Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston erot

Työllisyystilannetta seurataan kuukausittain sekä Tilastokeskuksen otantaan perustuvalla työvoimatutkimuksella että työministeriön työnvälitystilastolla, joka on rekisteripohjainen tilasto. Työnvälitystilasto kuvaa kuukauden viimeistä arkipäivää, työvoimatutkimuksen tiedot kerätään kuukauden jokaiselta viikolta. Työvoimatutkimuksessa noudatetaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin edellyttämiä käytäntöjä. Niiden mukaan henkilö tilastoituu työttömäksi, jos hän on 15-vuotta täyttänyt, työtä vailla, hakenut viimeisten neljän viikon aikana aktiivisesti työtä ja on työhön käytettävissä kahden viikon sisällä. Työministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin.

Työvoimatutkimuksen työttömyyden tilastointiperusteet poikkeavat työnvälitystilaston perusteista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Tämän vuoksi työttömien työnhakijoiden määrä ja ILO:n suosituksen mukaan laskettu työttömien määrä eroavat toisistaan. Ne työttömät työnhakijat joiden yhteydenotosta työvoimatoimistoon on kulunut kauemmin kuin neljä viikkoa ja jotka eivät muullakaan tavoin ole etsineet työtä, tilastoidaan työvoimatutkimuksessa yleensä piilotyöttömiin.

Toisaalta ILO:n suosituksen mukaan työttömiksi tilastoidaan myös sellaiset henkilöt, jotka etsivät työtä jollain muulla tavoin kuin työvoimatoimiston kautta. Opintonsa päättävien tai kesätyötä hakevien nuorten tulo työmarkkinoille näkyy työvoimatutkimuksessa erityisen korkeana nuorten työttömyytenä huhti-, toukokuulla, kun oppilaitosten lukukaudet ovat päättymässä. Työttömyys yleensä laskee kesän mittaan, kun opiskelijat joko työllistyvät tai ryhtyvät harjoittamaan jatko-opintoja. Työministeriön tilastoissa sen sijaan opiskelijoiden tulo työnhakijoiksi näkyy kesäkuun työttömyysluvuissa.

Työvoimatutkimuksessa tilastoidaan piilotyöttömiksi ne henkilöt, jotka voisivat ottaa työtä vastaan mutta eivät kuitenkaan aktiivisesti etsi työtä. Piilotyöttömät jaetaan työvoimatutkimuksessa kahteen ryhmään. Työnhausta luopuneita ovat ne, jotka ilmoittavat etteivät ole etsineet työtä koska arvelevat, ettei työtä ole tarjolla. Muihin piilotyöttömiin luetaan ne, jotka eivät hae työtä opintojen, lastenhoidon tai jonkun muun syyn vuoksi, mutta olisivat kuitenkin valmiit ottamaan vastaan työn mikäli työpaikkaa tarjottaisiin. ILO:n suosituksen mukaisesti piilotyöttömät tilastoidaan työvoimaan kuulumattomiksi. Tarkemmin Tilastokeskuksen ja työministeriön tilastointitavan eroista on kerrottu julkaisussa: http://www.stat.fi/tk/el/tyomarkkinat_2002_17.pdf

Oheisissa kuvioissa Tilastokeskuksen ja työministeriön kausitasoittamattomat työttömyysluvut kuukausittain 2000/05 - 2005/04 sekä vuosikeskiarvot 1990 - 2004.

Työtä hakevat opiskelijat heilauttavat työttömyyslukuja keväisin

Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut näyttävät yleensä samansuuntaista kehitystä. Vuositason tilastoissa työttömyys on laskenut viime vuosina tasaisesti kummankin tilaston mukaan. Sen sijaan kuukausittaisissa työttömyysluvuissa esiintyy enemmän vaihtelua ja ne saattavat osoittaa jopa erisuuntaista kehitystä. Tilanne korostuu etenkin keväällä, kun opiskelijat ja koululaiset alkavat hakeutua työmarkkinoille. Työvoimatutkimuksessa kaikki opiskelijat ja koululaiset voivat kirjautua työttömiksi jo lukukausien aikana, jos he täyttävät ILOn työttömän määrittelyn ehdot. Etsitty työ voi olla myös osa-aikatyötä tai esimerkiksi viikonlopputyötä. Työministeriön työnvälitystilastoon opiskelijoita ei hyväksytä työttömiksi työnhakijoiksi lukukausien aikana. He voivat kuitenkin hakea työtä työnvälityksen kautta tänä aikana, mutta heidät kirjataan työvoiman ulkopuolella oleviksi työnhakijoiksi.

Erilaisista tilastointiperusteista johtuen työministeriön julkaisema työttömien määrä on kevätkuukausia lukuun ottamatta ollut viime vuosina 60 000 - 100 000 suurempi kuin Tilastokeskuksen luku. Keväällä opiskelijat nostavat työvoimatutkimuksen lukua, joka on ollut korkein yleensä toukokuussa. Tämän takia kahden työttömyystilaston välinen ero pienenee keväällä ja työvoimatutkimuksen luku voi ylittää Työministeriön työttömyysluvun toukokuussa.

Opiskelijoiden tuleminen työmarkkinoille alkuvuodesta saattaa ajoittua eri tavalla vuosittain, mikä vaikuttaa Tilastokeskuksen työttömyyslukuihin kevätkuukausina. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä oli vuoden 2005 huhtikuussa 260 000 henkeä ja heistä pääasialliseksi toiminnakseen opiskelun ilmoitti 75 000 henkeä.

Viikolla 7/2003 julkaistu raportti opiskelijoiden työttömyydestä ja työllisyydestä löytyy osoitteesta: http://www.stat.fi/tk/el/tyomarkkinat_2003_opiskelijat.pdf

Työvoimatutkimuksen etusivulle

Päivitetty 24.5.2005