Teollisuuden toimialakatsaus I/2006
- Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
- Teollisuustuotannon kasvuvauhti sama kuin EU:ssa keskimäärin
- Tuottajahintojen nousu tuki liikevaihdon kasvua usealla toimialalla
- Sekä vienti että kotimaan myynti voimistivat kasvua
- Teollisuuden työllisten määrä kasvussa
- Tehdasteollisuuden odotukset aiempaa paremmat
- Fokus: Tehdasteollisuuden liikevaihto kasvoi eniten Itä-Uudellamaalla vuonna 2005
- Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Fokus: Tehdasteollisuuden liikevaihto kasvoi eniten Itä-Uudellamaalla vuonna 2005
Tilastokeskuksen Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun mukaan tehdasteollisuuden liikevaihdon kasvu oli vuonna 2005 Manner-Suomen maakunnista nopeinta Itä-Uudellamaalla, jossa liikevaihto kasvoi lähes 18 prosenttia vuotta aiemmasta. Muista maakunnista myynti lisääntyi eniten Pohjois- ja Etelä-Savossa. Liikevaihto väheni eniten Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa - maakunnissa, joissa paperiteollisuuden touko-kesäkuun 2005 työtaistelu karsi kasvua huomattavasti. Kaikkien Manner-Suomen maakuntien tehdasteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuonna 2005 keskimäärin 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Kuvio 7. Tehdasteollisuuden (toimiala D) liikevaihdon kehitys maakunnissa 2004 ja 2005 (suluissa osuus Manner-Suomen tehdasteollisuuden liikevaihdosta vuonna 2004)
*koko teollisuus, toimialat C, D ja E
Kemianteollisuuden hyvä kehitys kantoi Itä-Uudenmaan liikevaihdon kasvua
Kemianteollisuuden liikevaihto kasvoi runsaat 11 prosenttia koko maassa vuonna 2005. Kemianteollisuuden liikevaihdon kehitys näkyy maakunnista selvimmin Itä-Uudellamaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Itä-Uudellamaalla kemianteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta oli reilut kaksi kolmasosaa vuonna 2004. Maakunnan kemianteollisuudelle on tärkeä erityisesti koksin, öljytuotteiden jne. valmistuksen toimiala, jonka osuus maakunnan kemianteollisuuden jalostusarvosta oli vuonna 2004 lähes 70 prosenttia.
Toinen maakunta, jossa kemianteollisuus on jalostusarvoltaan teollisuuden päätoimialoista suurin, on Keski-Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaalla tehdasteollisuuden liikevaihto kuitenkin pieneni vuonna 2005 toisin kuin Itä-Uudellamaalla. Tähän on syynä muun muassa se, että Keski-Pohjanmaan kemianteollisuuden rakenne on erilainen kuin Itä-Uudenmaan. Maakunta on keskittynyt erityisesti kemikaalien valmistukseen. Keski-Pohjanmaalla liikevaihto kasvoi vuonna 2004 peräti 22 prosenttia, joten vuoden 2005 kasvua jarrutti jo yksin vertailuvuoden korkea taso.
Taulukko 1. Maakunnat, joissa kemianteollisuuden osuus maakunnan tehdasteollisuuden jalostusarvosta on päätoimialoista suurin
| Tehdasteollisuuden jalostusarvo vuonna 2004, tuhatta euroa | Kemianteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta vuonna 2004 | Liikevaihdon muutos vuonna 2005, % | |
| Itä-Uudenmaan maakunta | 980 579 | 69 % | 17 % |
| Keski-Pohjanmaan maakunta | 368 768 | 42 % | -1 % |
Paperiteollisuuden työtaistelu vääristää kuvaa "metsämaakuntien" kehityksestä
Metsäteollisuudesta voimakkaasti riippuvaisista maakunnista (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Kainuu ja Keski-Suomi) ainoastaan Kainuussa tehdasteollisuuden liikevaihto kasvoi vuonna 2005. Kuva maakuntien kehityksestä kuitenkin muuttuu, jos jätetään paperiteollisuuden työkiistan rokottamat vuosineljännekset tarkastelun ulkopuolelle ja katsotaan vain ensimmäisen ja viimeisen vuosineljänneksen kehitystä.
Tammi-maaliskuussa ja loka-joulukuussa teollisuuden liikevaihto kasvoi jokaisessa neljästä maakunnasta vuodentakaiseen verrattuna. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvua voi selittää puu- ja paperiteollisuuden hintojen kipuaminen, mutta tammi-maaliskuun kehityksen taustalla on joitain muita syitä. Keski-Suomessa ja Kainuussa metalliteollisuus on jalostusarvolla mitattuna lähes tasavahva metsäsektorin kanssa, mikä voi osaltaan selittää näiden maakuntien Etelä-Karjalaa ja Kymenlaaksoa parempaa liikevaihdon kehitystä.
Suuret, vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset, vastasivat lähes kokonaan "metsämaakuntien" tehdasteollisuuden liikevaihdon kehityksestä, vaikka pienten yritysten osuus koko teollisten yritysten määrästä on näissä maakunnissa noin 75 %. Lohdullista on kuitenkin se, että pienten ja keskisuurten yritysten vaikutus kasvuun oli pääsääntöisesti positiivinen etenkin loppuvuonna 2005.
Taulukko 2. Maakunnat, joissa metsäteollisuuden osuus maakunnan tehdasteollisuuden jalostusarvosta on päätoimialoista suurin
| Tehdasteollisuuden jalostusarvo vuonna 2004, tuhatta euroa | Metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta vuonna 2004 | Liikevaihdon muutos vuonna 2005, % | |
| Keski-Suomen maakunta | 1 222 680 | 42 % | -1 % |
| Kymenlaakson maakunta | 1 164 500 | 52 % | -6 % |
| Etelä-Karjalan maakunta | 1 064 900 | 67 % | -5 % |
| Kainuun maakunta | 187 958 | 45 % | 2 % |
Metalliteollisuudesta elävät maakunnat kasvattivat liikevaihtoaan hyvin
Metallivetoiset maakunnat kasvattivat vuonna 2005 liikevaihtoaan Satakuntaa ja Lappia lukuun ottamatta. Suomen suurimmissa teollisuusmaakunnissa (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa) liikevaihto kasvoi 3-5 prosenttia vuonna 2005. Näiden maakuntien kehitykselle on keskeistä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden suhdannetilanne. Vuonna 2005 sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liikevaihto kasvoi 9 prosenttia, joten toimialan kasvu tuki hyvin neljän suuren maakunnan kehitystä.
Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa liikevaihto kasvoi eniten Itä-Uudenmaan jälkeen. Molemmissa Savon maakunnissa koneiden ja laitteiden valmistus on merkittävä metalliteollisuuden alatoimiala, joten konetoimitukset tai projektien loppulaskut voivat heilauttaa lukuja nopeasti, sillä ne voivat näkyä myyntinä yhdellä kuukaudella, vaikka työtä toimituksen eteen olisi tehty useita kuukausia tai vuosia.
Yksi syy Lapin muita maakuntia heikompaan kehitykseen on metallien jalostuksen merkittävä rooli maakunnassa. Vuonna 2004 metallien jalostus oli Lapissa selvästi suurin metalliteollisuuden alatoimiala tuotannon jalostusarvolla mitattuna. Metallien jalostuksen toimialalla liikevaihto ja erityisesti vienti ylsivät vuonna 2004 yli 30 prosentin kasvuvauhtiin, joten vuoden 2005 kasvua hidasti jo yksin vertailuvuoden korkea taso. Metallien jalostuksen toimialalla liikevaihdon kehitys heijastaa suoraan metallien hintakehitystä.
Satakunnan, kuten myös Varsinais-Suomen ja Uudenmaan, liikevaihdon muutoksia heilauttavat laivatoimitukset. Koko maan tasolla vuonna 2004 myytiin enemmän suuria laivoja kuin viime vuonna, joten osittain vuoden 2005 liikevaihdon supistumista voi Satakunnassa selittää telakkatoimiala. Myös paperiteollisuuden touko-kesäkuinen työtaistelu vaikutti osaltaan liikevaihdon kasvun hidastumiseen Satakunnassa. Satakunnan teollisuuden näkymät ovat kuitenkin liikevaihdon kehityksen antamaa kuvaa myönteisemmät. Esimerkiksi muutamat alueen metallialan yritykset kertoivat vuonna 2005 uusista suurista tilauksista, jotka ovat aiheuttaneet maakuntaan jopa työvoimapulaa.
Taulukko 3. Maakunnat, joissa metalliteollisuuden osuus maakunnan tehdasteollisuuden jalostusarvosta on päätoimialoista suurin
| Tehdasteollisuuden jalostusarvo vuonna 2004, tuhatta euroa | Metalliteollisuuden osuus tehdasteollisuuden jalostusarvosta vuonna 2004 | Liikevaihdon muutos vuonna 2005, % | |
| Uudenmaan maakunta | 6 125 212 | 66 % | 4 % |
| Pirkanmaan maakunta | 3 484 819 | 51 % | 5 % |
| Varsinais-Suomen maakunta | 3 387 198 | 57 % | 3 % |
| Pohjois-Pohjanmaan maakunta | 2 498 417 | 70 % | 4 % |
| Satakunnan maakunta | 1 580 139 | 44 % | -4 % |
| Päijät-Hämeen maakunta | 1 180 549 | 32 % | 1 % |
| Pohjanmaan maakunta | 1 141 553 | 55 % | 5 % |
| Kanta-Hämeen maakunta | 904 772 | 48 % | 4 % |
| Lapin maakunta | 851 887 | 63 % | -1 % |
| Etelä-Pohjanmaan maakunta | 789 396 | 41 % | 5 % |
| Pohjois-Savon maakunta | 737 277 | 35 % | 9 % |
| Pohjois-Karjalan maakunta | 728 799 | 48 % | 2 % |
| Etelä-Savon maakunta | 495 599 | 37 % | 6 % |
Seuraava vuoden 2006 toista neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.9.2006.
Päivitetty 28.6.2006