Rakentamisen toimialakatsaus II/2005

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusalan suhdannetilanne näyttää vakaalta vuoden 2005 toisella neljänneksellä. Rakennusinvestointien määrä kasvoi ja uusia talonrakennustöitä aloitettiin edellisvuotta enemmän. Viime vuoden loppupuolen pitkään jatkunutta rakennuslupien vähenemää tasapainottaa alkuvuoden rakennuslupien kuutioina mitattu vahva kasvu. Ensimmäisen ja toisen neljänneksen kasvanut lupamäärä tulee näkymään kesäkuukausina aloitettavien rakennustöiden määrässä.

Rakennusalan yritysten liikevaihto kehittyy tasaisesti, erityisesti pienet yritykset ovat osallistuneet kasvuun vahvasti. Rakentamisen kustannusindeksien nousu oli edelleen selvästi nopeampaa kuin 2000-luvulla keskimäärin. Rakennuskustannusten kasvuun on eniten vaikuttanut raaka-aineiden, teräksen ja öljyn hintojen nousu.

Rakennusalan työttömyys on vähentynyt edelleen ja työllisten määrä kasvanut. Lisäksi avointen työpaikkojen määrä on kasvussa, alalla lisääntyvästä ulkomaisesta työvoimasta huolimatta. Rakennusalan palkkasumma ja liikevaihto kasvavat tasaisesti samaan tahtiin.

Sivun alkuun

Investoinnit kasvussa

Rakennusinvestoinnit kasvoivat toisella vuosineljänneksellä 6 prosenttia vuodentakaisesta. Edelliseen neljännekseen verrattuna investointien kasvuvauhti tuplaantui. Huhti-kesäkuussa maarakennusinvestoinnit kasvoivat 9 prosenttia ja investoinnit talonrakennuksiin 5 prosenttia. Investoinnit asuinrakennuksiin ja muihin rakennuksiin kasvoivat molemmat ensimmäistä neljännestä nopeammin. Sekä talonrakennusinvestoinnit että erityisesti investoinnit maa- ja vesirakentamiseen ovat kasvaneet selvästi hitaammin kuin vielä viime vuoden alkupuoliskolla.

Maa- ja vesirakentamisen investointien määrä on kasvanut vuoden 2002 viimeisestä neljänneksestä lähtien nopeammin kuin talonrakentamisen investoinnit. Talonrakentamisen investointeja on kasvattanut erityisesti investoinnit asuinrakennuksiin. Toisella neljänneksellä investoinnit muihin rakennustyyppeihin kasvoivat nopeammin kuin investoinnit asuinrakennuksiin.

Kuvio 1. Investoinnit rakentamiseen

Vuoden 2005 toisella neljänneksellä rakennustöitä aloitettiin kaikkiaan reilun 14 miljoonan kuutiometrin verran, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004 vastaavana aikana. Toisella neljänneksellä myös aloitettujen asuinrakennuskuutioiden määrä kääntyi kasvuun ensimmäisen neljänneksen notkahduksen jälkeen. Sekä asuinrakennusten aloitukset että muiden rakennusten aloitukset kasvoivat reippaasti, noin 13 prosentilla. Aloitettujen liike- ja toimistorakennusten kuutiomäärä kasvoi peräti 58 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakennuksia alettiin rakentaa 12 prosenttia vähemmän ja maatalousrakennuksia reilu kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennusten osuus kaikista aloitetuista kuutioista oli 40 prosenttia. Aloitetuista asunnoista 50 prosenttia oli pientaloasuntoja. Vuoden toisella neljänneksellä vapaa-ajan asuntojen aloitusmäärä kasvoi 5 prosenttia.

Vuonna 2004 uudisrakennustöitä käynnistettiin yhteensä lähes 38 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003. Aloitettujen rakennusten kuutiomäärä kasvoi kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta liike- ja toimistorakennuksia sekä maatalousrakennuksia.

Viime vuonna aloitettiin yli 31 500 uuden asunnon rakentaminen, mikä on 4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Rivitaloasuntojen määrä väheni 14 prosenttia ja kerrostaloasuntojen 10 prosenttia vuotta aiemmasta. Omakotitaloasuntoja aloitettiin sitä vastoin 5 prosenttia enemmän.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi plussan puolelle kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Edellisellä neljänneksellä oltiin vielä 2 prosentin laskussa. Volyymin kasvua nopeutti muiden kuin asuinrakennusten volyymin 3 prosentin kasvu. Asuinrakentamisen volyymi sen sijaan painui alkuvuonna noin pari prosenttia miinukselle. Edellisen kerran asuinrakentamisen volyymi väheni vuoden 2002 toisella neljänneksellä. Sen sijaan muiden rakennusten volyymi on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2002 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Asuinrakennuksille myönnettiin 2004 loppuvuonna rakennuslupia edellisvuotta selvästi vähemmän. Tänä aikana asuinrakennuksille myönnettyjen lupien väheneminen näkyy aloitusten vähenemisenä vuoden 2004 viimeisellä ja vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Koko vuoden 2004 uudisrakentamisen volyymi oli 4 prosenttia edellisvuotista suurempi. Volyymin kasvu hidastui tasaisesti loppuvuotta kohden. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi koko vuonna 10 prosenttia loppuvuoden kasvun hidastumisesta huolimatta. Hidastumiseen vaikutti rivitalojen volyymin kasvun kääntyminen supistumiseksi vuoden 2004 puolivälin jälkeen. Kerrostalojen volyymin kasvu oli alkuvuonna 2004 yli 20 prosenttia, mutta loppuvuodesta lähellä nollaa.

Muun rakentamisen volyymi pieneni vuonna 2004 vajaan prosentin edellisvuodesta. Muun rakentamisen volyymiä eniten supistivat toimistorakennusten ja liikenteen rakennusten volyymien pieneneminen. Liikerakentamisen volyymi kasvoi vuoden 2002 kesästä lähtien viime vuoden loppuun saakka.

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto kasvaa tasaisesti

Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi 8 prosenttia huhti-kesäkuussa edellisvuodesta. Yrityksistä selvästi yli puolet kasvatti liikevaihtoaan. Yrityksistä 44 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Voimakkaasti kasvavien yritysten määrä on hienoisessa kasvussa. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta suurin osa tuli henkilöstömäärältään pienten alle 50 hengen yritysten toiminnan tuloksena. Vuonna 2004 rakentamisen liikevaihto kasvoi 7 prosenttia: Erityisen voimakasta liikevaihdon kasvu oli alkuvuonna, vuoden jälkimmäisellä puoliskolla liikevaihdon kasvunopeus lähes puolittui. Liikevaihdon kasvuprosentti verrattuna vuoteen 2003 oli kaksinkertainen.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 8 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Talonrakentamisen toimialan kasvuun, toisella vuosineljänneksellä, vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet yritykset ja suuret, vähintään 250 hengen yritykset. Edellisvuonna talonrakennusyritysten saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 11 prosenttia. Talonrakennusyritysten liikevaihto on kasvanut kolmen edellisen neljänneksen aikana 5-6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto oli huhti-kesäkuussa 7 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Myös maa- ja vesirakentamisen toimialalla liikevaihdon kasvuun vaikuttivat eniten pienet yritykset ja suuret yritykset. Edellisvuonna saman ajanjakson liikevaihto kasvoi lähes 13 prosenttia. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi voimakkaasti viime vuoden kahtena ensimmäisenä vuosineljänneksenä. Vuoden 2004 loppupuolisko ja vuoden 2005 alku on ollut tasaisen kasvun aikaa. Jo aloitettujen isojen maarakennushankkeiden tilalle ei ole julkisuudessa olevien tietojen valossa tulossa tänä vuonna Muurla-Lohja moottoritiehankkeen lisäksi muita uusia isoja hankkeita valmistuvia korvaamaan. Tällä perusteella maa- ja vesirakentamisen suhdannehuippu lienee toistaiseksi ohitettu.

Kuvio 3. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten nousu taittuu?

Rakennuskustannukset nousivat huhti-kesäkuussa edellisen neljänneksen tavoin 4,1 prosentin vauhtia. Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Rakennuskustannusten nousu on kiihtynyt tasaisesti vuoden 2004 alusta lähtien kunnes nousun kiihtyminen taittui vuoden 2005 toisella neljänneksellä. Viimeisen puolen vuoden aikana kokonaisindeksi on noussut 2 prosenttia, mikä on kuitenkin 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona.

Rakentamisen kustannuksia on lähes vuoden ajan nostanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka johtuu pitkälti teräspohjaisten rakennustarvikkeiden hintojen noususta. Tarvikepanosten hinnan nousu on alkanut hidastua toukokuusta alkaen. Teräksen noin vuosi sitten alkanut hinnan nousu on taittunut ja sen vaikutus tarvikehintojen nousuun alkaa heiketä. Vuoden aikana eniten kallistunut tarvikeryhmä on LVI-tarvikkeet. Näiden tarvikkeiden hinnat ovat nousseet noin 7 prosenttia.

Maa- ja vesirakentamisen kustannusnousu kiihtyi edelleen reiluun 5 prosenttiin. Maa- ja vesirakentamisen työlajeista eniten kallistuivat päällystystyöt 6 prosentilla, maarakennetyöt ja kalliotyöt 5 prosentilla. Maarakennuskustannusten nousu oli huhti-kesäkuussa hivenen nopeampaa kuin muutamalla edellisellä neljänneksellä. Eniten alkuvuoden kustannuksia vuodessa nostivat oman kaluston kustannukset ja materiaalien hinnat. Öljyn hinnan kohoaminen on vaikuttanut oman kaluston kustannuksiin varsinkin polttoaineiden ja energian kallistumisen kautta ja materiaalikuluihin nostamalla bitumin hintaa.

Kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuoden toisella neljänneksellä yhteen prosenttiin. Pidemmällä aikavälillä kuluttajahintojen nousunopeus on jatkuvasti hidastunut ja rakennuskustannusten nopeutunut. Talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen rakennuskustannukset ovat nousseet vuoden 2002 kolmannesta neljänneksestä lähtien nopeammin kuin yleinen hintataso. Ero kustannusten nousuvauhdissa on revennyt noin 3 prosenttiyksikön levyiseksi.

Kuvio 4. Rakennuskustannusindeksi

Sivun alkuun

Rakentamisen työttömien määrä vähenee yhä

Rakennusyritysten vuoden 2005 toisella vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli 7 prosenttia edellisvuotta suurempi. Ensimmäisen vuosineljänneksen tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan ansiotason ja työllisten määrän kasvu. Vuoden toisella neljänneksellä ansiotaso kasvoi 4 prosenttia ja työllisten määrä reilun 6 prosenttia. Vuoden 2005 alkupuoliskolla rakentamisen toimialalla osa-aikaisia työllisiä oli viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin.

Rakentamisen toimialan avoimet työpaikat ovat lisääntyneet ulkomaisen ja vuokratyövoiman kasvusta huolimatta. Rakentamisen alan työttömien määrän väheneminen jatkuu edelleen. Rakennusalan työttömien määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Parin viime neljänneksen aikana työttömyys on vähentynyt 2-3 prosentin vuosivauhdilla.

Rakennusalan työllisten määrän tilastointi on vaikeutunut ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman kasvun seurauksena. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman työllisten toimiala ei ole rakentaminen vaan muut liike-elämän palvelut.

Kuvio 5. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma oli lähes 7 prosenttia edellisvuotista suurempi. Talonrakentamisen palkkasumman kasvu lähes pysähtyi vuoden 2002 aikana oltuaan vuosina 2000 ja 2001 yli 10 prosenttia. Vuonna 2003 tapahtui käänne kasvuun ja kasvu on jatkunut joitain pieniä notkahduksia lukuun ottamatta siitä lähtien.

Maa- ja vesirakennusyritysten huhti-kesäkuussa maksama palkkasumma oli 8 prosenttia edellisvuotista suurempi. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumman kasvu oli vuonna 2004 selvästi nopeampaa kuin parin edellisen vuoden aikana. Maa- ja vesirakentamisen palkkasumma on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien. Vuoden alun palkkasummaa kasvattivat sekä maa- ja vesirakennusalan työllisten määrän kasvu että ansiotason kohoaminen.

Sivun alkuun

Rakentamisen suhdanneodotukset myönteisiä

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä osoittava mittari näyttää positiivista lukua toista neljännestä peräkkäin. Elinkeinoelämän keskusliiton tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin suhdanneodotusten saldoluku oli vuoden toisella neljänneksellä 11 eli 6 pistettä alempana kuin edellisellä neljänneksellä. Pitkän ajan keskiarvo saldoluvulla on 5. Saldoluku on ollut vuodesta 2000 lähtien vain muutaman kerran positiivisella puolella. Rakennusalan suhdanneodotukset ovat olleet jatkuvasti sangen negatiiviset huolimatta rakennusyritysten liikevaihdon reippaasta kasvusta.

Saldoluvun trendin kehitys osoittaa kuitenkin positiiviseen suuntaan. Uskoa tulevaan on tähän asti heikentänyt tilauskannan taso suhteessa siihen, mitä vastaajat pitävät normaalina. Rakennusyritysten mukaan tilauskanta on saavuttanut kuluvan vuoden aikana lähes normaalin tason.

Kuvio 6. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Vuoden 2005 toisella neljänneksellä myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä kasvoi 8 prosenttia edellisvuoden huhti-kesäkuusta. Tammi-maaliskuussa vastaava kasvu oli 39 prosenttia. Ensimmäisen neljänneksen poikkeuksellisen suuri muutosprosentti lupakuutioissa johtuu lähinnä suurille teollisuus- ja varastorakennushankkeille myönnetyistä luvista. Myös maatalousrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrä kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Rakennuslupakuutioiden määrää oli kasvattamassa mm. Olkiluodon uusi ydinvoimala. Asuinrakennuskuutioiden määrä on kasvanut alkuvuonna 15 prosentilla. Ensimmäisellä neljänneksellä voimakkaasti kasvaneet lupamäärät näkyvät nyt aloitusten kasvuna. Toisen vuosineljänneksen aiempaa maltillisempi kasvu lupailee myös kesäkuukausina aloitettavien rakennustöiden määrän kasvua.

Vuonna 2004 myönnettiin rakennuslupia 4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vielä edellisen vuoden alkupuoliskolla rakennuslupien määrä oli kasvussa, mutta vuoden jälkipuolella rakennuslupien määrä kääntyi laskuun. Viime vuoden syyspuolen rakennuslupien valossa rakentamisen suhdanteet olisivat olleet lyhyellä tähtäimellä hiljenemässä huomattavasti nykyisestä. Myönnettyjen rakennuslupien määrä laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 17 prosentilla. Asuinrakennusten luvat vähenivät 6 prosentilla ja muiden rakennusten lähes viidenneksellä. Rakentaminen kehittynee lähiaikoina myönteisesti kun vain rakennukset, joille alkuvuonna myönnettiin lupa, saadaan aloitettua. Tämän vuoden toisen neljänneksen asuntojen aloitukset ovatkin selvässä 13 prosentin kasvussa.

Kuvio 7. Myönnetyt rakennusluvat

Rakennuslupia tarkasteltaessa on muistettava, että kuukausittain myönnettyjen lupien määrät vaihtelevat huomattavasti, eikä yhden kuukauden lukujen perusteella pidä tehdä johtopäätöksiä rakennustuotannon kehittymisestä.

Sivun alkuun

Fokus: Asuntorakentaminen kasvussa

Kuluvan vuoden helmikuussa asuinrakentamisen luvat kääntyivät voimakkaaseen kasvuun. Tämä oli merkittävä suunnan muutos, sillä asunnoille myönnettyjen rakennuslupien määrä laski koko viime vuoden lopun, kesäkuusta alkaen. Asuinrakentamisen kasvu jatkuu sekä kuutioilla että asuntojen kappalemäärillä mitattuna. Vuoden 2005 alkupuoliskolla rakennusluvan sai noin 20 000 uutta asuntoa, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuoden 2004 tammi-kesäkuussa.

Vuoden 2005 alkupuolella rakennuslupa myönnettiin 8700 uudelle pientaloasunnolle, 7500 kerrostaloasunnolle ja 3200 rivitaloasunnolle. Suhteellisesti eniten kasvoi rivitaloille myönnettyjen lupien määrä.

Vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä näytti, että korkojen lasku olisi taittunut. Näin kuitenkaan ei käynyt, vaan korot ovat laskeneet edelleen. Uusien asuntolainojen keskimääräinen korko laski 2,96 prosenttiyksikön tasoon kun ensimmäisellä neljänneksellä oltiin keskimäärin 3,15 prosenttiyksikön tasolla. Uusien nostettujen asuntolainojen määrä hypähti vuoden ensimmäisen neljänneksen 3,8 miljardista eurosta toisen neljänneksen 5,5 miljardiin euroon, mikä on kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Tämä on myös selvästi enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Aloitettujen asuinrakennusten kuutiomäärä kääntyi kasvuun toisen vuosineljänneksen myötä. Asuinrakennusaloitusten väheneminen ensimmäisellä neljänneksellä oli odotettavissa, sillä asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien määrä oli laskussa koko viime vuoden loppupuoliskon. Kasvun taittuminen johtuu lähinnä siitä, että pientalorakentaminen ei enää ole kasvanut yhtä voimakkaasti kuin edellisinä vuosina.

Kuvio 8. Nostetut asuntolainat ja asuntolainan korko

Vahvana säilynyt muuttoliike, kotitalouksien lukumäärän kasvu ja koon pieneneminen yhdessä historiallisesti alhaisen korkotason ja kuluttajien positiivisten tulevaisuudenodotusten kanssa on ylläpitänyt voimakasta asuntorakentamisen kasvua. Vuoden jälkipuolella myönnettyjen rakennuslupien määrän perusteella tämä kasvu näytti hiljenevän, mutta vuoden alun rakennuslupien kasvu ennakoi rakentamisen jatkuvan tasaisempana kuin vielä viime vuoden lopun tietojen valossa näytti. Asuinrakentamisen suuntaa arvioitaessa tulee huomioida, että ensimmäisellä neljänneksellä yleensä myönnetään lupia selvästi vähemmän kuin toisella vuosineljänneksellä.

Seuraava vuoden 2005 kolmatta neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy viikolla kaksi.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Investoinnit rakentamiseen
Kuvio 2. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 4. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi
Kuvio 5. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Kuvio 6. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,
               Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto
Kuvio 7. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat
Kuvio 8. Suomen Pankki: Nostetut asuntolainat ja korko

Päivitetty 28.9.2005