 2016 tilastossa naisten tekemät työtunnit olivat keskimäärin 108 tuntia kuukaudessa ja miesten 134 tuntia, eli iso osa tuntipalkkaisista naisista työskenteli osa-aikaisissa työsuhteissa.
Tuntipalkkaisten palkansaajien jakautuminen tehtyjen työtuntien mukaan vuonna 2016
Noin 11 prosenttia naisista teki alle 20 tuntia kuukaudessa, kun miehistä yhtä vähän työtunteja teki neljä prosenttia. Alle sata tuntia kuukaudessa työskennelleiden naisten osuus oli 37 prosenttia ja miesten 19 prosenttia. Sekä naisten että miesten yleisin tuntimäärä oli 150–160 tuntia kuukaudessa. Suuria tuntimääriä oli huomattavasti enemmän miehillä kuin naisilla. Miehistä 7,7 prosenttia teki vähintään 180 tuntia kuukaudessa, naisten vastaavan luvun jäädessä 2,4:ään.
Siivoojien palkat ovat tavoittaneet 2010-luvulla muiden ammattien tasoa
Yksityisen sektorin tuntipalkka-alojen korkeimpaa keskituntipalkkaa saavat ahtaustyöntekijät. Lukumäärältään merkittävistä ammattiluokista vain ahtaajien säännöllisen työajan keskiansio ylitti 20 euroa tunnissa vuonna 2016. Yli puolet yksityisen sektorin tuntipalkkaisista palkansaajista työskenteli ammattiluokissa, joiden keskiansio oli 15 ja 18 euron välillä.
Säännöllisen työajan keskituntiansiot vuosina 2010 ja 2016
Säännöllisen ansion indeksin mukaan yksityisen sektorin tuntipalkat nousivat kymmenen prosenttia vuoden 2010 viimeiseltä neljännekseltä vuoden 2016 viimeiselle neljännekselle. Yleisistä ammattiluokista suhteellisesti eniten nousi toimistosiivoojien keskiansio, lähes 18 prosenttia. Siten toimistosiivoojien ansiotaso on saavuttanut tuntipalkka-alojen keskimääräistä ansiotasoa, mutta se on edelleen merkittävästi alhaisempi keskiansion ollessa 11,00 euroa vuonna 2016. Keskimääräistä hitaampaa 2010-luvun ansiokehitys on ollut mm. elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöiden ja kuorma-auton kuljettajien ammattiluokissa.
Urakkapalkkaus yleistä rakennusalalla
Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten kokonaisansioista yhdeksän prosenttia koostui urakkapalkoista. Urakkapalkkaus oli yleistä varsinkin rakennusalalla. Eristäjien ammattiluokassa noin 44 prosenttia ansioista tuli urakkapalkoista ja rakennussähköasentajilla noin 38 prosenttia. Muissa rakennusalan ammattiluokissa urakkapalkkojen osuus vaihteli yleisesti 12 – 19 prosentin välillä.
Urakkapalkkojen osuus kokonaisansioista vuonna 2016
Teollisuuteen sijoittuvissa ammateissa suurin urakkapalkkojen osuus oli ammattiluokassa ”lihanleikkaajat, kalankäsittelijät ym.”, jossa se oli 69 prosenttia. Lihanleikkaajien lisäksi teollisuuteen sijoittuvissa ammattiluokissa merkittävä osuus urakkapalkoilla oli puu- ja sahatavaran prosessityöntekijöillä. Muissa teollisuuden ammattiluokissa urakkapalkkojen osuus oli yleensä alle kymmenen prosenttia.
Kuljetus- ja palvelualojen ammateissa urakkapalkkojen osuus oli yleensä pieni tai niitä ei ollut lainkaan. Poikkeuksen muodostaa ammattiluokka sanomalehtien jakajat, lähetit ja kantajat, jossa urakkapalkkojen osuus oli kaikkein suurin, 77 prosenttia. Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajilla urakkapalkkojen osuus oli seitsemän prosenttia.
Tilasto kuvaa noin 322 000 palkansaajan tietoja, joista yli 70 prosenttia oli teollisuuden ja rakennusalan työntekijöitä. Tilaston palkansaajista miehiä on 256 000 ja naisia 66 000. Palkkatiedoista suurin osa on saatu työnantajajärjestöistä. Palkka-aineistoja täydennetään Tilastokeskuksen omalla otoksella, joka on kohdistettu vähiten järjestäytyneisiin toimialoihin.
Tilaston ansiokäsite säännöllisen työajan tuntiansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat. Kokonaispalkka sisältää edellisten lisäksi provisiot, luontoisedut sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.
Lähde: Yksityisen sektorin tuntipalkat 2016, Tilastokeskus
Lisätietoja: Harri Nummila 029 551 3235, Anne Suhtala 029 551 3489, palkat.yksityinen@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi
Julkaisu pdf-muodossa (281,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Yksityisen sektorin tuntipalkat (16.8.2017)
Päivitetty 16.8.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Yksityisen sektorin tuntipalkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3916. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ystp/2016/ystp_2016_2017-08-16_tie_001_fi.html