Teollisuuden toimialakatsaus II/2005

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne oli vuoden 2005 toisella vuosineljänneksellä poikkeuksellinen paperiteollisuuden touko-kesäkuulle ajoittuneen työkiistan vuoksi. Tuotannon määrä pieneni lähes 6 prosenttia vuodentakaisesta; ilman puu- ja paperiteollisuutta teollisuuden tuotannon määrä kasvoi noin prosentin vuotta aiemmasta. Myös teollisuusyritysten liikevaihdon kasvu hidastui työnseisauksen vuoksi, mutta paperin myynti varastoista hidasti vaikutusta ja kasvua oli yhä noin 2 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Lisäksi tuottajahintojen maltillinen nousu tuki liikevaihdon kasvua. Paperiteollisuuden työnseisaus ei heijastunut työllisten määrään, mutta hidasti teollisuusyritysten palkkasumman kasvua. Tilauskantatietojen ja yritysten johdon odotusten mukaan teollisuuden näkymät ovat loppuvuonna hieman toista vuosineljännestä paremmat.

Metalliteollisuuden tuotannon kasvu piristyi hieman alkuvuoden nollakasvusta. Alatoimialoista etenkin telakkateollisuuden näkymät ovat viime aikoina parantuneet huomattavasti.

Puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto aleni paperialan seitsemän viikon työnseisauksen vuoksi toisella neljänneksellä lähes 40 prosenttia vuodentakaisesta. Liikevaihto supistui neljänneksellä ja vienti kolmanneksella vuotta aiempaan verrattuna. Varastojen arvo pieneni vajaat 14 prosenttia vuoden takaisesta.

Kemianteollisuudessa toisen vuosineljänneksen suhdannetilanne oli selvästi parempi kuin koko teollisuudessa keskimäärin. Tuotannon kasvu nopeutui ja liikevaihdon jo keväällä 2004 alkanut voimakas kasvu jatkui.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Paperiteollisuuden työkiista näkyi toisen vuosineljänneksen tuotantoluvuissa

Teollisuustuotannon määrän kasvu hidastui ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2005 varsin vaatimattomaksi. Toisella vuosineljänneksellä tuotannon määrä pieneni lähes 6 prosenttia vuodentakaisesta, kun vuonna 2004 tuotanto vielä kasvoi lähes saman verran. Viimeksi tuotanto on pienentynyt näin paljon vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä. Tuotantokapasiteetista oli tehdasteollisuudessa käytössä huhti-kesäkuussa 78 prosenttia, kun vuotta aiemmin käyttöaste oli 85 prosenttia.

Koko teollisuuden tuotannon kasvun hidastumiseen vaikutti huhti-kesäkuussa luonnollisesti eniten paperiteollisuuden työtaistelu. Metalliteollisuuden tuotannon kasvu sen sijaan hieman piristyi alkuvuoden nollakasvusta. Metalliteollisuuden alatoimialoista etenkin telakkateollisuuden näkymät ovat viime aikoina parantuneet huomattavasti. Aker Finnyards on saanut useita alustilauksia, joiden toimitukset ajoittuvat vuosille 2006 ja 2007. Lisäksi Porissa öljynporauslauttojen runkoja valmistava Technip Offshore Finland kertoi juuri suuresta tilauksesta, jonka seurauksena yritys etsii parhaillaan satoja uusia työntekijöitä. Toimialan kasvukäänne näkyy jo tuotannon lisääntymisenä; teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan toimiala kasvoi toisella vuosineljänneksellä 20 prosenttia vuodentakaisesta. Myös autojen valmistuksessa tuotanto on kääntynyt nousuun. Esimerkiksi Uudessakaupungissa erikoisautoja valmistava Valmet Automotive aikoo rekrytoida toistasataa uutta työntekijää.

Teollisuustuotannon kasvu hidastui Suomessa ensimmäisellä vuosineljänneksellä nykyisten EU-maiden keskimääräisen kasvuvauhdin tasolle ja alitti toisella neljänneksellä paperialan työkiistan seurauksena selvästi EU-maiden kasvuvauhdin. EU-maissa kasvu on ollut melko hidasta jo pitkään. Suomessa tuotannon kasvuvauhti oli vuoden 2004 loppupuolella selvästi EU-maiden keskiarvoa nopeampaa. EU-maiden sisällä kehitys on kuitenkin varsin kaksijakoista; monissa uusissa jäsenvaltioissa tuotannon kasvu oli Eurostatin tietojen mukaan huomattavasti nopeampaa kuin vanhoissa jäsenvaltioissa. Yhdysvalloissa teollisuuden tuotanto jatkoi alkuvuonna samaa hieman alle 5 prosentin kasvua kuin vuonna 2004. Yhdysvalloissa teollisuustuotanto kääntyi kasvuun vuoden 2003 loppupuolella eli hieman aiemmin kuin Suomessa.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Paperin myynti varastoista hidasti liikevaihdon laskua

Puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto aleni toisella vuosineljänneksellä lähes 40 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Paperiteollisuuden työtaistelu vaikutti kesäkuun tuotantolukuihin siten, että massa- ja paperiteollisuuden tuotantomäärät olivat yksistään kesäkuussa yli 90 prosenttia pienemmällä tasolla kuin vuoden 2004 kesäkuussa ja toimialan kapasiteetin käyttöaste oli vain noin 6 prosenttia. Työnseisaus näkyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä toimialan valmistevarastojen kasvuna ja toisella vuosineljänneksellä valmistevarastojen reippaana laskuna. Yhteensä varastojen arvo laski puu- ja paperiteollisuudessa huhti-kesäkuussa vajaat 14 prosenttia vuodentakaisesta. Tästä johtuen työnseisaus ei vielä huhti-kesäkuussa painanut toimialan liikevaihtoa alaspäin yhtä voimakkaasti kuin tuotannon määrää.

Kemianteollisuudessa tuotannon kasvu jatkui toisella vuosineljänneksellä joskin hieman hitaampana kuin vielä alkuvuonna; tuotannon määrä suureni noin 4 prosenttia vuodentakaisesta. Kemikaalien valmistuksen osalta kasvua hidasti jossain määrin paperiteollisuuden tuotannon pysähtyminen, mutta öljytuotteiden kallistuminen ja kumi- ja muovituotteiden valmistuksen vahva kehitys ylläpitivät koko kemianteollisuuden liikevaihdon kasvua.

Metalliteollisuuden (toimialat 27-35) tuotannon määrä kasvoi huhti-kesäkuussa reilut 2 prosenttia vuotta aiemmasta. Metalliteollisuuden alatoimialoista metallien jalostuksessa hintojen nousu siivitti edelleen liikevaihdon kasvua. Useilla muilla metalliteollisuuden alatoimialoilla tuotannon määrän ja hintojen muutokset eivät selitä liikevaihdon muutosta yhtä hyvin. Sekä metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa että sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa liikevaihto kasvoi ensimmäisellä ja toisella vuosineljänneksellä selvästi nopeammin kuin tuotannon määrä. Tälle on useita todennäköisiä selittäviä tekijöitä. Kone- ja metallituoteteollisuudessa ero johtuu osittain laskutuskäytännöistä. Suurten konetoimitusten ja projektien loppulasku voi näkyä myyntinä yhdellä kuukaudella, vaikka työtä toimituksen eteen olisi tehty useita kuukausia tai vuosia. Toinen mahdollinen selitys on palvelutoiminnan kuten korjauksen, asennuksen ja huollon erilainen kuvautuminen eri tilastoissa. Lisäksi metalliteollisuuden toimialoilla liikevaihdon tuotantoa nopeampaa kasvua saattaa selittää ulkomaisen ja kotimaisen alihankinnan lisääntyminen.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Kokonaisuudessaan teollisuusyritysten liikevaihdon kasvuvauhti hidastui toisella vuosineljänneksellä noin 2 prosenttiin vuodentakaiseen verrattuna. Työnseisauksen koko teollisuuden liikevaihtoa supistavaa vaikutusta kompensoivat sekä metalliteollisuuden (tol 27-34) että kemianteollisuuden liikevaihdon vahva kehitys. Liikevaihdon kasvua lisäsi myös muutamien pienehköjen alustoimitusten osuminen ajanjaksolle, kun vuoden 2004 huhti-kesäkuussa alustoimituksia ei juurikaan ollut. Ilman puu- ja paperiteollisuutta koko teollisuuden liikevaihto kasvoi lähes 9 prosenttia vuodentakaisesta. Näin ollen voi sanoa, että ilman työtaistelua koko teollisuuden liikevaihdon kasvuvauhti ei olisi hidastunut toisella vuosineljänneksellä.

Tuottajahinnat kohosivat huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Hintojen nousuvauhti oli nopeampi kuin moneen vuoteen, vaikka nousu oli edelleen maltillista. Tuottajahintojen kehitys on viime vuosina ollut varsin vaimeaa useimmilla teollisuuden alatoimialoilla; erityisesti sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä puu- ja paperiteollisuudessa hintojen lasku on jatkunut jo pitkään. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotteet halpenivat yhä vuoden 2005 toisella neljänneksellä mutta puu- ja paperiteollisuudessa tuottajahinnat pysyivät ennallaan. Sen sijaan kemianteollisuuden ja muun metalliteollisuuden (pl. elektroniikka- ja sähköteollisuus) hintojen kohoaminen edesauttoi koko teollisuuden tuottajahintojen hienoista nousua. Taustalla on lähinnä öljytuotteiden ja teräksen kallistuminen.

Sivun alkuun

Vienti ja pienet yritykset ylläpitivät kasvua

Teollisuusyritysten liikevaihdon 2 prosentin kasvun takana olivat huhti-kesäkuussa melko tasavahvasti sekä vienti että kotimaan myynti. Vientiliikevaihto kasvoi toisella vuosineljänneksellä 3 ja kotimaan myynti vajaat 2 prosenttia vuotta aiemmasta. Paperiteollisuuden työnseisauksella oli suurempi vaikutus kotimaan liikevaihtoon kuin vientiin siksi, että työnseisaus lähes pysäytti kemikaalien ja energian myynnin kotimaan paperitehtaille sekä vähensi paperikoneiden huoltoa. Kokonaisuudessaan teollisuusyritysten liikevaihdosta koostuu noin puolet viennistä ja puolet kotimaan myynnistä (vuoden 2004 tilanne).

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Kaikkiaan yli puolet teollisuusyrityksistä lisäsi toisella vuosineljänneksellä liikevaihtoaan. Lisäksi lähes 40 prosentissa yrityksistä liikevaihto suureni yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvua toivat kokoluokittain kaikki yritykset. Eniten kasvua ylläpitivät pienet (alle 50 henkilöä työllistävät) yritykset tuoden liikevaihdon kahden prosentin lisääntymisestä puolet. Suurten yritysten (vähintään 250 henkilöä työllistävät), joiden joukkoon valtaosa paperiteollisuuden yrityksistä kuuluu, liikevaihto toi kokonaiskasvusta vain puoli prosenttiyksikköä. Koko teollisuudessa kehitykseen vaikuttavat yleensä eniten suuret yritykset, mutta alatoimialoilla pienten ja keskisuurten yritysten rooli voi olla hyvinkin merkittävä. Esimerkiksi metallituotteiden valmistuksessa liikevaihdon lähes 18 prosentin kasvun takana olivat toisella vuosineljänneksellä lähinnä keskikokoiset ja pienet yritykset.

Vientiliikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 3 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvua oli teollisuuden suurimmista vientiä harjoittavista toimialoista metalliteollisuudessa 13 prosenttia ja kemianteollisuudessa 18 prosenttia vuotta aiemmasta. Puu- ja paperiteollisuudessa vientiliikevaihto sen sijaan väheni huhti-kesäkuussa 28 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Kotimaan myynti kasvoi toisella vuosineljänneksellä vajaat 2 prosenttia vuotta aiemmasta. Kotimaan myyntiään lisäsivät eniten kemianteollisuus ja metalliteollisuus. Molemmissa kasvua oli hieman alle 9 prosenttia vuotta aiemmasta. Puu- ja paperiteollisuudessa kotimaan myynti supistui hieman alle viidenneksen vuodentakaisesta. Elintarviketeollisuudessa kotimaan myynnin arvo lisääntyi runsaan prosentin.

Sivun alkuun

Työllisten määrän väheneminen hidastui alkuvuonna

Teollisuuden työllisten määrä on vähentynyt jokaisella vuosineljänneksellä vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lähtien. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2005 työllisyyden supistuminen kuitenkin hidastui. Huhti-kesäkuussa työllisyys lisääntyi toimialaryhmässä, johon kuuluvat metalliteollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä kierrätys. Puu- ja paperiteollisuudessa työllisten määrä pysyi ennallaan. Muilla teollisuuden toimialoilla työllisiä oli toisella vuosineljänneksellä vuodentakaista vähemmän.

Työllisyyden heikkenemisestä huolimatta teollisuustuotannon määrä on kasvanut vuoden 2002 toisesta vuosineljänneksestä lähtien kaikilla neljänneksillä vuoden 2003 loka-joulukuuta ja kuluvan vuoden huhti-kesäkuuta lukuun ottamatta. Osa teollisuuden työllisten määrän laskusta selittyykin yritysten palveluiden ulkoistamisella eikä näin ollen välttämättä ole todellista työllisyyden vähenemistä. Työpaikat voivat lisääntyä liike-elämän palveluissa, kun teollisuus lisää ostopalveluita. Työnvälityksen ja henkilöstön hankinnan toimialan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, mikä voi heijastaa sitä, että vuokratyövoiman käyttö on lisääntynyt myös teollisuuden toimialoilla.

Paperiteollisuuden työnseisaus ei heijastunut työllisten määrään, sillä lakossa tai työnseisausten vuoksi tilapäisesti poissa ansiotyöstä olevat lasketaan työllisiksi. Työnseisaus kuitenkin hidasti voimakkaasti teollisuusyritysten palkkasumman kasvua. Toisella vuosineljänneksellä koko teollisuuden palkkasumma kasvoi prosentin vuotta aiemmasta. Eniten palkkasumma kasvoi kemianteollisuudessa ja metalliteollisuuden alatoimialoilla. Työkiistasta johtuen ansiotasokehitys ja työllisyyden kehitys eivät selitä palkkasumman kehitystä kuten yleensä. Ansiotason nousu on viime vuosina ylläpitänyt palkkasumman kasvua työllisyyden heikkenemisestä huolimatta.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden suhdannenäkymät kohenivat hieman

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan teollisuuden lähiaikojen suhdannenäkymät olivat heinäkuun kyselyssä hieman optimistisemmat kuin huhtikuun kyselyssä. Valtaosa (72 prosenttia) teollisuusyrityksistä uskoi heinäkuussa tehdyssä tiedustelussa suhdannetilanteen pysyvän lähikuukausina ennallaan. Jo julkistettujen heinä-elokuuta koskevien tietojen valossa paperiteollisuuden työnseisaus vaikuttaa kuitenkin jonkin verran myös kolmannen vuosineljänneksen suhdannetilanteeseen.

Puu- ja paperiteollisuudessa odotukset kohenivat EK:n suhdannebarometrin mukaan luonnollisesti reippaasti työtaistelun jälkeen. Kesäkuun lopussa päättynyt työtaistelu heijastui kuitenkin vielä heinäkuun tuotantoluvuissa, sillä sellu- ja paperitehtaiden käynnistäminen ei mahdollista tuotantoa välittömästi täydellä teholla. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan paperiteollisuuden tuotanto pieneni heinäkuussa 14 prosenttia vuodentakaisesta ja koko teollisuudenkin tuotanto oli noin prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Ilman puu- ja paperiteollisuutta teollisuustuotannon määrä kasvoi heinäkuussa noin prosentin vuotta aiemmasta. Paperikoneiden ylösajo vähensi vielä heinäkuussa hieman teollisuuden sähköntarvetta. Tämän lisäksi kotimainen energiantuotanto notkahti heinäkuussa lisääntyneestä sähkön tuonnista johtuen. Paperiteollisuuden tuottajahinnat eivät juurikaan muuttuneet heinäkuussa mutta nousivat elokuussa reilun prosentin vuotta aiempaan verrattuna. Koko teollisuuden tuottajahintojen nousu kiihtyi hieman lähinnä raaka-aineiden kuten raakaöljyn kallistumisesta johtuen.

EK:n tiedustelun mukaan metalli- ja konepajateollisuuden suhdanneodotukset olivat myönteisemmät edelliseen kyselyyn verrattuna. Tilauskannan arvioitiin olevan nyt lähellä normaalia. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä kone- ja metallituoteteollisuuden (tol 28-34) tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa noin 8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan.

Kemianteollisuudessa tuotannon kasvu jatkui heinäkuussa ja hintojen nousuvauhtia ylläpiti yhä öljytuotteiden hintojen kipuaminen heinä-elokuussa. Toimialan yritykset odottavat EK:n barometrin mukaan suhdannetilanteen säilyvän lähikuukausina ennallaan.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Tekstiiliteollisuus siirtänyt valmistusta ulkomaille

Työvoimavaltaisena alana tevanake-teollisuus (tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuus) kohtasi Suomessa ensimmäisenä teollisuuden toimialana kansainvälisen kilpailun avautumisen mukanaan tuomat haasteet. Maailmankaupan vapautuminen ja Neuvostoliiton viennin loppuminen aiheuttivat 90-luvun alussa sen, että suuri osa Suomen tekstiiliteollisuuden yrityksistä joutui kokonaan lopettamaan toimintansa. Vuonna 1995 alalla työskenteli Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan enää noin 18 500 henkilöä, kun vuonna 1990 luku oli vielä kaksinkertainen.

Viime vuosina ala on jatkanut kutistumistaan Suomessa; työntekijöiden määrä vähentyi vuodesta 1995 vuoteen 2003 yli kolmanneksen ja toimihenkilöiden ja yrittäjien määrä noin kuudenneksen. Viime vuosien kehitystä selittää pitkälti tuotannon siirtyminen alempien tuotantokustannusten maihin kuten Viroon. Suomeen on jäänyt lähinnä suunnittelu- ja myyntitoimintoja sekä mallikappaleiden ompelua. Ainoastaan vahva erikoistuminen ja laadun korostaminen ovat mahdollistaneet myös tuotannon säilymisen Suomessa; esimerkkinä mainittakoon työ- ja turvajalkineiden valmistus.

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa tevanake-teollisuuden tuotannon määrä pieneni lähes 7 prosenttia vuotta aiemmasta. Jo kahtena edellisvuotena tuotanto on laskenut suurin piirtein samalla vauhdilla. Alkuvuonna tuotanto väheni tekstiilien ja vaatteiden valmistuksessa mutta lisääntyi nahan ja nahkatuotteiden valmistuksessa. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan tekstiili- ja vaatetusteollisuuden suhdannenäkymät pysyivät alkuvuonna heikkoina, ja tilauskanta oli normaalia pienempi.

Liikevaihto säilyi tuotannon määrän alenemisesta huolimatta alkuvuonna ja myös vuonna 2004 suurin piirtein ennallaan vuotta aiempaan verrattuna. Ilmiötä ei selitä hintojen nousu, sillä tevanake-teollisuuden tuottajahinnat eivät juurikaan muuttuneet vuonna 2004. Tuotteiden kallistumisen sijaan liikevaihdon tuotantoa parempaa kehitystä selittää ainakin osittain se, että valmistusta on siirretty ulkomaille, mutta suunnittelu, myynti ja markkinointi ovat edelleen Suomessa ja laskutus kulkee Suomen kautta. Valmistuksen siirtäminen ulkomaille selittää osittain myös vuoden 2004 kolmannen neljänneksen voimakasta tuotannon vähenemistä. Notkahduksen taustalla on myös ajanjaksolle osunut lomautus yhdessä yrityksessä.

Kuvio 7. Tevanake-teollisuuden tuotannon, liikevaihdon ja hintojen kehitys

Jakauma liikevaihdoltaan kasvaviin ja supistuviin yrityksiin oli tasainen sekä kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa että vuonna 2004: Jokaisella vuosineljänneksellä noin puolet toimialan yrityksistä onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan ja noin kolmannes yrityksistä lisäsi myyntiään yli 15 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Ensimmäisellä ja toisella vuosineljänneksellä 2005 suuret (vähintään 250 henkilöä työllistävät) ja keskikokoiset (50-249 henkilöä työllistävät) yritykset alensivat tevanake-toimialan liikevaihdon kasvua. Sen sijaan pienten (alle 50 henkilöä työllistävät) yritysten vaikutus kasvuun oli positiivinen etenkin huhti-kesäkuussa.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2003 valtaosa noin 2 500 tevanake-teollisuuden yrityksestä oli pieniä: suuria oli alle kymmenen ja keskikokoisiakin vain noin kolmekymmentä. Yrityksistä valtaosa kuului tekstiilituotteiden valmistuksen toimialalle; nahan ja nahkatuotteiden valmistuksessa toimi hieman alle 300 yritystä. Vuonna 2003 tevanake-teollisuudessa toimivien yritysten lukumäärä oli hieman yli 9 prosenttia Suomen koko teollisuudesta. Pienyritysten suuresta osuudesta kertoo se, että alan osuus koko teollisuuden liikevaihdosta oli samana vuonna vain hieman yli prosentin ja henkilöstöstä 3 prosenttia.

Seuraava vuoden 2005 kolmatta neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy viikolla kaksi.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus     2000     2001     2002     2003     2004    1-3/2005    4-6/2005
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 13,7 1,5 2,5
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -7,3 -6,9
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 15,7 8,7
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 17,1 25,1
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 8,0 3,8
 
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 1-3/2005 4-6/2005
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 7,3 0,5 2,4
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,2 0,1
     Liikevaihto (TOL 27-34), % - 0,7 -5,4 -3,6 9,3 15,9 11,0
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 11,0 24,2
 
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 1-3/2005 4-6/2005
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 1,7 5,9 4,1
     Tuottajahinnat, % - -1,0 -2,2 2,3 5,8 9,1 9,9
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 17,2 13,1
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 12,6 16,6
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,3 6,4
 
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 1-3/2005 4-6/2005
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 6,0 1,9 -38,9
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,0 0,0
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 0,8 -24,9
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 0,8 -33,3
     Palkkasumma % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 1,7 -12,3
 
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 1-3/2005 4-6/2005
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 4,7 -0,9 -5,5
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 1,2 1,5
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 5,0 2,1
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,2 6,1
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 7,8 3,0
     Kotimaan myynti,% 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 1,6
     Vientihinnat (TOL D), % - -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,6 1,0
     Työllisyys,% 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 -0,1 -0,5
     Ansiotaso (TOL D),% - - 3,9 4,3 4,1 4,1 4,0
     Palkkasumma,% 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 4,5 1,0
 
Fokus: Tevanake-teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 1-3/2005 4-6/2005
     Tuotanto, % -2,2 2,0 -1,9 -8,4 -6,2 -9,4 -4,0
     Tuottajahinnat, % - 1,1 0,3 0,6 0,2 1,7 1,7
     Liikevaihto, % 1,9 3,0 -1,9 -4,0 0,3 -2,1 1,5
     Vienti tuoteluokittain, % - 4,1 0,9 -8,1 -1,6 -6,3 -1,1
     Vientiliikevaihto, % 7,6 0,9 -1,9 -8,8 1,8 -0,6 2,6
     Kotimaan myynti,% -1,0 4,1 -1,7 -1,3 -0,2 -2,8 0,8
     Palkkasumma,% 1,4 1,0 -0,2 -4,2 -1,6 0,0 2,3

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USA:n ja EU25:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 28.9.2005