|
Päivitetty 12.4.1999
Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus
SDP säilytti suurimman puolueen asemansa, Kokoomus ja Keskusta nousivat vaalien voittajiksi
Kokoomus nousi eduskuntavaalien suurimmaksi voittajaksi edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. Se lisäsi ääniosuuttaan 3,1 prosenttiyksiköllä saaden koko maan äänistä 21 prosenttia, mikä toi sille 7 lisäpaikkaa eduskuntaan. Kaikkiaan se sai nyt 46 edustajaa ja ääniä koko maassa 563 835, yli 66 000 ääntä enemmän kuin 1995. Erityisen hyvin puolue menestyi Helsingin vaalipiirissä, jossa sen kannatus nousi 4,9 prosenttiyksikköä.
Vaalien toiseksi voittajaksi nousi Keskusta. Se sai 22,4 prosenttia äänistä, lisäten kannatustaan 2,5 prosenttiyksiköllä ja neljällä edustajapaikalla. Sen äänimäärä oli 600 592, noin 48 600 ääntä edellisvaaleja enemmän.
SDP on edelleen maan suurin puolue, vaikka se menettikin paljon äänistään edellisiin vaaleihin verrattuna. SDP:n vaalitappio, lähes 173 000 ääntä oli nyt äänissä lähes sama kuin sen voitto vuonna 1995. SDP:n kokonaisäänimäärä oli 612 963 (22,9 %) ja sen paikkaluku on edelleen eduskunnan suurin, 51 paikkaa. Vuoteen 1995 verrattuna se sai nyt edustajapaikkoja 12 vähemmän ja ääniosuus jäi 5,4 prosenttiyksikköä edellisvaaleja pienemmäksi.
Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1999 ja 1995
Äänestysaktiivisuus jäi selkeästi edellisiä eduskuntavaaleja laimeammaksi
Suomessa asuvien kansalaisten äänestysprosentti oli 68,3. Se jäi 3,6 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Vaaliosallistuminen on viimeisten vuosikymmenien aikana jatkuvasti laimentunut. Esim. vuonna 1962 äänestysprosentti oli vielä noin 17 prosenttiyksikköä korkeampi kuin näissä vaaleissa. Aina vuoden 1983 eduskuntavaaleihin saakka äänestysprosentit pysyivät korkeina. Sen jälkeisissä eduskuntavaaleissa äänestysvilkkaus on jatkuvasti laimentunut. Vilkkainta äänestäminen oli nyt Vaasan vaalipiirissä, 73,3 prosenttia ja Helsingin vaalipiirissä, 70,3 prosenttia, muissa vaalipiireissä äänestysprosentti jäi alle 70. Kaikkiaan äänioikeutettuja oli ulkomailla asuvat äänioikeutetut mukaan lukien 4 152 430. Suomessa asuvia äänioikeutetuista oli 3 948 265. Tilastokeskuksen kaikissa tilastotaulukoissa, ellei erikseen ilmoitettu, äänestysprosentti on laskettu Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestämisestä.
Äänestysprosentit 1945 - 1999 |
|
|
|
1945 |
74,9 % |
|
1948 |
78,2 % |
|
1951 |
74,6 % |
|
1954 |
79,9 % |
|
1958 |
75,0 % |
|
1962 |
85,1 % |
|
1966 |
84,9 % |
|
1970 |
82,2 % |
|
1972 |
81,4 % |
|
1975 1) |
79,7 % |
|
1979 1) |
81,2 % |
|
1983 1) |
81,0 % |
|
1987 1) |
76,4 % |
|
1991 1) |
72,1 % |
|
1995 1) |
71,9 % |
|
1999 1) |
68,3 % |
|
|
|
|
1) % vain Suomessa asuvat |
Suomen kansalaiset |
|
Tilastokeskus
Vaalitilastot
Sähköposti: vaalit.tilastot@tilastokeskus.fi
|
|