Palvelualojen toimialakatsaus IV/2005

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Ulla Virtanen (09) 1734 2702

Fokuksen kirjoittaja: Aki Niskanen (09) 1734 2657

palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palvelualojen suhdannetilanne jatkui suotuisana vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä. Palvelualojen liikevaihto harppasi tällöin lähes 8 prosentin kasvuun. Palkkasumman kehitys ei pysynyt liikevaihdon tahdissa vaan kasvoi edellisen neljänneksen tapaan 6 prosenttia. Koko vuonna liikevaihto kasvoi palvelualoilla edellisvuosia ripeämmin, yhtä suuri liikevaihdon lisäys oli viimeksi vuonna 2001. Viimeisen neljänneksen kasvun kiihtymisen sai aikaan liike-elämän palveluiden liikevaihdon roima lisäys.

Palvelualoilla ei juurikaan esiinny kasvua jarruttavia aloja posti- ja teleliikennettä lukuun ottamatta. Täten palvelualojen yrityksistä liikevaihto suureni 56 prosentilla ja jopa 37 prosentilla kasvoi voimakkaasti (yli 15 prosenttia).

Myös palvelualojen työllisyys koheni viimeisellä neljänneksellä, joskin palkkasumman kasvua selvästi hitaammin. Työllisyyden kasvu hidastui edellisestä neljänneksestä vajaaseen 2 prosenttiin. Palvelualojen suotuisa suhdannetilanne näkyy myös palvelualojen yritysten luottamusindikaattorissa, joka pysyi korkealla vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä. Toimialan luottamusta ylläpitävät toimialan kysynnän suotuisa kehitys viime kuukausina sekä positiiviset odotukset tulevasta kysynnästä.

Sivun alkuun

Palvelualojen liikevaihdon kasvu voimistui loppuvuonna

Palvelualojen liikevaihdon kasvu kiihtyi loppuvuotta kohden. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä liikevaihto suureni lähes 8 prosenttia vuotta aiemmasta, kun kahdella aikaisemmalla neljänneksellä vastaava lisäys oli 6 prosenttia. Yhtä nopeaan kasvuun on palvelualoilla ylletty viimeksi vuoden 2001 toisella neljänneksellä. Vuoden 2005 toiselta neljännekseltä alkaneen kasvun voimistumisen takana ovat voimakkaasti kasvaneet ja henkilöstöltään pienet yritykset. Viimeisen neljänneksen kasvun kiihtymisen mahdollisti henkilöstöltään suurten yritysten (vähintään 250 henkeä) voimistunut kasvuvaikutus.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin ja koko vuosi 2005, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** I/2005 II/2005 III/2005 IV/2005 2004/
2005***
Muut palvelut yhteensä 100,0 5,5 6,1 6,1 7,8 6,4
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,9 1,8 6,3 7,0 6,2 5,4
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 44,2 3,8 2,3 4,1 3,9 3,5
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
palvelut sekä liike-elämän palvelut		 38,6 6,3 10,2 9,3 11,6 9,5
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut		 9,3 6,1 4,9 4,6 5,6 5,3
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2004
*** Vuosimuutos vertaa koko vuotta 2005 vuoteen 2004

Palvelualojen koko vuoden suotuisana jatkuneen liikevaihdon kehityksen ja erityisesti viimeisen neljänneksen roiman liikevaihdon lisäyksen perustana on suurelta osin kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut toimialan erinomainen suhdannekehitys. Vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä toimialan liikevaihto oli lähes 12 prosenttia vuotta aiempaa suurempi. Liikevaihdon kasvu on kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut toimialalla nopeutunut tasaisesti vuoden 2003 toiselta neljännekseltä, jolloin se oli alimmillaan tämän vuosituhannen puolella. Kaikki alatoimialat ylsivät viimeisellä neljänneksellä yli 7 prosentin kasvuun. Ripeimmin kasvoivat tietojenkäsittely ja muu liike-elämää palveleva toiminta. Nämä toimialat vastaavat yhdessä reilusta neljänneksestä koko palvelualojen liikevaihdosta. Muu liike-elämää palveleva toiminta pitää sisällään muun muassa tekninen palvelu, testaus ja analysointi toimialan, jolla oli viimeisellä neljänneksellä huima 23 prosentin kasvu. Toimialalle ovat tyypillisiä suuret kausittaiset vaihtelut merkittävimpien yritysten projektiluonteisen toiminnan vuoksi.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu pysyi viimeisellä neljänneksellä kahden edellisen neljänneksen tasolla. Liikevaihdon lisäys oli viimeisellä neljänneksellä 6 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Kolmen tuoreimman neljänneksen liikevaihdon hyvästä kehityksestä ovat päässeet osallisiksi kaiken kokoiset yritykset, sillä henkilöstöltään erisuuruisten yritysten panos liikevaihdon kasvuun nousi selvästi kaikissa kokoluokissa. Majoituksen ja ravitsemistoiminnan liikevaihdot ovat kehittyneet samaa vauhtia. Ravitsemistoiminnassa alan kova kilpailu lisää eroa menestyjien ja liikevaihdoltaan supistuvien yritysten välillä; kolmen viimeisen neljänneksen aikana sekä voimakkaasti kasvaneiden yritysten vaikutus alan kasvuun että liikevaihdoltaan supistuneiden yritysten kasvua pienentävä vaikutus on kaksinkertaistunut.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialan kasvu oli viimeisellä neljänneksellä palvelualojen keskimääräistä kehitystä hitaampi, kuten muillakin vuoden 2005 neljänneksillä. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihto suureni edellisen neljänneksen tapaan 4 prosenttia. Toimiala on palveluiden liikevaihdon kannalta merkityksellinen, sillä se on liikevaihdon määrällä mitattuna palveluiden alatoimialoista suurin. Yli 44 prosenttia palvelualojen liikevaihdosta kertyy kuljetuksesta, varastoinnista ja tietoliikenteestä. Toimialan liikevaihdon kasvu kertyi pienten ja keskisuurten (alle 250 henkeä työllistävien) yritysten kasvusta. Suurten yritysten kehitys oli koko vuoden 2005 lähes pysähdyksissä.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen kehitystä hidasti eritoten posti- ja teleliikenteen toimiala. Posti- ja teleliikenteen liikevaihto pieneni viimeisellä neljänneksellä 3 prosenttia vuotta aiemmasta. Supistuminen johtui telealan yrityksistä; erityisesti matkaviestinnän kova kilpailu on pienentänyt alan liikevaihtoa. Ilman posti- ja teleliikenteen alatoimialaa olisi päätoimialan kasvu ollut noin 7 prosentin tasolla eli palvelualojen keskimääräistä kehitystä ripeämpää. Kasvua ylläpitivät liikennettä palveleva toiminta sekä matkatoimistot ja muu maaliikenne alatoimialat, joissa molemmissa liikevaihdon kasvu jatkoi koko vuoden vallinnutta nopeutumista. Liikevaihto liikennettä palvelevan toiminta sekä matkatoimistot toimialalla suureni 9 prosenttia ja muu maaliikenne toimialalla 8 prosenttia. Muun maaliikenteen kehitystä on tarkastelu tarkemmin tämän katsauksen fokus-osiossa.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihdon kasvu nopeutui viimeisellä neljänneksellä lähes 6 prosenttiin. Kaikki alatoimialat järjestötoimintaa lukuun ottamatta kehittyivät edellistä neljännestä suotuisammin. Erityisesti liikevaihdoltaan suurimman alatoimialan, virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan, piristyminen loppuvuodesta lisäsi koko toimialan kasvua.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Sivun alkuun

Palkkasumma kasvaa työllisten määrää nopeammin

Palvelualojen palkkasumman kasvu pysyi vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä kahden edellisen neljänneksen kasvun tasolla. Palkkasumma suureni viimeisellä neljänneksellä lähes 6 prosenttia vuotta aiemmasta. Palvelualojen kehitys oli viimeisellä neljänneksellä koko taloutta nopeampi: palvelualoilla palkkasumma suureni lähes 2 prosenttiyksikköä koko talouden palkkasummaa enemmän.

Työllisyys ei kehittynyt palvelualoilla viimeisellä neljänneksellä yhtä suotuisasti kuin palkkasumma, sillä työllisten määrän lisäys kutistui alkuvuoden tasolle. Myös ansiotasoindeksin kasvu hiipui aavistuksen edellisestä neljänneksestä. Tämä johtui kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut toimialan ansiotasokehityksen hidastumisesta. Viimeisellä neljänneksellä ansiotaso kehittyi kaikilla päätoimialoilla lähes samaa tahtia.

Palvelualojen osa-aikaisten määrä lisääntyi alkuvuonna voimakkaasti. Kahdella viimeisellä neljänneksellä osa-aikaisten määrän kasvu oli maltillisempaa. Viimeisellä neljänneksellä lisäys vuotta aiempaan oli lähes 5 prosenttia.

Palkkasumma kasvoi päätoimialoista eniten kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut toimialalla. Tällä toimialalla myös liikevaihdon kehitys oli voimakkainta koko vuoden 2005 ajan. Palkkasumma kasvoi viimeisellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tapaan 9 prosenttia. Työllisyyden kehitys jakaantui toimialan sisällä viimeisellä neljänneksellä: kiinteistöalaan kuuluvissa alatoimialoissa työllisten määrä väheni vuotta aiemmasta, kun taas teknisessä ja liike-elämän palveluissa suureni. Myös osa-aikaisten työntekijöiden kehitys noudatti samaa linjaa.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumman kasvu jäi edellisen neljänneksen kasvusta, mutta oli silti alkuvuoden ja kolmen edeltävän vuoden kasvua suurempi. Palkkasumman lisäys oli 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavan neljännekseen verrattuna. Majoitustoiminnassa palkkasumma kasvoi ravitsemistoimintaa hitaammin, vaikka liikevaihtojen kasvu oli toimialoilla samansuuruista. Myös työllisten määrän lisäys pieneni edellisestä neljänneksestä ja osa-aikaisten määrä oli peräti edellisvuotta pienempi.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasummat kasvoivat palvelualojen keskimääräistä kehitystä hitaammin. Myös näillä toimialoilla kasvu hieman hidastui edellisestä neljänneksestä. Alatoimialoittain palkkasumman kehitys noudatti liikevaihdon kehitystä. Ainoa alatoimiala, jolla palkkasumma supistui edellisvuodesta oli posti- ja teleliikenne. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla osa-aikaisten määrä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta, silti toimialan työllisyys kääntyi laskuun viimeisellä neljänneksellä.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualojen näkymät jatkuvat suotuisina

Palvelualojen luottamus edelleen hieman heikkeni viimeisellä neljänneksellä. Se on tästä huolimatta pidemmän aikavälin kehitystä tarkastellen suhteellisen korkealla. Lisäksi uusimmat vuoden 2006 luottamusluvut ennakoivat tason säilymistä. Tulevaisuuden odotukset olivat viimeisellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla. Hienoisen pudotuksen luottamusindikaattorin saldoluvussa saivat aikaan kulunutta neljännestä mittaavat liiketoiminnan tilan, kysynnän ja työllisyyden kehityksen osa-alueet.

EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus pysytteli lähellä edellisen neljänneksen lukua. Hienoisen kohennuksen sai aikaan luottamuksen lisääntyminen Saksassa muiden suurten jäsenmaiden luottamuksen pysytellessä edellisen neljänneksen tasolla. Saksassa luottamustaso on nyt korkeimmillaan yli neljään vuoteen.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Kulujen kasvu rasittaa kuljetusalan kannattavuutta

Kohonneet kustannukset ovat viime vuodet rasittaneet kuljetusalalla toimivia yrityksiä. Voimakkainta kustannusten nousu on ollut poltto- ja voiteluaineiden hinnoissa. Kulujen nousu on ollut liikevaihdon kasvua nopeampaa. Tämä on johtanut katteiden tippumiseen. Kuorma- sekä linja-autoliikenteen yritysten tulokset jäivät toissa vuonna hieman pitkän aikavälin keskiarvoa alemmalle tasolle.

Viime vuoden paperialan työmarkkinahäiriö ei sen sijaan heijastunut merkittävästi kuljetusyritysten liikevaihdon kehitykseen. Liikevaihdon kasvu jatkui tasaisena ja voimistui loppuvuotta kohden. Työkiista teki kuitenkin loven maaliikenteen kuljetusmääriin. Vaikutus jäi lyhytaikaiseksi kuljetetun tavaran määrän kääntyessä loppuvuodesta voimakkaaseen kasvuun.

Muun maaliikenteen työllisyys kääntyi laskuun viime vuonna. Työpaikkojen määrä maaliikenteessä vähentyi selvästi edellisvuodesta. Myös alan palkkasumman kasvu hidastui, kasvaen kuitenkin vuoden takaisesta. Osa-aikaisten työtekijöiden käyttöä alalla lisääntyi viime vuoden loppua kohden.

Muuhun maaliikenteeseen kuuluvat raitiotie- ja metroliikenne, säännöllinen linja-autoliikenne, taksiliikenne, muu maitse tapahtuva henkilöliikenne sekä tieliikenteen tavarankuljetus. Toimialan yrityksistä suurin osa on pieniä alle 50 henkeä työllistäviä yrityksiä. Vain alle prosentti alalla toimivista yrityksiä työllistää enemmän kuin 50 työntekijää. Palvelualojen yrityksistä 20 prosenttia toimii muun maaliikenteen toimialalla ja toimialan liikevaihto ja palkkasumma muodostavat noin 10 prosenttia koko palvelualoista.

Liikevaihdon kasvun takana pienet ja keskisuuret yritykset

Paperialan työnseisauksen vaikutus jäi kuljetusalalla pieneksi lukuun ottamatta paperiteollisuuden kuljetuksiin erikoituneita yrityksiä. Liikevaihdon kasvu vuoden toiselle neljännekselle ajoittuneen työnseisauksen aikaan pysytteli alkuvuoden noin 5 prosentin tasolla. Liikevaihtoaan kasvatti tuolloin hieman yli 60 prosenttia yrityksistä. Samaan aikaan liikevaihdoltaan supistuneiden yritysten määrä pieneni selvästi verrattuna edellisiin vuosineljänneksiin. Loppuvuodesta liikevaihdon kasvu nopeutui noin 8 prosenttiin. Noin 60 prosenttia toimialan yrityksistä kasvatti edelleen liikevaihtoaan. Kasvun takana on ollut pienten ja keskisuurten kuljetusyritysten hyvä suhdannekehitys. Alkuvuodesta 2005 muun maaliikenteen liikevaihdon kasvu oli hieman koko palvelualojen kasvua hitaampaa. Vuoden loppupuoliskolla kasvu ylitti keskimääräisen palvelualojen kasvun.

Vuonna 2001 muun maaliikenteen liikevaihto ylitti 5 miljardin euron rajan. Viime vuonna Tilastokeskuksen palvelualojen liikevaihtokuvaajan mukaan alan liikevaihdon kasvu oli hieman yli 6 prosenttia. Kasvua nopeutti erityisesti vuoden 2005 lopun hyvä myyntikehitys. Toimialan viime vuoden euromääräinen myynti lähestyy jo 6 miljardia euroa. Palkkasumman kasvu alalla on ollut vakaata. Kasvusta huolimatta yritysten lukumäärä on laskenut alalla viime vuodet. Vuonna 2004 yritysten määrä pienentyi 3 prosentilla hieman alle 20 000 yritykseen vuosituhannen alusta.

Kuljetetun tavaran määrä kasvoi viime vuoden lopulla

Tieliikenteessä kuljetetun tavaran määrässä on pitkällä aikavälillä suuriakin kausittaisia vaihteluita. Viime vuoden toiselle neljännekselle ajoittunut paperialan työkiista teki kuitenkin selvän loven maaliikenteessä kuljetettuihin tavaramääriin. Vuoden 2005 toisella neljänneksellä kuljetetun tavaran määrä laski 10 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli vielä kolmannellakin vuosineljänneksellä laskussa. Loppuvuodesta kuljetetut tavaramäärät kääntyivät maaliikenteen liikevaihdon kanssa voimakkaaseen kasvuun ollen 10 prosenttia vuodentakaista vertailuajankohtaa korkeammalla tasolla. Kasvuun on osaltaan vaikuttanut paperiteollisuuden koneiden uudelleen käynnistäminen ja paperituotteiden kuljetuksen kysynnän voimistuminen alan teollisuudessa työnseisauksen jälkeen.

Kuvio 4. Tieliikenteen tavarankuljetukset ja muun maaliikenteen liikevaihto

Tieliikenteen tavarankuljetuksen kustannukset nousseet

Kohonneet kustannukset ovat viimeaikoina rasittaneet kuljetusalalla toimivia yrityksiä. Voimakkaimmin kustannusten nousuun on vaikuttanut poltto- ja voiteluaineiden hintojen nousu. Kuorma-autoliikenteessä polttoaineiden hinnat kohosivat Tilastokeskuksen kuorma-autoliikenteen kustannusindeksin mukaan vuoden 2005 viimeisellä neljänneksellä noin 11 prosenttia. Tämän vuoden alusta hintojen nousu on edelleen voimistunut. Polttoaineiden myynnin arvo nousi viime vuonna reilut 8 prosenttia myynnin määrän kasvun jäädessä vain reiluun prosenttiyksikköön. Palkkakustannusten nousu alalla ollut maltillisempaa.

Kuljetusalan yritykset eivät ole välittömästi kyenneet siirtämään kustannusten nousua omiin myyntihintoihinsa. Etenkin voimakkaasta polttoaineiden hintojen vaihtelusta on voinut muodostua rasite kuljetusyrityksen kustannusrakenteessa. Kuorma-autoliikenteen kustannuskehitys näkyy kuviossa 6. Siitä nähdään toimialan kustannusten lähteneen kasvuun vuoden 2004 toisella neljänneksellä. Sama trendi on havaittavissa myös taksi ja linja-autoliikenteen kustannuskehityksessä. Kustannusten nousua on pystytty siirtämään tuottajahintoihin vasta viime vuoden loppupuoliskolla. Kuorma-autoliikenteen kustannukset olivat viime vuoden lopulla 6 - 7 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Hintojen nousu jäi vastaavaan aikaan prosenttiyksikköä laimeammaksi.

Kuvio 5. Kuorma-autoliikenteen kustannukset ja tieliikenteen tavarankuljetuksen tuottajahinta

Kuorma- ja linja-autoliikenteen kannattavuus laskenut

Kuorma- ja linja-autoliikenteen kannattavuus on vuodesta 2000 hiipunut vaikka liikevaihto toimialoilla onkin kasvanut. Vuosien 2000 - 2004 aikana kuorma-autoliikenteen liikevaihto kasvoi keskimäärin 6 prosenttia ja linja-autoliikenteen noin 3 prosenttia. Liiketoiminnan kulujen kasvu on vastaavaan aikaan ollut noin prosenttiyksikön liikevaihdon kehitystä voimakkaampaa. Yli puolet kuorma-autoliikenteen yritysten kulurakenteesta muodostuu palkka- ja henkilösivukuluista sekä aine- ja tarvikekäytöstä. Linja-autoliikenteessä vastaavat kulut muodostavat jo lähes 80 prosenttia alan yritysten kokonaiskuluista. Nopeimmin kuluja on kuitenkin lisännyt liiketoiminnan ulkopuolisten palveluiden käyttö.

Liiketoiminnan kulujen liikevaihtoa nopeampi kasvu on johtanut käyttökatteen supistumiseen. Kuorma- sekä linja-autoliikenteen käyttökateprosentti oli vuonna 2004 noin 2 prosenttiyksikköä vuosituhannen alkua matalampi. Kuorma-autoliikenteessä käyttökateprosentti oli noin 13 ja linja-autoliikenteessä noin 12. Toimialojen yritysten kokonaistulos oli toissa vuonna hieman pitkän aikavälin keskiarvoa alemmalla tasolla. Kuorma-autoliikenteen kokonaistulos oli noin 3 prosenttia kun se linja-autoliikenteessä jäi puoli prosenttiyksikköä miinukselle. Kulurakenteen kasvu on vaikuttanut tuloksentekokyvyn hienoiseen laskuun. Alan yritysten omavaraisuus on viime vuodet ollut hyvällä tasolla. Kuorma-autoliikenteessä omavaraisuusprosentti on pysytellyt noin 30 prosentissa ja linja-autoliikenteessä se lähentelee 40 prosentin rajaa. Yritysten velkojen osuus on kehittynyt viime vuodet suotuisaan suuntaan. Velkojen osuus suhteessa liikevaihtoon on vuosituhannen alkuun verrattuna paremmalla tasolla.

Maaliikenteessä työpaikat vähentyneet

Muun maaliikenteen työllisten määrän pitkän aikavälin kehitys on ollut vaihtelevaa. Vuonna 2000 työntekijöiden määrä alalla kasvoi voimakkaasti, jonka jälkeen työllisten määrän trendi on ollut laskeva. Vuosien 2003 ja 2004 taitteessa alan työllisyys parani selvästi, mutta lähti sitten lähes 7 prosentin laskuun. Alan palkkasumman kehitys on ollut maltillisempaa, vaikka senkin kasvu on hidastunut edellisistä vuosista. Osa-aikaisen työvoiman käyttö kuljetusalalla yhteensä (toimialat 60 - 63) on ollut hyvin vaihtelevaa. Erityisesti vuosina 2002 ja 2003 osa-aikaisten määrän kasvu oli voimakasta, mutta kääntyi laskuun toissa vuonna. Viime vuonna osa-aikaisten työtekijöiden käyttö on uudelleen lisääntynyt, varsinkin loppuvuotta kohden. Kuljetusalalla osa-aikaisten osuus työllisten määrästä oli viime vuonna noin 11 prosenttia, mikä on noin prosenttiyksikön edellisvuotta suurempi. Kuljetusalaan kuuluu maa-, vesi- ja ilmaliikenteen lisäksi myös liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot.

Kuvio 6. Muun maaliikenteen palkkasumman ja työllisten määrä

Seuraava vuoden 2006 ensimmäistä neljännestä käsittelevä palvelualojen toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2006.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja

Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat

Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi

Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

Kuvio 3. Eurostat, Palvelualojen luottamusindikaattori

Kuvio 4. Tilastokeskus: Tavarankuljetustilasto

Kuvio 5. Tilastokeskus: Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi

Tilastokeskus: Palvelujen tuottajahintaindeksit

Kuvio 6. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

Taulukot

Taulukko1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja

Muut lähteet

Tilastokeskus, Liikenteen tilinpäätöstilasto

Päivitetty 28.3.2006