Teollisuuden toimialakatsaus III/2005

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne oli vuoden 2005 kolmannella vuosineljänneksellä parempi kuin toisella neljänneksellä, jolloin paperiteollisuuden työkiista hidasti kasvua. Teollisuustuotannon määrän kehitys pysyi kuitenkin yhä vaatimattomana, vaikka vienti, liikevaihto ja palkkasumma kasvoivat. Liikevaihdon kasvua tuki osittain tuottajahintojen nousu ja palkkasumman suurenemista selittävät osaltaan syyskuussa maksetut tulospalkkiot. Suhdannebarometrin mukaan valtaosa teollisuusyrityksistä uskoi suhdannetilanteen pysyvän loppuvuonna ennallaan.

Eri tilastot antavat heinä-syyskuussa toisistaan poikkeavan kuvan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden suhdannetilanteesta. Tuotannon määrä ei ole lisääntynyt, mutta tilausten arvo, vienti ja liikevaihto ovat vahvassa kasvussa. Koska toimialan osuus Suomen teollisuudesta on esimerkiksi jalostusarvolla mitaten noin neljäsosa, sen kehityksellä on keskeinen merkitys koko teollisuuden kehityksessä.

Puu- ja paperiteollisuudessa tuotantomäärät palautuivat elo-syyskuussa suurin piirtein vuodentakaiselle tasolle, mutta heinäkuinen tuotannon ylösajo painoi vielä koko vuosineljänneksen lukuja alaspäin. Liikevaihto pieneni enemmän kuin tuotannon määrä, koska tuotteita ei ollut tavanomaisesti varastossa seisokin jälkeen.

Kemianteollisuudessa öljytuotteiden hintojen nousu ylläpiti kasvua, jota samanaikaisesti hidasti öljyjalostamon huoltoseisokki.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon kasvu hitaampaa kuin EU-maissa keskimäärin

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan teollisuustuotannon määrän kehitys pysyi vaatimattomana vielä kolmannella vuosineljänneksellä. Tuotannon määrä pieneni runsaan prosentin vuotta aiemmasta. Tuotantokapasiteetista oli tehdasteollisuudessa käytössä heinä-syyskuussa 81 prosenttia, kun vuotta aiemmin käyttöaste oli 82 prosenttia. Toisella vuosineljänneksellä tuotannon määrä oli lähes 6 prosenttia vuodentakaista pienempi lähinnä paperiteollisuuden työtaistelun vaikutuksesta. Työkiista heijastui vielä heinäkuun tuotantolukuihin, sillä sellu- ja paperitehtaiden käynnistäminen ei mahdollistanut tuotantoa välittömästi täydellä teholla. Elo- ja syyskuussa tuotantomäärät olivat suurin piirtein edellisen vuoden tasolla.

Koko teollisuuden tuotannon kasvun pitivät hitaana myös metalliteollisuus ja kemianteollisuus, vaikka monella alatoimialalla tuotanto suurenikin. Kemianteollisuuden nollakasvuun vaikutti tuotannon puolittuminen öljytuotteiden valmistuksen toimialalla syyskuussa öljyjalostamon huoltoseisokin vuoksi. Metalliteollisuuden tuotannon määrä kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä kaikilla muilla toimialoilla paitsi elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa.

Teollisuustuotannon kasvu pysyi Suomessa kolmannella vuosineljänneksellä nykyisten EU-maiden keskimääräistä kasvuvauhtia hitaampana. EU-maiden kasvuvauhti piristyi heinä-syyskuussa aavistuksen ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna. Länsi-Euroopan maista kasvu reipastui lähinnä Saksassa. Eurostatin julkaiseman talouden ilmapiiri -indikaattorin mukaan EU-maiden yleiset suhdannenäkymät olivat kolmannella vuosineljänneksellä hieman kesäkuukausia valoisammat. Yhdysvalloissa teollisuuden tuotanto jatkoi samaa noin kolmen prosentin kasvua kuin alkuvuonnakin.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Metalliteollisuus ja öljytuotteiden hintojen nousu tukivat liikevaihdon kasvua

Puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto aleni kolmannella vuosineljänneksellä vajaat 5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Paperialan touko-kesäkuinen työtaistelu piti vielä heinäkuussa kapasiteetin käyttöasteen hieman normaalia alempana. Puu- ja paperiteollisuuden liikevaihto väheni heinä-syyskuussa lähes 8 prosenttia vuotta aiemmasta. Tähän vaikutti paperiteollisuuden osalta heinäkuu, jolloin vientiliikevaihto oli ilmeisesti varastojen tyhjyydestä johtuen vielä yli kolmanneksen pienempi kuin vuotta aiemmin. Puuteollisuuden osalta etenkin sahatavaran viennin lasku jatkui koko kolmannen vuosineljänneksen ajan.

Kemianteollisuuden tuotanto pysyi heinä-syyskuussa lähes ennallaan vuodentakaiseen verrattuna. Tähän vaikutti öljyjalostamon huoltoseisokki, mutta tuotanto väheni myös kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistuksessa. Sen sijaan kumi- ja muovituotteiden valmistus lisääntyi. Kemianteollisuuden liikevaihto pysyi kasvussa osittain öljytuotteiden hintojen vahvan nousun vuoksi ja osittain myös siksi, että öljyjalostamon huoltoseisokin vaikutus ei vielä näkynyt liikevaihdossa, kun öljyä riitti myyntiin varastosta. Öljytuotteiden hintoja kohottivat kolmannella vuosineljänneksellä muun muassa Meksikonlahden hirmumyrskyt, jotka rajoittivat Yhdysvaltain öljyntuotantokapasiteetin käyttöä.

Metalliteollisuuden (toimialat 27-35) tuotannon määrä kasvoi heinä-syyskuussa vain aavistuksen. Kehitys oli alatoimialoilla varsin erilaista. Metallien jalostuksen ja elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen tuotantomäärät pienenivät. Koneiden ja laitteiden valmistus ja kulkuneuvojen valmistus sen sijaan kasvattivat tuotantomääriään reippaasti. Metallien jalostuksessa tuottajahintojen nousu ylläpiti liikevaihdon kasvua tuotannon pienenemisestä huolimatta. Konepajateollisuudessa liikevaihto kasvoi tuotantoa vastaavasti.

Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen toimialalla eri suhdannetilastot antavat toimialan kehityksestä erilaisen kuvan. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan viime vuoden tammi-syyskuussa toimialan tuotannon määrä pysyi kutakuinkin ennallaan. Lisäksi tuottajahinnat ja vientihinnat laskivat yli 5 prosenttia vuodentakaisesta. Näin ollen toimialan tavaraviennin arvon olettaisi pienenevän, mutta viennin arvo kasvoi tammi-syyskuussa peräti 24 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Myös toimialan liikevaihto suureni yli 10 prosenttia vuotta aiemmasta. Jos katsotaan pelkästään matkapuhelinten vientiä, niiden kappalemääräinen vienti lisääntyi Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan tammi-syyskuussa noin 5 prosenttia vuotta aiemmasta, mutta viennin arvo kasvoi yli 50 prosenttia. Näin ollen viime vuonna viedyt matkapuhelimet vaikuttavat selvästi arvokkaammilta kuin vuonna 2004 viedyt puhelimet.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Kokonaisuudessaan teollisuusyritysten liikevaihdon kasvuvauhti kiihtyi kesän notkahduksen jälkeen heinä-syyskuussa noin 6 prosenttiin vuodentakaiseen verrattuna. Liikevaihdon kasvun takana oli ensisijaisesti metalliteollisuus; metallien jalostusta lukuun ottamatta kaikki alatoimialat lisäsivät liikevaihtoaan yli 10 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös kemianteollisuus tuki liikevaihdon kasvua etenkin hintojen nousun avulla. Puu- ja paperiteollisuus sen sijaan jarrutti koko teollisuuden liikevaihdon kehitystä. Suuria alustoimituksia ei ollut kolmannella vuosineljänneksellä 2005 eikä myöskään vuotta aiemmin.

Tuottajahinnat kohosivat heinä-syyskuussa 2,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Hintojen kohoaminen alkoi pitkän laskukauden jälkeen keväällä 2004. Hintojen nousun taustalla on siitä lähtien ollut erityisesti raakaöljyn kallistuminen, joka näkyy Suomessa lähinnä jalostettujen öljytuotteiden kallistumisena. Kolmannella vuosineljänneksellä jalostettujen öljytuotteiden hinnat nousivat kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Heinä-syyskuussa kääntyivät nousuun kuitenkin myös lähes kaikkien muidenkin toimialojen tuottajahinnat; poikkeuksena lähinnä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden valmistus, jossa hinnat jatkoivat alenemistaan.

Sivun alkuun

Vientiliikevaihto kasvoi reippaammin kuin kotimaan myynti

Teollisuusyritysten liikevaihdon 6 prosentin kasvun takana oli heinä-syyskuussa enemmän vienti kuin kotimaan myynti. Vientiliikevaihto suureni toisella vuosineljänneksellä 7 ja kotimaan myynti 4 prosenttia vuotta aiemmasta. Vientiliikevaihdon kehitystä edesauttoi etenkin metalliteollisuuden toimialojen vahva kasvu, kun taas kotimaan myynnissä päätoimialoista kasvoi eniten kemianteollisuus. Kokonaisuudessaan teollisuusyritysten liikevaihdosta koostuu noin puolet viennistä ja puolet kotimaan myynnistä (vuoden 2004 tilanne).

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Kaikkiaan yli puolet teollisuusyrityksistä lisäsi kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihtoaan. Lisäksi lähes 40 prosentissa yrityksistä liikevaihto suureni yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvua toivat kokoluokittain kaikki yritykset, mutta suuret yritykset (vähintään 250 henkilöä työllistävät) muodostivat lähes 6 prosentin kasvusta valtaosan, 4 prosenttiyksikköä. Suuria yrityksiä on teollisuudessa noin 250 kappaletta eli niiden osuus koko teollisuuden yritysten lukumäärästä on vain vajaa prosentti.

Koko teollisuudessa kehitykseen vaikuttavat yleensä eniten suuret yritykset, mutta alatoimialoilla pienten ja keskisuurten yritysten rooli voi olla hyvinkin merkittävä. Kolmannella vuosineljänneksellä esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa suuret yritykset vaikuttivat kasvuun positiivisesti, mutta pienet ja keskisuuret yritykset supistivat alan kasvua niin, että kokonaisuudessaan toimialan liikevaihto pysyi ennallaan vuodentakaiseen verrattuna.

Vientiliikevaihto kasvoi heinä-syyskuussa 7 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvua oli teollisuuden suurimmista vientiä harjoittavista toimialoista metalliteollisuudessa 18 prosenttia. Kemianteollisuudessa myynti kotimaan ulkopuolelle pysyi ennallaan, ja puu- ja paperiteollisuudessa vientiliikevaihto väheni 12 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Kotimaan myynti kasvoi toisella vuosineljänneksellä 4 prosenttia vuotta aiemmasta. Kotimaan myyntiään lisäsi eniten kemianteollisuus, 13 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuudessa kotimaan myynti pysyi ennallaan vuodentakaiseen verrattuna. Metalliteollisuudessa kasvua oli 7 prosenttia ja elintarviketeollisuudessa kotimaan myynnin arvo lisääntyi runsaan prosentin.

Sivun alkuun

Tulospalkkiot kasvattivat palkkasummaa kolmannella vuosineljänneksellä

Teollisuuden työllisyystilanteen osalta kehitys on vuonna 2005 ollut kaksijakoista; irtisanomiset ja YT-neuvottelut lisääntyivät SAK:n julkisiin lähteisiin perustuvan seurannan mukaan vuonna 2005 vuotta aiempaan verrattuna, mutta samanaikaisesti puute ammattitaitoisesta työvoimasta on yleistynyt. Työllisyystilastojen mukaan työllisten määrä pienentyi kolmannella vuosineljänneksellä muilla teollisuuden toimialoilla paitsi toimialaryhmässä, johon kuuluvat metalliteollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä kierrätys. Työvoimapulasta onkin kertonut juuri metalliteollisuus. Samasta ilmiöstä kertoo myös Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometri, jonka mukaan henkilökunnan määrä joko pysyi ennallaan tai supistui kaikilla muilla tehdasteollisuuden toimialoilla paitsi teknologiateollisuudessa. Myös palkkasumma on kasvanut vuoden 2005 aikana eniten metalliteollisuuden alatoimialoilla.

Koko teollisuuden palkkasumma kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 6 prosenttia vuotta aiemmasta. Yhtä voimakasta kasvu on ollut viimeksi vuonna 2001. Palkkasumman kohoamista edesauttoivat useissa yrityksissä syyskuussa maksetut tulospalkkiot. Teollisuuden alatoimialoista eniten palkkasummaa kasvattivat elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus ja metallien jalostus.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden odotukset edelleen melko hyvät

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan teollisuuden lähiaikojen suhdannenäkymät olivat lokakuun kyselyssä melko myönteiset, vaikkakin hieman pessimistisemmät kuin heinäkuun kyselyssä. Valtaosa teollisuusyrityksistä uskoi suhdannetilanteen pysyvän lähikuukausina ennallaan. Barometrin mukaan tilauskanta oli normaalia suurempi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2000.

Melko myönteisistä suhdanneodotuksista huolimatta tuotanto ei teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan kääntynyt kasvuun loka-marraskuussa. Teollisuuden työllisten määrä sen sijaan kasvoi näinä kuukausina vuodentakaiseen verrattuna. Koko teollisuuden tuottajahinnat nousivat loppusyksyllä; taustalla oli edelleen ensisijaisesti öljytuotteiden kallistuminen, mutta myös esimerkiksi paperin hinnat olivat vuodentakaista korkeammalla tasolla.

Puu- ja paperiteollisuudessa tilanne palautui normaalimmaksi kesän työtaistelun jälkeen. Puuteollisuudessa yleisen suhdannetilanteen odotettiin lokakuussa hieman kohenevan loppuvuonna, kun taas paperiteollisuus uskoi tilanteen pysyvän ennallaan. Volyymi-indeksin mukaan paperiteollisuuden tuotanto pieneni vielä lokakuussa aavistuksen, mutta kääntyi hienoiseen kasvuun marraskuussa. Puu- ja paperiteollisuuden tuottajahinnat olivat loka-marraskuussa kaksi prosenttia vuotta aiempaa korkeammat.

EK:n tiedustelun mukaan metalli- ja konepajateollisuuden yritykset odottivat suhdannetilanteen vahvistuvan jonkin verran lähikuukausina. Tilauskannan taso kohosi normaalin yläpuolelle. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan koko teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa noin 13 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Volyymi-indeksin mukaan etenkin kulkuneuvojen valmistuksessa kasvu jatkui loka-marraskuussa.

Myös kemianteollisuudessa tilauskannan taso oli lokakuun kyselyn mukaan hieman normaalia parempi ja lähikuukausina suhdannetilanteen uskottiin vahvistuvan jonkin verran. Volyymi-indeksin mukaan kemianteollisuuden tuotanto kasvoi loka-marraskuussa hieman vuodentakaisesta. Tuottajahintojen nousuvauhtia ylläpiti yhä öljytuotteiden vuodentakaista korkeampi hintataso.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Sähköntuonti lisääntyi merkittävästi viime vuonna

Vuoden 2005 tammi-syyskuussa sähkö-, kaasu- ja vesihuollon (toimiala E) tuotannon määrä pieneni teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan runsaat 17 prosenttia vuotta aiemmasta. Käytännössä toimiala E kertoo lähinnä sähkön tuotannon, jakelun ja myynnin kehityksestä, koska sen osuus toimialan E liikevaihdosta ja jalostusarvosta on yli 90 prosenttia. Osa tästä on kuitenkin sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, sillä Suomessa tuotetaan kolmasosa sähköstä yhteistuotannossa.

Toimialan tuotanto kääntyi laskuun jo tammikuussa, mutta alavire korostui erityisesti kesän aikana. Touko-kesäkuussa tuotantoa alensi sähkön kysynnän pieneneminen paperiteollisuuden työtaistelusta johtuen. Kotimainen tuotanto supistui kuitenkin kaikkina kuukausina tammi-syyskuussa. Tämän taustalla oli muun muassa vesitilanteeltaan normaalia parempi vuosi Pohjoismaissa, mikä vähensi sähkön kotimaisen lauhdetuotannon tarvetta. Vuoden 2005 aikana tuonti lisääntyi ensisijaisesti Ruotsista ja Norjasta. Sähköä tuotiin kuitenkin yhä eniten Venäjältä. Kaukolämmön tuotantoa ja myyntiä vähensi tammi-syyskuussa normaalia lämpimämpi sää.

Kuvio 7. Sähkön tuotanto, tuonti, vienti ja kokonaiskulutus Suomessa

Kotimaista tuotantoa saattoi supistaa myös tammikuussa 2005 alkanut EU:n sisäinen päästökauppa, jonka tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa Kioton ilmastosopimusta. Päästökauppa ja päästöoikeuksien kohonneet markkinahinnat ovat heikentäneet etenkin turpeen kilpailukykyä vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin tuotantomuotoihin verrattuna. Turvelauhteen ja muun lauhdevoiman rooli on Suomessa kuitenkin yleisestikin täydentää energiatarvetta silloin, kun muut sähkön hankintatavat eivät riitä.

Sähkön tuonti ja vienti vaihtelevat ensisijaisesti sääolosuhteista johtuen. Esimerkiksi syksyllä 2001 ja keväällä 2002 Ruotsissa ja Norjassa oli runsaasti vesivarantoja, mikä näkyi sähkön tuontiluvuissa. Vuosi 2003 oli puolestaan erittäin kuiva, joten Suomen energiateollisuus lisäsi omaa sähkön tuotantoaan ja sähkön vienti Ruotsiin kasvoi reippaasti. Nettotuonnin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta olikin vuosina 2000-2002 yli 10 prosenttia, kun taas vuosina 2003-2004 osuus oli vajaat 6 prosenttia. Viime vuoden tammi-syyskuussa nettotuonnin osuus oli ennätyksellisen suuri; osuus sähkön kokonaiskulutuksesta kipusi 20 prosenttiin.

Kuvio 8. Eri energialähteiden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta vuonna 2004

Sähkö-, kaasu-, ja vesihuollon (toimiala E) liikevaihtotilastot antavat toimialan kehityksestä hieman eri kuvan kuin toimialan tuotantotilastot, koska toimialaluokkaan E kuuluu paitsi sähkön ja lämmön tuotanto myös sähkön siirto, jakelu, myynti ja välitystoiminta. Käytännössä siis tuotanto, tukkukauppa ja vähittäiskauppa ovat saman toimialan sisällä. Näin ollen toimialan E tuotantotilastot eivät välttämättä anna kehityksestä samanlaista kuvaa kuin toimialaa kuvaavat liikevaihtotilastot. Tämä asia korostui vuonna 2005, kun sähkön kotimainen tuotanto pienentyi ja tuonti kasvoi, mutta sähkön myynti ja kulutus pysyivät lähes ennallaan.

Sähkö-, kaasu-, ja vesihuollon liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat myös useat eri hinnat, koska sama yritys voi toimia sekä tuottajana että sähkön tukku- ja vähittäismyyntimarkkinoilla. Nykyään Pohjoismaiden yhteinen sähköpörssi Nord Pool muodostaa sähkölle markkinahinnan, jota käytetään myös sähkönmyyntisopimusten viitehintana, joten sen kehitys on olennainen sekä tuottajille että myyjille.

Sähköpörssissä voidaan kuitenkin käydä kauppaa myös sähköjohdannaisilla ja näin suojautua sähkön ns. spot-kaupan hintavaihteluilta. Tämä selittää osaltaan tuottaja- ja kuluttajahintojen tasaisempaa kehitystä verrattuna spot-hintojen voimakkaisiin heilahteluihin (ks. kuvio 9). Lisäksi sähkön tuottajahinta muodostaa vain reilun kolmanneksen kuluttajahinnasta, joka koostuu sähköenergian hinnan lisäksi myös siirtopalvelun hinnasta sekä veroista.

Sähkö alkoi kallistua pörssissä keväällä 2005. Julkisessa keskustelussa syyksi on usein esitetty päästökauppaa, koska Pohjoismaiden vesitilanne oli vuonna 2005 hyvä. Päästöoikeuksien hinnat nousivatkin vuonna 2005 korkeammalle tasolle kuin ennakkoon odotettiin. Lisäksi sähkön tuotannossa käytettävien polttoaineiden, kuten öljyn ja maakaasun, hintojen nousu on siirtynyt osittain myös sähkön markkinahintaan. Päästöoikeuksien hinnan kehitys on uusi sähkön hintaan vaikuttava tekijä, kun aiemmin sähkön markkinahintaa on Pohjolassa ohjannut ensisijaisesti maiden vesivarastotilanne. Lisäksi sähkön markkinahintaan vaikuttavat muun muassa lämpötilavaihtelut ja Pohjoismaiden väliset siirtokapasiteetin rajoitukset.

Energiamarkkinaviraston hintatilastojen mukaan myös sähkön kuluttajahinnat kääntyivät nousuun alkusyksystä ja useat myyjät ilmoittivat syksyn aikana korottavansa hintoja lähiaikoina.

Kuvio 9. Sähkön markkinahinnan, tuottajahintojen (toimiala 401) ja kuluttajahintojen kehitys

Sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa (toimiala E) toimi vuonna 2004 Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan hieman vajaat tuhat yritystä ja alalla työskenteli hieman alle 10 000 henkilöä. Yrityksistä noin kolmasosa toimi veden puhdistuksessa ja jakelussa, mutta sekä liikevaihdosta että jalostusarvosta (vuonna 2003) sähkön tuotanto, jakelu ja myynti kattavat yli 90 prosenttia.

Taulukko 1. Toimialan E yritysten ja henkilöstön lukumäärä sekä liikevaihto vuonna 2004 ja jalostusarvo vuonna 2003

  Yrityksiä

 Henkilöstö
 Liikevaihto
1.000 €		 Jalostusarvo 1.000 €
E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 958 9 576 8 718 568 2 763 979
Sähkön tuotanto, jakelu ja myynti (sis. sähkön ja lämmön yhteistuotannon) 273 8 363 8 272 776 2 520 240
Kaasun tuotanto ja jakelu 8 19 16 141 -
Lämmön tuotanto ja jakelu 316 787 368 751 114 144*
Veden puhdistus ja jakelu 361 406 60 900 243 739

*Kaasun ja lämmön tuotanto ja jakelu
Lähde: Tilastokeskus

Seuraava vuoden 2005 neljättä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2006.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus     2000     2001     2002     2003     2004    1-3/2005   4-6/2005   7-9/2005
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 13,7 1,6 3,4 -4,8
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -7,3 -6,9 -4,3
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 15,7 8,6 17,2
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 18,2 26,0 26,8
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 8,0 3,7 11,5
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004    1-3/2005   4-6/2005   7-9/2005
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 7,3 0,8 2,6 0,4
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,2 0,1 1,1
     Liikevaihto (TOL 27-34), % - 0,7 -5,4 -3,6 9,3 15,8 11,1 14,4
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 11,5 25,2 20,8
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004    1-3/2005   4-6/2005   7-9/2005
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 1,7 5,9 4,1 -0,5
     Tuottajahinnat, % - -1,0 -2,2 2,3 5,8 9,1 9,9 12,8
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 17,2 12,0 7,3
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 12,6 17,2 4,2
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,3 6,3 6,2
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004    1-3/2005   4-6/2005   7-9/2005
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 6,0 1,9 -38,9 -4,6
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,0 0,0 0,6
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 0,8 -24,4 -8,0
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 0,8 -33,1 -9,6
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 1,7 -12,2 0,2
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004    1-3/2005   4-6/2005   7-9/2005
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 4,7 -0,8 -5,4 -1,4
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 1,2 1,5 2,5
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 4,9 2,1 5,7
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,6 6,8 9,0
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 7,7 3,0 7,3
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 1,6 4,0
     Vientihinnat (TOL D), % - -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,6 1,0 2,2
     Työllisyys, % 2,7 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -0,6 -0,1 -0,5
     Ansiotaso (TOL D),% - - 3,9 4,3 4,1 3,9 3,4 3,6
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 4,4 1,0 6,0
Fokus: Energia (toimiala E) 2000 2001 2002 2003 2004    1-3/2005   4-6/2005   7-9/2005
     Tuotanto, % 0,9 5,6 1,3 11,0 1,2 -9,8 -21,4 -23,4
     Tuottajahinnat, % - 11,3 5,9 8,8 2,7 -4,2 -1,5 -0,6
     Liikevaihto, % -3,5 3,4 15,0 11,4 4,1 -3,1 -4,8 -5,6
     Palkkasumma, %  0,7 2,1 0,4 3,1 4,0 2,9 3,0 2,8

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU25:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Adato Energia Oy
Kuvio 8. Adato Energia Oy
Kuvio 9. Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
                Tilastokeskus: Kuluttajahintaindeksi
                Nord Pool: Elspot-aluehinta Suomessa

Taulukot

Taulukko 1. Tilastokeskus: Yritykset toimialoittain vuonna 2004
                     Tilastokeskus: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2003

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 13.1.2006