Kaupan toimialakatsaus IV/2005
- Yhteenveto kaupan suhdannetilanteesta
- Kaupan liikevaihto kasvaa yhä ripeästi
- Kaupan työllisten määrän kasvu hiipui vuoden viimeisellä neljänneksellä
- Kaupan näkymät vakaat
- Fokus: Rautakauppa kasvaa pirteästi
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittajat: Antti Santaharju (09) 1734 2720, Marko Tuomiaro (09) 1734 2705, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi
Yhteenveto kaupan suhdannetilanteesta
Kaupan suotuisa kehitys jatkui myös loka-joulukuussa. Kaupan liikevaihto nousi reippaasti vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myynnin arvo kasvoi yhä merkittävästi nopeammin kuin myynnin määrä pääosin polttoaineiden hintojen nousun seuraksena. Liikevaihdon kasvuvauhti pysyi ennallaan vähittäiskaupassa, mutta laski sekä auto- että tukkukaupassa vuoden viimeisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen neljännekseen. Työllisten määrän kasvu pysähtyi kaupassa. Lisäksi kaupan yritykset arvioivat, että henkilöstön määrä ei merkittävästi muutu seuraavan kolmen kuukauden aikana. Myyntiodotukset olivat neljännen vuosineljänneksen lopussa hieman heikommat kuin edeltävän neljänneksen lopussa.
Auto- ja vähittäiskaupan myynnin kasvuluvut olisivat olleet selvästi pienemmät ilman pienten yritysten kasvun kiihtymistä viimeisellä neljänneksellä verrattuna edeltävään neljännekseen. Autokaupan kasvusta suurin osa tulikin pienistä yrityksistä loka-joulukuussa. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten luottamus pysyi vahvana vuoden 2005 viimeiselläkin neljänneksellä. Alan myynnin odotettiin edelleen kasvavan, mutta työllisten määrän arvioitiin pysyvän vakaana helmi- ja huhtikuun välisenä aikana.
Tukkukaupan myyntiä vauhdittivat loka-joulukuussa erityisesti pienet yritykset. Kasvun hidastumista verrattuna edeltävään neljännekseen kuitenkin selittää pääosin se, että suuret yritykset sekä ylipäätänsä kasvaneet yritykset toivat kasvua selvästi vähemmän kuin kolmannella neljänneksellä.
Kaupan liikevaihto kasvaa yhä ripeästi
Kaupan liikevaihdon pirteä, lähes 7 prosentin kasvu jatkui vuoden 2005 neljännellä neljänneksellä. Varsinkin tukkukaupan liikevaihdon nousu loka-joulukuussa 2005 piti yllä suotuisaa kaupan kehitystä. Myös sekä autokaupan että vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi yhä reippaasti neljännellä neljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Taulukko 1. Liikevaihdon vuosimuutokset kaupan eri aloilla, %
Toimiala | I/2005 | II/2005 | III/2005 | IV/2005 |
Kauppa yhteensä | 4,0 | 8,1 | 7,7 | 6,9 |
Autokauppa (18,5%) | 2,5 | 9,3 | 6,8 | 6,2 |
Tukkukauppa (57,6%) | 5,0 | 8,4 | 8,9 | 7,7 |
Vähittäiskauppa (23,9%) | 2,4 | 6,1 | 5,5 | 5,6 |
- päivittäistavarakauppa (8,9%) | 0,9 | 2,4 | 3,6 | 3,8 |
- tavaratalokauppa (4,4%) | 2,2 | 7,4 | 5,9 | 6,2 |
Kunkin neljänneksen vuosimuutoksessa verrataan neljänneksen liikevaihtoa edellisen vuoden vastaavan neljänneksen liikevaihtoon |
Autokaupan kasvaneiden sekä voimakkaasti (yli 15%) kasvaneiden yritysten osuudet ovat tulleet hieman alaspäin vuoden kahdella viimeisellä neljänneksellä. Autokaupan liikevaihdon lievää kasvun hidastumista neljännellä neljänneksellä selittääkin erityisesti se, että supistuneiden yritysten (supistuneilla yrityksillä viitataan tästä eteenpäin yrityksiin, joiden liikevaihto vähentyi verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan) osuus nousi ja supistuneet yritykset veivät kasvusta enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Mistään rajusta myynnin vähentymisestä ei kuitenkaan ollut kysymys, sillä supistuneiden yritysten osuuden nousu ja liikevaihdon supistuminen kohdistui nimenomaan yrityksiin, joiden liikevaihto putosi enimmillään 15 prosenttia. Loka-joulukuussa vuonna 2005 autokaupan myynnin nousu kiihtyi pienissä (alle 50 henkilöä työllistävät), mutta hidastui keskikokoisissa (50-249 henkilöä työllistävät) ja suurissa (vähintään 250 henkilöä työllistävät) autokaupan toimijoissa. Pienet yritykset vauhdittivatkin autokaupan kasvua enemmän kuin keskisuuret ja suuret yritykset yhdessä neljännellä vuosineljänneksellä. Autokaupassa, kuten myös tukku- ja vähittäiskaupassa valta-osa yrityksistä on pieniä. Autokaupan liikevaihdon yhä nopeana jatkuneeseen kasvuun on hieman vaikuttanut myös se, että voimakkaasti noussut polttoaineiden vähittäiskaupan myynti sisältyy autokauppaan. Polttoaineiden vähittäiskaupan liikevaihdon nousua taas selittää rajusti kohonnut polttoaineiden hinta.
Tukkukaupan liikevaihdon suotuisaan kehitykseen vaikutti erityisesti polttoaineiden hinnan nousu loka-joulukuussa. Polttoaineiden hinnan nousun vaikutus näkyy puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukaupan toimialan liikevaihdon reippaassa kasvussa. Kyseisen toimialan myynnin määrä kasvoi arvoa huomattavasti maltillisemmin vuoden viimeiselläkin neljänneksellä. Lisäksi yleistukkukaupan liikevaihdon ripeänä jatkunut kasvu lisäsi tukkukaupan neljännen vuosineljänneksen myyntiä.
Tukkukaupan myynnin nousua siivittivät vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä erityisesti pienet yritykset. Loka-joulukuun kasvun hidastuminen verrattuna edeltävään neljännekseen kuitenkin selittyy pääosin sillä, että suuret yritykset sekä ylipäätänsä kasvaneet yritykset vauhdittivat kasvua selvästi vähemmän kuin kolmannella neljänneksellä. Edellisellä neljänneksellä voimakkasti, yli 15 prosenttia kasvaneet yritykset kiihdyttivät kasvua enemmän kuin loka-joulukuussa.
Vähittäiskaupassa liikevaihto nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä yhä nopeasti, mutta hitaammin kuin auto- ja tukkukaupassa. Ilmiön taustalla on päivittäistavarakaupan liikevaihdon maltillisena jatkunut kasvu. Loka-joulukuussa päivittäistavarakaupan liikevaihto kohosi edelleen muuta vähittäiskauppaa hitaammin, alle 4 prosenttia.
Vuonna 2005 vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi yhtä nopeasti kuin myynnin arvo. Kehitykseen ovat vaikuttaneet sekä maaliskuussa 2004 tapahtunut alkoholiveron aleneminen että kilpailun kiristyminen päivittäistavarakaupassa uusien ulkomaisten kauppaketjujen pyrkiessä voimakkaasti laajentumaan Suomen markkinoilla. Lisäksi vähittäiskaupan hintojen nousua ovat hillinneet sekä kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja musiikkitarvikkeiden että tietokonelaitteistojen, tietoliikennevälineiden ja toimistokoneiden teknisen kehityksen myötä alentuneet hinnat.
Vähittäiskaupan pienet yritykset vauhdittivat loka-joulukuussa liikevaihdon nousua hieman enemmän kuin edeltävällä neljänneksellä. Suurten yritykset kuitenkin yhä vaikuttivat enemmän liikevaihdon nousuun kuin pienet ja keskisuuret yritykset yhdessä. Vähittäiskaupan yrityksistä noin puolet lisäsi liikevaihtoaan vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä. Näistä kasvaneista yrityksistä yli puolet kasvoi voimakkaasti.
Kuvio 1. Vähittäiskaupan eri alojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin
Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu on ollut jo vuodesta 2000 nopeampaa Suomessa kuin Euroopan Unionin jäsenmaissa keskimäärin. Vuoden 2005 neljännellä vuosineljänneksellä Suomen vähittäiskaupan työpäiväkorjattu liikevaihto nousi yli 6 prosenttia, kun Euroopan Unionin kasvu oli samanaikaisesti runsaat 2 prosenttia. Euroopan Unionin vähittäiskaupan liikevaihdon kasvua on hidastanut erityisesti Saksan vähittäiskaupan myynnin vaisu kehitys jo vuodesta 2001 alkaen. Vuoden 2005 alusta alkaen myös Ranskan vähittäiskaupan myynti on noussut hitaammin kuin edeltävinä vuosina ja tämäkin on jarruttanut Euroopan Unionin vähittäiskaupan kasvua.
Kuvio 2. Vähittäiskaupan työpäiväkorjatun liikevaihdon kehitys neljänneksittäin eri maissa
Kaupan työllisten määrän kasvu hiipui vuoden viimeisellä neljänneksellä
Kaupan alan työllisten määrän pitkään jatkunut kasvu hiipui vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä. Työllisten määrän neljännesvuosittainen kasvuprosentti vaihteli vuoden 2005 ensimmäisten neljännesten aikana kolmen ja viiden prosentin välillä, mutta viimeisellä neljänneksellä se pysähtyi ainakin tilapäisesti. Työllisten määrän kasvun hidastumisesta huolimatta kaupan alan palkkasumma ja ansiotaso jatkoivat tasaista kasvuaan.
Kaupan alan työllisten kasvun pysähtyminen johtui vähittäiskaupan ja tukkukaupan toimialojen kehityksestä. Vähittäiskaupan työllisyys lisääntyi vielä alkuvuodesta reippaasti, mutta kasvu hiipui viimeisellä neljänneksellä yhteen prosenttiin. Tukkukaupan työllisyys kääntyi laskuun viimeisellä neljänneksellä.
Kuvio 3. Kaupan palkkasumman, palkansaajien ansiotasoindeksin ja työllisten määrän kehitys neljänneksittäin
Myös kaupan alalla työssä olleiden määrä pysytteli viimeisellä neljänneksellä vuoden takaisella tasolla. Kaupan alan osa-aikaisten määrän laskiessa noin kaksi prosenttia edellisvuodesta, alalla normaalia työaikaa tekevien määrä lisääntyi. Työssä olleiksi ei lasketa niitä työllisiä, jotka ovat poissa työstä esimerkiksi loman, sairauden tai vanhempainvapaan johdosta.
Autokaupassa osa-aikaisesti työssä olleiden määrä väheni viimeisellä neljänneksellä noin 17 prosenttia vuoden takaisesta. Lasku ei näy juurikaan koko kaupan alan osa-aikaisten määrässä, sillä autokauppa työllistää ainoastaan 7 prosenttia kaikista kaupan alalla osa-aikaisesti työskentelevistä. Sen sijaan vähittäiskaupassa, jossa työskentelee 80 prosenttia kaikista kaupan alan osa-aikaisista, osa-aikaisten määrä väheni kaksi prosenttia. Tukkukaupassa osa-aikaisten työntekijöiden määrä kasvoi kuudella prosentilla.
Kuvio 4. Kaupan työllisten ja osa-aikaisten määrän kehitys
Kaupan näkymät vakaat
Kaupan yritykset arvioivat suhdannetilanteensa hieman normaalia paremmaksi neljännellä vuosineljänneksellä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan. Myyntiodotukset tulevalle kuudelle kuukaudelle olivat hieman heikommat kuin edellisen neljänneksen lopussa. Kauppa kasvoi tammikuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuitenkin vielä erittäin voimakkaasti. Yleisen suhdannetilanteen odotettiin sen sijaan hieman heikentyvän, kuten edelliselläkin neljänneksellä. Lisäksi kaupan yritykset arvioivat, että henkilöstön määrä pysyy vakaana seuraavan kolmen kuukauden aikana.
Auto- ja vähittäiskaupassa toimivien yritysten luottamus pysyi vahvana vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä. Eurostatin kausitasoitetun luottamusindikaattorin mukaan luottamus heikentyi hieman tammi- ja helmikuussa verrattuna marras-joulukuuhun. Auto- ja vähittäiskaupan myynnin odotettiin edelleen kasvavan, mutta työllisten määrän ei arvoitu enää merkittävästi nousevan helmi- ja huhtikuun välisenä aikana.
Auto- ja vähittäiskaupan luottamusindikaattorin saldolukujen taso on ollut Suomessa korkeampi kuin EU:n alueella keskimäärin. Suhdannekäänteiden tulkinnassa on kuitenkin olennaista luottamusindikaattorin saldolukujen muutokset eikä niinkään saldolukujen taso. Siten Suomessa yritysten luottamus heikentyi ja Saksassa sekä EU:n tasolla auto- ja vähittäiskaupan yritysten luottamus vahvistui neljännellä vuosineljänneksellä verrattuna edeltävään neljännekseen.
Kuvio 5. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten kausitasoitettu luottamusindikaattori
Fokus: Rautakauppa kasvaa pirteästi
Rautakauppatavaroiden, maalien ja lasin vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut reippaasti vuosina 2003-2005. Vuonna 2005 liikevaihto nousi jo yli 9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Alan suotuisaa kehitystä selittävät vilkkaana jatkunut asuntokauppa sekä kuluttajien remontointi- ja sisutusinnostus myös mökeillä ja vapaa-ajanasunnoissa. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin perusteella kodin korjaus- ja sisustusaikeet ovat yhä korkealla tasolla, joten rautakaupan ripeän kasvun voi odottaa edelleen jatkuvan ainakin lähikuukausina.
Rautakaupan myynnin määrä on kehittynyt vuosina 2001-2005 selvästi hitaammin kuin myynnin arvo. Toisin sanoen rautakaupan hinnat ovat nousseet huomattavasti kyseisellä ajanjaksolla. Kuviossa 6 tämä hintojen noususta johtuva ero näkyy selkeästi.
Rautakaupan myönteinen kehitys on myös vauhdittanut vähittäiskaupan kasvua viimeiset kolme vuotta. Toisaalta rautakaupan osuus koko vähittäiskaupasta on myös noussut tuona ajanjaksona. Rautakaupassa toimi yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2004 lähes 1500 yritystä ja niiden osuus koko vähittäiskaupasta oli yli 8 prosenttia.
Kuvio 6. Rautakaupan myynnin arvon ja määrän kehitys
Kasvukatsauksen avulla voidaan eritellä rautakaupan kasvun taustoja. Esimerkiksi kuviosta 7 havaitaan, että rautakaupan kasvunvauhdin muutokset viimeisellä kolmella neljänneksellä ovat peräisin suurimmaksi osin kasvaneista eikä niinkään supistuneista yrityksistä. Toisin sanoen supistuneiden yritysten kasvuvaikutus on vaihdellut vähemmän näiden neljännesten välilllä.
Rautakaupan yrityksistä oli noin 60 prosenttia kasvaneita vuoden 2005 kolmella viimeisellä neljänneksellä. Yli puolet näistä kasvaneista yrityksistä kasvoi voimakkaasti, yli 15 prosenttia. Näiden voimakkaasti kasvaneiden yritysten vaikutus rautakaupan kasvuun onkin ollut yli kaksinkertainen verrattuna maltillisemmin kasvaneisiin rautakaupan yrityksiin kahdella viimeisellä neljänneksellä.
Kuvio 7. Rautakaupan kasvaneiden ja supistuneiden yritysten vaikutus alan kasvuun
Seuraava vuoden 2006 ensimmäistä neljännestä käsittelevä kaupan toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2006.
Lähdeluettelo
Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen vähittäiskaupan liikevaihtoindeksi,
työpäiväkorjattu sarja
Eurostat:
Vähittäiskaupan liikevaihtoindeksi, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
Tilastokeskus:
Työvoimatutkimus
Tilastokeskus:
Ansiotasoindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 5. Eurostat: Vähittäiskaupan luottamusindikaattori
Kuvio 6. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 7. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Taulukot
Taulukko 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Muut lähteet
Elinkeinoelämän keskusliitto: Suhdannebarometri
Tilastokeskus: Kuluttajabarometri
Päivitetty 27.3.2006