Tiedonkeruu ja keskeiset käsitteet

Eurooppalaisen elinolotutkimuksen Suomea koskevat tiedot perustuvat vuosina 1996, 1997, 1998, 1999, 2000 ja 2001 suoritettuun tiedonkeruuseen. Tutkimuksen tiedot kerättiin tietokoneavusteisesti käyntihaastatteluilla, täydennyshaastattelut tehtiin tietokoneavusteisesti puhelinhaastatteluilla. Tulotiedot ovat hallinnollisista aineistoista.

Tutkimus on otospohjainen paneelitutkimus, jossa samoja kotitalouksia ja niihin kuuluneita 16 vuotta täyttäneitä henkilöitä haastateltiin vuosittain. Alkuperäisistä kotitalouksista muuttaneet otoshenkilöt ja heidän uudet kotitaloutensa pysyivät tutkimuksessa mukana.

Perusaineisto

Aineistot ovat osa Euroopan yhteisöjen (EY) tilastoviraston Eurostatin ECHP-mikroaineistoa, joka käsittää Suomen ohella EU:n kaikkien jäsenmaiden aineistot. Aineistojen tietosisältö on yhdenmukainen, tiedonkeruu ja tilastointi toteutettiin yhteisiä standardeja noudattaen. Useimmissa EU:n jäsenmaissa ECHP:n tiedonkeruu alkoi vuonna 1994 ja jatkui vuoteen 2001. Itävalta liittyi tutkimukseen mukaan vuonna 1995, ja Suomi vuonna 1996. Ruotsi ei ollut mukana tutkimuksessa, mutta toimitti mikroaineistoa varten tietoja omasta kansallisesta elinolotutkimuksestaan. Iso-Britannia, Saksa ja Luxemburg luopuivat ECHP:sta vuonna 1997 ja korvasivat sen kansallisilla elinolotutkimuksillaan.

Otoskoko ja kato

Kohdeperusjoukkona on maassa vakinaisesti asuvat yksityiskotitaloudet eli kotitalousväestö. Tutkimuksen ulkopuolella ovat pysyvästi ulkomailla asuvat, osoitteettomat sekä laitoksissa asuvat.

Vuoden 1996 lähtöotos oli yhteinen Tulonjakotilaston kanssa. Otanta-asetelmana oli kaksivaiheinen ositettu ryväsotanta, jonka ensimmäisessä vaiheessa poimittiin 31 440 henkilön master-otos. Kehikkoperusjoukon muodostivat Tilastokeskuksen väestötilastoaineistossa 15 vuotta täyttäneet, Suomessa asuvat, asuntokuntiin kuuluvat henkilöt (31.12.1995), joista kohdehenkilöt poimittiin systemaattisella otannalla master-otokseen. Asuntokunnat muodostettiin kaikista kohdehenkilön kanssa samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Otannan toisessa vaiheessa poimittiin lopullinen otos ositettuna otantana. Ositteina olivat kohdehenkilön sosioekonominen asema ja tuloluokka.

Lopullinen otoskoko vuonna 1996 oli 5 732 kotitaloutta, joista 81 oli perusjoukon ulkopuolella. Perusjoukkoon kuuluvia kotitalouksia oli 5 651. Heistä 73,2 prosentilta saatiin hyväksytty haastattelu. Kotitalouteen kuuluvat henkilöt täsmennettiin haastatteluhetken tilanteella.

Netto-otokseen kuuluivat vuosittain joko edellisenä tai sitä edeltävänä tutkimusvuonna haastatellut kotitaloudet ja uudet osakotitaloudet. Perusjoukon ulkopuolella olevat kotitaloudet oli poistettu. Hyväksyttyjen haastattelujen osuutta netto-otoksesta ts. vastausastetta alensi kokonaiskato. Kokonaiskato oli ensimmäisenä tutkimusvuonna myöhempiä vuosia korkeampi haastattelusta kieltäytyneiden kotitalouksien vuoksi ja jälleen vuonna 2000, jolloin haastattelusta kieltäytymiseen vaikutti osin vuonna 1999 kotitalouksille annettu tieto tutkimuksen mahdollisesta päättymisestä.

Taulukko 1. Eurooppalaisen elinolotutkimuksen aineiston muodostuminen vuosina 1996, 1997, 1998, 1999, 2000 ja 2001 (kotitaloudet)

Keskeiset käsitteet

Kotitalous

Kotitalouden muodostavat yksin asuvat henkilöt tai kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan.

Kotitalouden viitehenkilö

Osa kotitalouskohtaisista luokittelutiedoista (mm. pääasiallinen toiminta ja koulutusaste) muodostetaan kotitalouden viitehenkilön tietojen perusteella. Kotitalouden viitehenkilönä on yleensä se henkilö, jonka tulot ovat kotitaloudessa suurimmat. Mikäli tulot ovat yhtä suuret, määrittyy kotitalouden viitehenkilöksi ensisijaisesti työllinen henkilö.

Kotitaloustyyppi

Kotitaloustyyppi kuvaa kotitalouden asuinyhteisöä, elämänvaihetta ja huoltovelvoitteita. Eurooppalaisessa elinolotutkimuksessa kotitaloustyyppi määritellään ja luokitellaan kahdella tavalla.

Sosiologisen määritelmän mukaisessa kotitaloustyypissä otetaan huomioon henkilöiden lukumäärä, ikä ja perhesuhteet. Lapsiksi luetaan kaikki vanhempansa tai vanhempiensa kanssa asuvat lapset iästä riippumatta. Kotitaloustyypin luokat ovat:

1 aikuinen

• 1 henkilö, 65 vuotta täyttänyt
• 1 henkilö, 30 - 64 -vuotias
• 1 henkilö, alle 30-vuotias
• 1 vanhempi, lapset alle 16-vuotiaita
• 1 vanhempi, 16 vuotta täyttäneitä lapsia

Parit

• Lapseton pari, 65 vuotta täyttäneitä
• Lapseton pari, molemmat alle 65-vuotiaita
• Pari, yksi alle 16-vuotias lapsi
• Pari, kaksi alle 16-vuotiasta lasta
• Pari, kolme tai useampi alle 16-vuotias lapsi
• Pari, 16 vuotta täyttäneitä lapsia

Muut

Taloudellisen määritelmän mukaisessa kotitaloustyypissä ovat luokittelukriteereinä henkilöiden lukumäärä, sukupuoli, ikä ja lasten työmarkkina-asemaan perustuva itsenäinen toimeentulo. Lapsiksi luetaan kaikki vanhempansa tai vanhempiensa kanssa asuvat alle 16-vuotiaat lapset ja työvoimaan kuulumattomat 16 - 24 -vuotiaat lapset (mm. opiskelijat). Vanhempansa tai vanhempiensa kanssa asuvat 16 - 24 -vuotiaat työvoimaan kuuluvat lapset ja kaikki 25 vuotta täyttäneet lapset ovat aikuisia.

Kotitaloustyypin luokat ovat:

Kotitaloudet, joissa ei ole lapsia tai on toimeentuloltaan itsenäisiä lapsia

• 1 henkilö, alle 30-vuotias mies
• 1 henkilö, 30 - 64 -vuotias mies
• 1 henkilö, 65 vuotta täyttänyt mies
• 1 henkilö, alle 30-vuotias nainen
• 1 henkilö, 30 - 64 -vuotias nainen
• 1 henkilö, 65 vuotta täyttänyt nainen
• 2 aikuista, 65 vuotta täyttäneitä
• 2 aikuista, molemmat alle 65-vuotiaita
• muut kotitaloudet, ei lapsia

Kotitaloudet, joissa on toimeentuloltaan ei-itsenäisiä lapsia

• 1 vanhempi, lapsia
• 2 aikuista. 1 lapsi
• 2 aikuista, 2 lasta
• 2 aikuista, 3 tai useampi lapsi
• muut kotitaloudet, lapsia

Tulot

Tulot perustuvat brutto- ja nettorahatulojen käsitteisiin. Bruttorahatuloihin luetaan palkkatulot, yrittäjätulot ja omaisuustulot sekä saadut tulonsiirrot bruttona. Nettorahatulot saadaan vähentämällä bruttorahatuloista maksetut tulonsiirrot. Rahatulot eivät sisällä laskennallisia tuloeriä, niihin luetaan kuitenkin työsuhteeseen liittyvät luontoisedut.

Kotitalouden tulot ryhmitellään tutkimuksessa käytettyjen viiteaikojen perusteella seuraavasti:

• Nettorahatulot kuukaudessa haastattelujen viiteaikana
• Bruttorahatulot kalenterivuoden aikana
• Nettorahatulot kalenterivuoden aikana

Kalenterivuoden rahatulojen määritelmät ovat lähes vastaavat Tulonjakotilaston määritelmien kanssa. Tulonjakotilaston bruttorahatulot ja käytettävissä olevat rahatulot sisältävät myyntivoitot, jotka eivät ole Eurooppalaisen elinolotutkimuksen rahatuloissa.

Tutkimusaineisto sisältää lisäksi käsitteitä ja tilastollisia standardiluokituksia tutkimuksen eri osa-alueilta (mm. pääasiallinen toiminta).

Päivitetty 16.4.2004