Syntyvyys - hedelmällisyys

Aikaisemmin (Tietoaika 9/2001) tarkasteltiin väestöilmiöiden mittaamisen perusteita ja todettiin, että eri väestönmuutostapahtumia - kuten syntymää, kuolemaa ja muuttoa - verrataan keskiväkilukuun.

Syntyvyys vai syntyneisyys

Syntyvyydellä tarkoitetaan ilmiötä, jossa tarkastellaan syntyneiden lasten osuutta väestöstä. Ilmiönä syntyvyys liittyy suvunjatkamiseen. Synnytystapahtumassa yhdelle naiselle voi syntyä useampia lapsia, jolloin puhutaan monisikiöisistä synnytyksestä (kaksoset, kolmoset, neloset). Syntyvyyden tasoon vaikuttavat keskenmenot ja abortit (raskauden keskeyttämiset).

Väestötieteessä käytetään usein sanaa syntyneisyys, jolla tarkoitetaan syntyvyysilmiötä kuvaavaa tunnuslukua. Sanoja syntyvyys ja syntyneisyys käytetään nykyisin merkitsemään samaa asiaa. Tässä artikkelisarjassa pyritään käyttämään sanaa syntyvyys, vaikka saattaa joskus sanaksi lipsahtaa syntyneisyys!

Yleinen syntyvyysluku

Yleinen syntyvyysluku on helposti laskettavissa, sillä luku ilmaisee syntyneiden lasten osuutta keskiväkiluvusta. Luku esitetään promilleina ja voidaan sanallisesti ilmaista "syntyneitä lapsia keskiväkiluvun tuhatta henkilöä kohti".

Yleisen syntyvyysluvun laskentaan vaikuttaa huomattavasti väestön ikärakenne, sillä keskiväkilukuun sisältyy paljon sellaista väkeä, joka ei ole synnytykselle altis - lapset, miehet, vanhukset. Tämän takia yleinen syntyvyysluku kuvaa syntyvyyden tasoa huonosti, varsinkin kun verrataan ikärakenteeltaan hyvin poikkeavia väestöjä toisiinsa.

Hedelmällisyys

Tarkemman kuvan syntyvyysilmiöstä saa tarkastelemalla pelkästään niiden naisten syntyvyyttä, joilla on mahdollisuus synnyttää. Tällöin puhutaan hedelmällisyydestä ja hedelmällisyyden mittaaminen tapahtuu vertaamalla syntyneitä lapsia hedelmällisyysiässä (useimmin 15-49-vuotiaat naiset) oleviin naisiin.

Hedelmällisyyttä voidaan tarkastella erikseen aviolapsista ja aviottomista lapsista. Tällöin näiden määriä verrataan joko naimisissa olevien naisten määrään tai naimattomien naisten määrään. Puhutaan aviollisesta hedelmällisyydestä ja aviottomasta hedelmällisyydestä.

Yleinen hedelmällisyysluku

Yleinen hedelmällisyysluku saadaan, kun vuosittain syntyneitä lapsia verrataan hedelmällisyysiässä olevien naisten keskiväkilukuun. Tämä on suhteellisen "karkea" mittaluku eikä sitä enää paljoa käytetä.

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut kuvaavat hedelmällisyyden tasoa kussakin ikäluokassa. Luku lasketaan siten, että tietyn ikäisten naisten synnyttämien lasten määriä verrataan vastaavan ikäisten naisten keskiväkilukuun. Iän laskemisessa käytetään joko yhtä vuotta tai viittä vuotta.

Kokonaishedelmällisyysluku

Paras hedelmällisyyden mittaluku on kuitenkin kokonaishedelmällisyysluku. Luku lasketaan ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summana, kun ikäluokituksena on yksivuotisikäryhmä eikä saatua lukua kerrota tuhannella. Tämä luku ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, kun tietyn vuoden hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän.

Usein kokonaishedelmällisyysluku lasketaan käyttämällä viisivuotisikäluokkia. Tällöin jokainen ikäryhmittäinen hedelmällisyysluku kerrotaan viidellä eli ikäluokkien määrällä.

Kaavat

Yleinen syntyvyysluku:

S = elävänä syntyneet
K = keskiväkiluku

Yleinen hedelmällisyysluku:

S = elävänä syntyneiden määrä
K_15-49 = iässä 15-49 olevien naisten keskiväkiluku

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut:

S_i= elävänä syntyneiden määrä iässä i oleville äideille
K_i = iässä i olevien naisten keskiväkiluku
i = 15-19, 20-24,..., 45-49 tai
i = 15, 16, 17, 18,..., 48, 49

Kokonaishedelmällisyysluku:

tai
S_i = elävänä syntyneiden määrä iässä i oleville äideille
K_i = iässä i olevien naisten keskiväkiluku

Päivitetty 11.3.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi