Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten keskituntiansio 16,5 euroa vuonna 2019

Tilastokeskuksen tietojen mukaan yksityisen sektorin tuntipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan tuntiansio oli vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin 16,5 euroa tunnilta. Miesten keskiansio oli 17,1 euroa ja naisten 14,0 euroa tunnilta. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten kokonaisansio, joka sisältää mm. ylityölisät, oli vuonna 2019 keskimäärin 17,5 euroa tunnilta, miehillä 18,1 euroa ja naisilla 14,6 euroa.

Yksityisen sektorin keskimääräiset tuntiansiot sukupuolittain vuonna 2019

Tuntiansioissa eroja ammattiluokkien sisälläkin

Palkansaajien ammatit luokitellaan Ammattiluokitus 2010:n mukaisiin ammattiluokkiin, jotka sisältävät samantyyppisiä työtehtäviä ja osaamisvaatimuksia. Tarkimman tason ammattiluokat sisältävät parhaassa tapauksessa yksittäisiä ammatteja kuten sairaanhoitajat, mutta yleensä ammattiluokat sisältävät useampia eri ammatteja, joiden työtehtävissä on eroja enemmän tai vähemmän. Siten ansioiden vaihtelu ammattiluokkien sisällä johtuu osittain eroista työtehtävissä, mutta myös mm. työkokemuksella, koulutuksella, sijainnilla ja yrityskohtaisilla tekijöillä on vaikutusta ansiotasoon.

Yleisimpien ammattiluokkien ansioiden vaihtelu ja säännöllisen työajan keskiansio yksityisen sektorin tuntipalkkaisilla vuonna 2019

Ympyrän koko kuvaa palkansaajien lukumäärää ammattiluokassa

Ansioiden vaihtelua ammattiluokkien sisällä voidaan mitata palkansaajakohtaisten tuntiansioiden yhdeksännen desiilin ja ensimmäisen desiliilin välisellä suhteella, eli kuinka suuri vähintään on ansio kymmenen prosenttia eniten ansaitsevilla verrattuna kymmenen prosenttia vähiten ansaitseviin. Lukumäärältään suurimmissa yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ammattiluokissa yhdeksännen desiilin ansio oli vuonna 2019 yleensä noin puolitoistakertainen ensimmäisen desiilin ansioon.

Merkittävistä ammattiluokista pienin ansioiden vaihtelu oli toimistosiivoojilla, joilla ero oli 22 prosenttia sekä paperiteollisuuden työntekijöiltä ja ahtaajilla, joilla 9. desiilin ja 1. desiilin ero oli 26 prosenttia. Nämä ammattiluokat sijoittuvat keskiansioiltaan ääripäihin yksityisen sektorin tuntipalkkaisten joukossa.

Suurimpia ansioiden vaihtelut olivat ammattiluokassa moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat, 79 prosenttia ja luokassa lihanleikkaajat kalankäsittelijät ym., 74 prosenttia. Ensin mainitussa ansioiden vaihtelua kasvatti se, että luokkaan kuuluvilla rengasliikkeiden asentajilla oli matalammat palkat kuin autonkorjaajilla ja jälkimmäisessä ammattiluokassa oli vaikutusta urakkapalkkojen yleisyydellä.

Ammattitutkinnon avulla korkeammat tuntiansiot useimmissa ammattiluokissa

Noin 88 prosentissa ammattiluokista niillä palkansaajilla, joilla oli vähintään keskiasteen tutkinto, oli suurempi keskiansio kuin niillä palkansaajilla, joilta perusasteen jälkeinen tutkinto puuttui. Keskimäärin ero oli viisi prosenttia tutkinnon suorittaneiden hyväksi. Kymmenestä yleisimmästä ammattiluokasta suurin ero oli moottoriajoneuvojen asentajilla ja korjaajilla, joilla tutkinnon suorittaneiden keskiansio oli 17 prosenttia korkeampi kuin muilla samassa ammattiluokassa. Talonrakentajilla ero oli yhdeksän prosenttia ja kirvesmiehillä seitsemän prosenttia.

Säännöllisen työajan keskituntiansio vuonna 2019 yleisimmissä ammattiluokissa, ei tutkintoa tai vähintään keskiasteen tutkinto

Joissain ammattiluokissa vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneilla oli pienempi keskansio kuin muilla saman ammattiluokan palkansaajilla. Tämä selittyy usein sillä, että kouluttautumattomat työntekijät ovat usein vanhempaa ikäluokkaa, ja siten heillä on pidempi työkokemus. Ammattiluokassa linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat vähintään keskiasteen koulutuksen hankkineiden palkansaajien keskiansio jäi viime vuonna viisi prosenttia pienemmäksi kuin muiden saman ammattiluokan palkansaajien. Tämä selittyy osittain sillä, että kouluttautumattomien linja-autonkuljettajien osuus kaupunkiliikenteessä oli suurempi kuin kaukoliikenteessä ja kaupunkiliikenteen keskiansiot olivat suuremmat kuin kaukoliikenteen.

Tilasto kuvaa noin 308 000 palkansaajan tietoja, joista noin 64 prosenttia oli teollisuuden ja rakennusalan työntekijöitä. Tilaston palkansaajista miehiä on 82 prosenttia ja naisia 18 prosenttia. Palkkatiedoista suurin osa on saatu työnantajajärjestöistä. Palkka-aineistoja täydennetään Tilastokeskuksen omalla otoksella, joka on kohdistettu vähiten järjestäytyneisiin toimialoihin.

Tilaston ansiokäsite säännöllisen työajan tuntiansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat. Kokonaispalkka sisältää edellisten lisäksi provisiot, luontoisedut sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.

Lähde: Yksityisen sektorin tuntipalkat, Tilastokeskus

Lisätietoja: Harri Nummila 029 551 3235, Hanna Ahtonen 029 551 3536, palkat.yksityinen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (268,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Yksityisen sektorin tuntipalkkaiset ammattiluokituksen 2010 kaksinumerotason mukaan vuonna 2019 (14.8.2020)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Yksityisen sektorin tuntipalkat (14.8.2020)

Päivitetty 14.8.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Yksityisen sektorin tuntipalkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3916. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ystp/2019/ystp_2019_2020-08-14_tie_001_fi.html