Talouskasvun kestävä käynnistyminen epävarmaa

Japanin talous on edelleen haavoittuvainen. Hintojen laskukierrettä ei ole saatu katkaistua, kotimainen kysyntä on pysynyt alhaisena ja väestö vanhenee nopeasti. Paluu kestävälle kasvu-uralle edellyttääkin ripeitä rakenteellisia uudistuksia.

Paavo Suni

JAPANIN PITKÄÄN jatkunut talousihme kuihtui olemattomiin 1990-luvun alussa. Tuolloin puhkesi muun muassa pääomamarkkinoiden vapautumisesta johtunut 1980-luvun lopun pörssikupla, jonka jälkeen talouskasvu ei ole saavuttanut aiemmin nähtyä vauhtia. Vuosina 1961-1980 Japanin talous kasvoi keskimäärin kuusi prosenttia ja 1980-luvulla noin neljä prosenttia, joten vuosien 1991-2000 keskikasvu - 1,5 prosenttia - oli totuttuun verrattuna sangen kehnoa.

Japanin talouskasvua pyrittiin 1990-luvulla käynnistämään lukuisin mittavin talouspaketein, jotka lisäsivät kysyntää vain väliaikaisesti. Elvytysyritykset kasvattivat julkisen sektorin velan teollisuusmaiden maailmanennätykseen. Vuonna 2003 julkisen velan suhde bkt:hen oli Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan 166 prosenttia ja budjettialijäämän bkt-suhde 8 prosenttia. Myös rahapolitiikkaa kevennettiin tuntuvasti. Japanin keskuspankki alensi 1990-luvun alussa yli kahdeksassa prosentissa olleen yliyönkoron puoleen prosenttiin vuosikymmenen puoliväliin mennessä ja nollan tuntumaan vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Kestävään talouskasvuun ei kuitenkaan ole vieläkään päästy.

Japanin avainlukuja 2003-2006

	2003	2004	2005e	2006e
Bkt, määrän muutos, % *	2,5	4	1,7	1,5
Inflaatio, %	-0,3	0	0,3	0,5
Euro jeneissä, %	130,9	133	129	126
Korot, 3 kk	0,06	0,05	0,05	0,3
Työttömyysaste, %	5,3	4,7	4,5	4,5
Julkisen sektorin budjettijäämä, % bkt:sta	-8.0	-6.7	-6.8	-6.9
Julkisen sektorin bruttovelka, % bkt:sta	156,3	161,6	167,2	171,1
Vaihtotase, % bkt:sta	3,2	3,8	3,5	3,5
* Vanhan tilinpidon mukainen e = ennuste
Lähde: ETLA, OECD

Pyristely irti deflaatiokierteestä

Voimakkaasti elvyttävästä talouspolitiikasta huolimatta Japanin talous joutui deflaatiokierteeseen. Kuluttajahinnat laskivat ensin 1990-luvun puolivälissä, ja sitten jälleen vuosikymmenen lopussa. 2000-luvun alkuvuosina hinnat ovat alentuneet edelliseen vuoteen verrattuna aina viime syksyyn saakka, jolloin ruuan hinnan nousu yllättäen nosti kuluttajahintoja.

Hintojen lasku voi johtua joko kysynnän heikkoudesta tai ylitarjonnasta tai molemmista. Japanin hintojen lasku selittyy molemmilla tekijöillä. Kysyntäpuolella arvopaperien ja maan hintojen lasku on vähentänyt muun muassa kotitalouksien varallisuutta, mikä on vaimentanut kulutuksen kasvua. Aasian kriisikin vaikutti kysyntää hillitsevästi, koska Aasian "tiikereiden" osuus Japanin viennistä on noin neljännes. Hintojen lasku lisää velkojien varallisuutta ja kutistaa velallisten varallisuutta, mikä vähentää kulutusta.

Tarjontapuolen keskeisimmät tekijät ovat olleet kulutustavaratuonnin tuntuva kasvu Japanin talouden avautumiseen liittyen sekä talouden säännöstelyn karsiminen. Säätelyn väheneminen on alentanut muun muassa puheluiden hintoja. Myös energia halpeni viime vuoteen saakka. Tämän jälkeen öljyn hinnan raju nousu on nostanut energian hintaa. Hintojen laskukierre on vaikeasti hallittava tilanne, kun korot on jo painettu nollaan. Hintojen lasku on kannuste kulutus- tai investointipäätösten siirtämiseen. Kun korkoja ei voida enää laskea, hintojen kääntäminen nousuun kysyntää vauhdittamalla on vaikeaa.

Öljyn hinnan kallistuminenkaan ei ole kääntänyt hintoja nousuun

Lisäksi öljyn hinnan nousu on ollut esimerkiksi Yhdysvalloissa koettua paljon alhaisempi, koska japanilaiset tuovat öljynsä pääasiassa Lähi-idästä. Lähi-idän öljy on rikkipitoisena selvästi vähärikkistä yhdysvaltalaista ja Pohjanmeren öljyä halvempaa.

Myös jenin vahvistuminen on vaimentanut öljyn jenihinnan nousua. Lokakuussa 2004, kun Brent- laatu maksoi 49 dollaria tynnyriltä, Lähi-idän Dubai-laatu maksoi peräti 11 dollaria vähemmän.

Pääministeri painottaa rakenteellisia uudistuksia

Japanin talous on monessa suhteessa hyvin haavoittuvainen, koska talouspolitiikan perinteiset keinot on käytetty. Pääministeri Junichiro Koizumi on pyrkinyt uudistamaan talouden rakenteita, sillä se on nähty lopulta välttämättömäksi kotimaisen kysynnän kasvun palauttamiseksi normaalitasolle. Muun muassa pankkijärjestelmän tervehdyttäminen ja valtaisan postilaitoksen yksityistäminen ovat työn alla.

Talouden uudistaminen on erityisen tärkeää siksi, että maan väestö on vanhenemassa poikkeuksellisen nopeasti. Uhkaava työvoiman väheneminen alentaa talouden kykyä pitää yllä tuotannon kasvua. Hallitus pyrkiikin nopeasti löytämään keinoja alentuneen syntyvyyden kääntämiseksi nousuun. Japanin väestön arvioidaan olevan nykytrendeillä suurimmillaan vuonna 2006, jonka jälkeen se alkaa vähentyä.

Rakenneuudistuksilla pyritään lisäämään kilpailua, jotta vanhat valtiojohtoisen talouden ajalta peräisin olevat jäykkyydet paranisivat. Tähän pyritään muun muassa vähentämällä säätelyä ja rohkaisemalla ulkomaisia sijoituksia. Japanin ulkomaankauppaorganisaatio JETRO (Japan External Trade Organisation) on muuttanut painopistettään ulkomaankaupasta suoriin sijoituksiin.

Rakenteelliset uudistukset lisäävät talouden tuotantokykyä kasvattamalla kokonaistuottavuutta. Tällöin työvoiman vähenemisen tuotantomahdollisuuksia alentavaa vaikutusta voidaan kompensoida sekä investoinneilla että resurssien paremmalla hyödyntämisellä.

Kansantalouden tilinpidon uudistus pienensi kasvulukuja

Kansantalouden tilinpidon joulukuisessa uudistuksessa pyrittiin tarkentamaan kansantalouden hintojen mittaamista käyttämällä ketjuindeksitekniikkaa vuodesta 1994 lähtien. Tavoitteena oli vähentää talouden rakennemuutoksen tuomaa negatiivista harhaa inflaation mittauksessa. Uudistus johtikin aiemmin mitattua vähäisempään hintojen laskuun etenkin vuonna 2003, jolloin bkt:n määrän muutos putosi 2,5:stä 1,3 prosenttiin. Suurin muutos tapahtui muissa kuin asuinrakennusinvestoinneissa, joiden kasvuvauhti putosi 12,3:sta 9,4:ään prosenttiin. Siten kotimaisen kysynnän vahvistuminen jatkui vuonna 2003, mutta suhdanneuran muoto muuttui vaimeammaksi.

Tarkistettujen kasvulukujen mukaan Japanin kausitasoitettu kokonaistuotanto polki paikoillaan vuoden 2004 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Siten Japanin talous on ollut lähes taantumassa. Tämä on sikäli outoa, että vienti veti vielä toisella neljänneksellä hyvin. Dollarin ja Kiinan renminbin suhteen vahvistunut jeni on kuitenkin alkanut taittaa viennin nousua.

Tilinpidon uudistus merkitsee kuitenkin sitä, että uudistusta edeltävästä ennustetusta vuoden 2004 bkt:n kasvuvauhdista pitää varovaisesti arvioituna vähentää vajaa prosenttiyksikkö. Kuluttajahintainflaation mittaukseen uudistus ei vaikuta.

Kokonaistuotannon kasvu eräillä alueilla, %

Lähteet: IMF, ETLA

Inflaatio eräissä maissa, %

Lähteet: IMF, ETLA

Kiinan veto tukee talouden kohenemista

Japanin talouden vuoden 2003 keväällä alkanutta kohentumista voidaan selittää Kiinan viennin kasvulla. Kiinasta on tullut nopeasti yksi Japanin tärkeimmistä vientialueista. Yhdysvallat on edelleen suurin yksittäinen Japanin vientimarkkina. Kiina ohittanee Yhdysvallat kuitenkin nopeasti, sillä viennin kasvu Yhdysvaltoihin on tasaantunut ja vienti Kiinan sen sijaan on vetänyt vahvasti. Tähän on vaikuttanut erityisesti informaatioteknologian kauppavirtojen uudelleensuuntautuminen.

Japanin informaatioteknologian vienti Yhdysvaltoihin on korvaantunut japanilaisten yritysten välituotevientinä Kiinan yksiköihin, joista lopulliset tuotteet viedään Yhdysvaltoihin. Japanilaisten Kiinassa sijaitsevien tytäryhtiöiden lukumäärä ylitti yhdysvaltalaisten tytäryhtiöiden määrän jo vuonna 2002. Vuonna 2003 manner-Kiinan, Hongkongin ja Taiwanin yhteenlaskettu osuus (25,1 %) ohitti jo Yhdysvallat (24,6 %).

Kiina on, osittain siellä toimivien japanilaisten yritysten sisäisen kaupan takia, ollut jo vuosia Japanin tärkein tuontimaa. Vuoden 2003 huhti-kesäkuussa japanilaisten yritysten sisäinen tuonti Kiinasta oli JETRO:n mukaan peräti 18 prosenttia. Tuonti Euroopasta oli vain pari prosenttia. Venäjän kanssa käyty kauppa on noussut selvästi Kiinan kauppaa nopeammin, mutta vienti- ja tuontiosuudet ovat vielä pieniä.

Vaihtotaseen ylijäämä on mittava

Japanin kauppa- ja vaihtotaseet ovat niin vahvasti ylijäämäisiä, että Japani on muun maailman, kuten Yhdysvaltojen, tärkeimpiä alijäämien rahoittajia. Japanin vaihtotaseen ylijäämä kohosi 1,4 triljoonaan jeniin eli noin 120 miljardiin euroon vuonna 2003. Ylijäämä oli yli 3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Lähes 60 prosenttia ylijäämästä syntyi Yhdysvaltojen kanssa käydyssä kaupassa. Euroopan unionin suhteen tase on myös selvästi ylijäämäinen, vaikkakin alle puolet Yhdysvaltain ylijäämästä. Kiinan suhteen vaihtotase oli alijäämäinen vuonna 2003.

Japanin suorat sijoitukset ulkomaille huipentuivat vuonna 2000, jolloin maailmantalouden kasvu oli IT-boomin jäljiltä kiihkeää. Sen jälkeen suorat sijoitukset supistuivat neljänneksen vuoteen 2003 mennessä. Kiinaan tehtävät suorat sijoitukset sitä vastoin lisääntyivät yli kolminkertaisiksi. Tästä huolimatta Kiinan osuus Japanin tekemistä suorista sijoituksista oli vain noin kahdeksan prosenttia.

Niin sanottu Kiina-ilmiö on herättänyt keskustelua myös Japanissa, joskin hyvä vientikehitys on tyynnyttänyt kriittisiä kannanottoja. Japanin ja Kiinan taloudet täydentävät toisiaan periaatteessa hyvin. Kiinalainen halpa työvoima antaa japanilaisille yrityksille mahdollisuuden tuottaa Kiinassa kannattavasti. Toisaalta Kiina hyötyy suorista sijoituksista. Japanilaisten yritysten laajeneminen Kiinassa onkin parantanut japanilaisyritysten kilpailukykyä.

Japanin ja Kiinan välisessä uudessa tuotannon sijoittumisessa olisi kansantalouden näkökulmasta luontevaa, että Kiina erikoistuisi työvaltaisiin tuotteisiin ja Japani pääomavaltaisiin. Näin on paljon tapahtunutkin. Kiinassa kuitenkin tuotetaan japanilaisten toimesta myös pääomaintensiivisiä tuotteita, mikä on yritysten kannalta luontevaa, koska ne pystyvät yhdistämään korkean tuottavuuden alempiin työvoimakustannuksiin. Tämä vastoin kansantalouden suhteellista etua tapahtuva toiminta saattaa kuitenkin johtaa muun muassa työttömyysongelmiin.

Vaihtotase eräissä maissa

Lähteet: IMF, ETLA

Japanin kokonaistuotannon kasvu

Lähteet: IMF, ETLA, ERSI

Japanin tavarakaupan arvon muutos, %

Lähteet: JETRO, ETLA

Talouden koheneminen jatkuu, mutta riskit ovat suuret

Japanin talouden odotetaan yleisesti kohenevan, ja kasvun viimeaikainen pysähtyminen nähdään vain tilapäisenä vaiheena. Japani on pitkäaikaisesta heikosta talouskehityksestä huolimatta maailman kehittyneimpiä ja suurimpia talouksia. Avain parempaan on deflaatiokierteen katkaisussa.

Japanin suotuisan talouskehityksen riskejä ovat mahdollinen jenin tuntuva vahvistuminen, siihen todennäköisesti liittyvä Yhdysvaltain talouden tasapainottuminen ja Kiinan talouskasvun jatkuminen. Japanin kannalta lisäriskinä on se, että talouspolitiikan liikkumavara on hyvin vähäinen julkisen talouden valtaisan velkaantumisen ja alhaisen korkotason takia.

Päivitetty 9.3.2005