Teollisuuden toimialakatsaus I/2006

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne oli vuoden 2006 ensimmäisellä vuosineljänneksellä suotuisa. Useat teollisuuden suhdanneindikaattorit kertoivat myötätuulesta: Tuotanto kääntyi kasvuun vaimean viime vuoden jälkeen, ja liikevaihdon kehitystä tukivat sekä tuotannon kasvu että tuottajahintojen nousu. Myös työllisten määrä lisääntyi ja edesauttoi teollisuuden palkkasumman kasvua. Tilauskantatietojen ja yritysten johdon odotusten mukaan kasvunäkymät ovat hyvät myös toiselle vuosineljännekselle.

Parantuneen suhdannetilanteen takana oli erityisesti metalliteollisuus, jonka tuotanto kasvoi alkuvuonna melko nopeasti. Kasvu ei johtunut mistään yksittäisestä toimialasta, vaan metalliteollisuus kehittyi kokonaisuudessaan hyvin. Puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto väheni ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta liikevaihto ja vienti kasvoivat muun muassa tuottajahintojen nousun vauhdittamana. Myös kemianteollisuudessa liikevaihto ja vienti lisääntyivät vuodentakaisesta, vaikka tuotannon määrä pysyi likimain ennallaan.

Koko teollisuuden (toimialat C, D ja E) liikevaihdon kasvuun vaikutti myös tuottajahintojen ripeä nousu sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla (toimiala E) sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa (toimiala C).

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon kasvuvauhti sama kuin EU:ssa keskimäärin

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan teollisuustuotannon määrä kääntyi varsin ripeään kasvuun ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tuotannon määrä lisääntyi reilut 5 prosenttia vuotta aiemmasta. Tuotantokapasiteetista oli tehdasteollisuudessa käytössä tammi-maaliskuussa hieman yli 84 prosenttia, kun vuotta aiemmin käyttöaste oli vajaat 83 prosenttia.

Tuotannon kasvua vahvisti erityisesti metalliteollisuus, jonka osuus Suomen teollisuuden jalostusarvosta oli 45 prosenttia vuonna 2004, joten toimialan suhdannetilanteella on keskeinen merkitys koko teollisuustuotannon kehitykselle. Koko teollisuuden tuotannon kasvua jarrutti suurista toimialoista lähinnä paperiteollisuus, jonka tuotannon määrä supistui jonkin verran vuodentakaisesta. Kemianteollisuuden tuotanto pysyi edellisen vuoden tasolla.

Tuotannon kasvuvauhti kutistuu tammi-maaliskuussa 5 prosentista noin 3 prosenttiin, jos tarkastellaan työpäivien lukumäärät huomioon ottavaa indeksisarjaa. Tähän on syynä pääsiäisen ajoittuminen maaliskuulle vuonna 2005, kun taas kuluvana vuonna pääsiäistä vietettiin vasta huhtikuussa. Kausitasoitettuja sarjoja käyttäen Suomen teollisuustuotannon kasvu saavutti ensimmäisellä vuosineljänneksellä EU-maiden ja USA:n kasvunopeuden. Kasvuvauhti kiihtyi lähes kaikissa EU-maissa vuoden 2005 neljänneksiin verrattuna. Yhdysvalloissa teollisuuden tuotanto jatkoi samaa noin kolmen prosentin kasvua kuin vuonna 2005.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Tuottajahintojen nousu tuki liikevaihdon kasvua usealla toimialalla

Teollisuusyritysten liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 11 prosenttia vuotta aiemmasta. Liikevaihto kasvoi ripeimmin energia- ja vesihuollossa, 25 prosenttia vuodentakaisesta. Toimialan liikevaihdon kasvun takana olivat sekä tuotannon vilkastuminen että erityisesti sähkön kallistuminen. Kasvua edesauttoi myös vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen matala vertailutaso. Myös puu- ja paperiteollisuudessa, kemianteollisuudessa sekä kaivostoiminnassa ja louhinnassa liikevaihto kasvoi tuottajahintojen nousun vauhdittamana.

Puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto aleni ensimmäisellä vuosineljänneksellä runsaan prosentin vuodentakaisesta. Myös kapasiteetin käyttöaste oli prosenttiyksikön verran pienempi kuin vuotta aiemmin. Toimialan liikevaihto kuitenkin kasvoi tammi-maaliskuussa lähes 7 prosenttia vuotta aiemmasta. Tähän vaikutti osaltaan toimialan tuottajahintojen nousu ja osaltaan ilmeisesti vuoden 2005 lopulla valmistettujen tuotteiden myyminen varastosta. Valmistevarastot kasvoivat neljännellä vuosineljänneksellä 2005 lähes 14 prosenttia, kun taas ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2006 valmistevarastot olivat hieman pienemmät kuin vuotta aiemmin.

Kemianteollisuuden tuotanto pysyi tammi-maaliskuussa likimain ennallaan vuodentakaiseen verrattuna. Tuotanto kasvoi koksin ja öljytuotteiden valmistuksessa sekä kemikaalien valmistuksen toimialalla. Kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa tuotanto sen sijaan supistui. Koko kemianteollisuuden liikevaihto ja vienti kuitenkin kasvoivat yli 10 prosenttia vuodentakaisesta.

Metalliteollisuudessa liikevaihdon kasvun taustalla oli useimmista muista toimialaryhmistä poiketen ensisijaisesti tuotannon vahvistuminen: tuotannon määrä (toimialat 27-35) kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä noin 9 prosenttia vuodentakaisesta. Tuotanto lisääntyi kaikilla metalliteollisuuden alatoimialoilla (2-numerotasot), eniten muiden kulkuneuvojen valmistuksessa. Myös metalliteollisuuden tuottajahinnat kipusivat jonkin verran ylöspäin sähköteknisten tuotteiden halpenemisesta huolimatta.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Sekä vienti että kotimaan myynti voimistivat kasvua

Teollisuusyritysten liikevaihdon 11 prosentin kasvun takana olivat tasavahvasti sekä myynti ulkomaille että myynti kotimaahan. Vientiliikevaihto suureni ensimmäisellä vuosineljänneksellä 11 ja kotimaan myynti 12 prosenttia vuotta aiemmasta.

Vientiliikevaihdon kasvu kiihtyi edellisiin neljänneksiin nähden kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Sekä metalliteollisuudessa että kemianteollisuudessa kasvua kertyi noin 12 prosenttia vuodentakaisesta. Puu- ja paperiteollisuudessa vientiliikevaihto lisääntyi hieman alle 8 prosenttia vuotta aiemmasta. Vientiliikevaihdon kasvua tukee muun muassa Suomen tärkeän kauppakumppanin, Saksan, talouskasvun piristyminen.

Kotimaan myynti kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä eniten kemianteollisuudessa, 17 prosenttia vuotta aiemmasta. Metalliteollisuudessa kasvua oli vajaat 8 prosenttia ja puu- ja paperiteollisuudessa hieman alle 5 prosenttia. Myös elintarviketeollisuus lisäsi kotimaan myyntiään lähes 5 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Kaikkiaan lähes 60 prosenttia teollisuusyrityksistä lisäsi ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihtoaan. Lisäksi yli 40 prosentissa yrityksistä liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvua toivat kokoluokittain kaikki yritykset.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden työllisten määrä kasvussa

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan teollisuuden työllisyys kääntyi varsin ripeään kasvuun vuoden 2005 lopulla ja kasvu jatkui ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Reippainta kasvu on ollut toimialaryhmässä, johon kuuluvat metalliteollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä kierrätys. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan teknologiateollisuudessa henkilöstön määrä kasvoi alkuvuonna jonkin verran, ja pula ammattityövoimasta koettiin huhtikuun kyselyssä merkittävimmäksi tuotannon lisäämisen esteeksi.

Myös kustantamisen, painamisen jne. toimialalla työllisten määrä lisääntyi tammi-maaliskuussa. Sen sijaan kaikissa muissa teollisuuden toimialaryhmissä työllisten määrä oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Eniten työlliset vähenivät kulutustavarateollisuudesta, johon kuuluvat elintarviketeollisuus sekä tekstiilien ja vaatteiden valmistus.

Metalliteollisuuden toimialoja sisältävän toimialaryhmän parantunut työllisyystilanne näkyy myös palkkasummien kehityksessä. Palkkasumma kasvoi erityisesti metallituote- ja konepajateollisuudessa. Koko teollisuuden palkkasumma kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä vajaat 5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden odotukset aiempaa paremmat

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan teollisuuden lähiaikojen suhdannenäkymät olivat huhtikuun kyselyssä myönteisemmät kuin vielä tammikuun kyselyssä. Viidennes teollisuusyrityksistä uskoi suhdannetilanteen kohenevan lähikuukausina. Neljä prosenttia ennusti tilanteen heikkenevän ja loput (76 %) odottivat suhdannetilanteen pysyvän ennallaan. Barometrin mukaan tilauskanta oli melko selvästi normaalia suurempi. Viimeksi tilauskanta-arviot ovat olleet näin myönteiset vuonna 2000.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan teollisuuden tuotanto kasvoikin huhtikuussa lähes 6 prosenttia, jos otetaan huomioon työpäivien lukumäärät. Ilman työpäiväkorjausta huhtikuun tuotanto pysyi vuodentakaisella tasollaan. Työpäivien lukumäärä on kuitenkin syytä ottaa huomioon, koska pääsiäisen vuoksi tämän vuoden huhtikuussa oli vähemmän työpäiviä kuin vuoden 2005 huhtikuussa. Tilastokeskuksen mukaan myös teollisuuden työllisten määrä jatkoi huhtikuussa kasvuaan vuodentakaiseen verrattuna.

Puuteollisuudessa suhdannetilanne on suhdannebarometrin mukaan kohentunut selvästi ja yli puolet vastaajista arvioi lähikuukausina tilanteen yhä paranevan. Volyymi-indeksin mukaan puuteollisuuden tuotanto ei kasvanut huhtikuussa, mutta toimialan tuottajahintojen nousu jatkui. Paperiteollisuudessa suhdannekuvan odotetaan jonkin verran vahvistuvan. Paperiteollisuuden tuotanto kasvoikin huhtikuussa ripeästi; kasvua selittävät osittain sellu- ja paperiteollisuuden huhtikuun 2005 lakkopäivät.

EK:n tiedustelun mukaan metalli- ja konepajateollisuuden yritykset odottivat suhdannetilanteen vahvistuvan lähikuukausina. Tilauskanta oli huhtikuussa selvästi normaalitasoa suurempi. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan koko teknologiateollisuus sai ensimmäisellä vuosineljänneksellä lähes 18 prosenttia enemmän uusia tilauksia kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla.

Myös kemianteollisuudessa suhdannetilanne oli EK:n huhtikuun kyselyn mukaan normaalia parempi. Tilauskannan taso oli normaalia parempi ja lähikuukausina suhdannetilanteen uskottiin pysyvän ennallaan. Volyymi-indeksin mukaan kemianteollisuuden tuotanto pieneni huhtikuussa jonkin verran, mutta tuottajahintojen nousu jatkui.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Tehdasteollisuuden liikevaihto kasvoi eniten Itä-Uudellamaalla vuonna 2005

Tilastokeskuksen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun mukaan tehdasteollisuuden liikevaihdon kasvu oli vuonna 2005 Manner-Suomen maakunnista nopeinta Itä-Uudellamaalla, jossa liikevaihto kasvoi lähes 18 prosenttia vuotta aiemmasta. Muista maakunnista myynti lisääntyi eniten Pohjois- ja Etelä-Savossa. Liikevaihto väheni eniten Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa - maakunnissa, joissa paperiteollisuuden touko-kesäkuun 2005 työtaistelu karsi kasvua huomattavasti. Kaikkien Manner-Suomen maakuntien tehdasteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuonna 2005 keskimäärin 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuvio 7. Tehdasteollisuuden (toimiala D) liikevaihdon kehitys maakunnissa 2004 ja 2005 (suluissa osuus Manner-Suomen tehdasteollisuuden liikevaihdosta vuonna 2004)

*koko teollisuus, toimialat C, D ja E

Kemianteollisuuden hyvä kehitys kantoi Itä-Uudenmaan liikevaihdon kasvua

Kemianteollisuuden liikevaihto kasvoi runsaat 11 prosenttia koko maassa vuonna 2005. Kemianteollisuuden liikevaihdon kehitys näkyy maakunnista selvimmin Itä-Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Itä-Uudellamaalla kemianteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta oli reilut kaksi kolmasosaa vuonna 2004. Maakunnan kemianteollisuudelle on tärkeä erityisesti koksin, öljytuotteiden jne. valmistuksen toimiala, jonka osuus maakunnan kemianteollisuuden jalostusarvosta oli vuonna 2004 lähes 70 prosenttia.

Toinen maakunta, jossa kemianteollisuus on jalostusarvoltaan teollisuuden päätoimialoista suurin, on Keski-Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaalla tehdasteollisuuden liikevaihto kuitenkin pieneni vuonna 2005 toisin kuin Itä-Uudellamaalla. Tähän on syynä muun muassa se, että Keski-Pohjanmaan kemianteollisuuden rakenne on erilainen kuin Itä-Uudenmaan. Maakunta on keskittynyt erityisesti kemikaalien valmistukseen. Keski-Pohjanmaalla liikevaihto kasvoi vuonna 2004 peräti 22 prosenttia, joten vuoden 2005 kasvua jarrutti jo yksin vertailuvuoden korkea taso.

Taulukko 1. Maakunnat, joissa kemianteollisuuden osuus maakunnan tehdasteollisuuden jalostusarvosta on päätoimialoista suurin

  Tehdasteollisuuden jalostusarvo vuonna 2004, tuhatta euroa Kemianteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta vuonna 2004 Liikevaihdon muutos vuonna 2005, %
Itä-Uudenmaan maakunta 980 579 69 % 17 %
Keski-Pohjanmaan maakunta 368 768 42 % -1 %

Paperiteollisuuden työtaistelu vääristää kuvaa "metsämaakuntien" kehityksestä

Metsäteollisuudesta voimakkaasti riippuvaisista maakunnista (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Kainuu ja Keski-Suomi) ainoastaan Kainuussa tehdasteollisuuden liikevaihto kasvoi vuonna 2005. Kuva maakuntien kehityksestä kuitenkin muuttuu, jos jätetään paperiteollisuuden työkiistan rokottamat vuosineljännekset tarkastelun ulkopuolelle ja katsotaan vain ensimmäisen ja viimeisen vuosineljänneksen kehitystä.

Tammi-maaliskuussa ja loka-joulukuussa teollisuuden liikevaihto kasvoi jokaisessa neljästä maakunnasta vuodentakaiseen verrattuna. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvua voi selittää puu- ja paperiteollisuuden hintojen kipuaminen, mutta tammi-maaliskuun kehityksen taustalla on joitain muita syitä. Keski-Suomessa ja Kainuussa metalliteollisuus on jalostusarvolla mitattuna lähes tasavahva metsäsektorin kanssa, mikä voi osaltaan selittää näiden maakuntien Etelä-Karjalaa ja Kymenlaaksoa parempaa liikevaihdon kehitystä.

Suuret, vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset, vastasivat lähes kokonaan "metsämaakuntien" tehdasteollisuuden liikevaihdon kehityksestä, vaikka pienten yritysten osuus koko teollisten yritysten määrästä on näissä maakunnissa noin 75 %. Lohdullista on kuitenkin se, että pienten ja keskisuurten yritysten vaikutus kasvuun oli pääsääntöisesti positiivinen etenkin loppuvuonna 2005.

Taulukko 2. Maakunnat, joissa metsäteollisuuden osuus maakunnan tehdasteollisuuden jalostusarvosta on päätoimialoista suurin

  Tehdasteollisuuden jalostusarvo vuonna 2004, tuhatta euroa Metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta vuonna 2004 Liikevaihdon muutos vuonna 2005, %
Keski-Suomen maakunta 1 222 680 42 % -1 %
Kymenlaakson maakunta 1 164 500 52 % -6 %
Etelä-Karjalan maakunta 1 064 900 67 % -5 %
Kainuun maakunta 187 958 45 % 2 %

Metalliteollisuudesta elävät maakunnat kasvattivat liikevaihtoaan hyvin

Metallivetoiset maakunnat kasvattivat vuonna 2005 liikevaihtoaan Satakuntaa ja Lappia lukuun ottamatta. Suomen suurimmissa teollisuusmaakunnissa (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa) liikevaihto kasvoi 3-5 prosenttia vuonna 2005. Näiden maakuntien kehitykselle on keskeistä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden suhdannetilanne. Vuonna 2005 sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihto kasvoi 9 prosenttia, joten toimialan kasvu tuki hyvin neljän suuren maakunnan kehitystä.

Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa liikevaihto kasvoi eniten Itä-Uudenmaan jälkeen. Molemmissa Savon maakunnissa koneiden ja laitteiden valmistus on merkittävä metalliteollisuuden alatoimiala, joten konetoimitukset tai projektien loppulaskut voivat heilauttaa lukuja nopeasti, sillä ne voivat näkyä myyntinä yhdellä kuukaudella, vaikka työtä toimituksen eteen olisi tehty useita kuukausia tai vuosia.

Yksi syy Lapin muita maakuntia heikompaan kehitykseen on metallien jalostuksen merkittävä rooli maakunnassa. Vuonna 2004 metallien jalostus oli Lapissa selvästi suurin metalliteollisuuden alatoimiala tuotannon jalostusarvolla mitattuna. Metallien jalostuksen toimialalla liikevaihto ja erityisesti vienti ylsivät vuonna 2004 yli 30 prosentin kasvuvauhtiin, joten vuoden 2005 kasvua hidasti jo yksin vertailuvuoden korkea taso. Metallien jalostuksen toimialalla liikevaihdon kehitys heijastaa suoraan metallien hintakehitystä.

Satakunnan, kuten myös Varsinais-Suomen ja Uudenmaan, liikevaihdon muutoksia heilauttavat laivatoimitukset. Koko maan tasolla vuonna 2004 myytiin enemmän suuria laivoja kuin viime vuonna, joten osittain vuoden 2005 liikevaihdon supistumista voi Satakunnassa selittää telakkatoimiala. Myös paperiteollisuuden touko-kesäkuinen työtaistelu vaikutti osaltaan liikevaihdon kasvun hidastumiseen Satakunnassa. Satakunnan teollisuuden näkymät ovat kuitenkin liikevaihdon kehityksen antamaa kuvaa myönteisemmät. Esimerkiksi muutamat alueen metallialan yritykset kertoivat vuonna 2005 uusista suurista tilauksista, jotka ovat aiheuttaneet maakuntaan jopa työvoimapulaa.

Taulukko 3. Maakunnat, joissa metalliteollisuuden osuus maakunnan tehdasteollisuuden jalostusarvosta on päätoimialoista suurin

  Tehdasteollisuuden jalostusarvo vuonna 2004, tuhatta euroa Metalliteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta vuonna 2004 Liikevaihdon muutos vuonna 2005, %
Uudenmaan maakunta 6 125 212 66 % 4 %
Pirkanmaan maakunta 3 484 819 51 % 5 %
Varsinais-Suomen maakunta 3 387 198 57 % 3 %
Pohjois-Pohjanmaan maakunta 2 498 417 70 % 4 %
Satakunnan maakunta 1 580 139 44 % -4 %
Päijät-Hämeen maakunta 1 180 549 32 % 1 %
Pohjanmaan maakunta 1 141 553 55 % 5 %
Kanta-Hämeen maakunta 904 772 48 % 4 %
Lapin maakunta 851 887 63 % -1 %
Etelä-Pohjanmaan maakunta 789 396 41 % 5 %
Pohjois-Savon maakunta 737 277 35 % 9 %
Pohjois-Karjalan maakunta 728 799 48 % 2 %
Etelä-Savon maakunta 495 599 37 % 6 %

Seuraava vuoden 2006 toista neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.9.2006.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus     2000     2001     2002     2003     2004 2005 1-3/2006
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 -2,0 10,1
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -3,1
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 17,5
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 14,9
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 3,3
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004  2005 1-3/2006
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 0,6 10,6
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 1,6
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 10,7
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 14,0
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 5,4
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1-3/2006
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 1,1 0,1
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 11,3
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 16,6
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,3
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004   2005 1-3/2006
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -9,6 -1,4
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,2
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 6,7
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 4,8
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,6
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1-3/2006
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 -2,6 5,2
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 3,6
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 11,4
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 11,8
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 11,0
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,4 11,7
     Vientihinnat (TOL D), %   -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 2,9
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 3,2
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 3,4
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,3 4,5

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU25:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu: Maakuntien liikevaihtokuvaajat
Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Taulukot

Taulukko 1. Tilastokeskus: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto
Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu: Maakuntien liikevaihtokuvaajat
Taulukko 2. Tilastokeskus: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto
Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu: Maakuntien liikevaihtokuvaajat
Taulukko 3. Tilastokeskus: Teollisuuden alue- ja toimialatilasto
Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu: Maakuntien liikevaihtokuvaajat

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 28.6.2006