Palvelualojen toimialakatsaus II/2006

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Aki Niskanen (09) 1734 2657, Ulla Virtanen (09) 1734 2702
Fokuksen kirjoittaja: Ulla Virtanen (09) 1734 2702
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palveluiden suhdannekehitys pysyi suotuisana kuluvan vuoden toisella neljänneksellä, liikevaihdon kasvun kohentuessa vuoden alusta. Kasvun takana oli kaikkien päätoimialojen hyvä kehitys toisella vuosineljänneksellä. Palvelualojen yrityksistä 55 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan huhti-kesäkuun välisenä aikana. Tuottajahintojen nousu pysyi maltillisena, hintojen noustessa eniten kuljetusalalla ja tietojenkäsittelypalveluissa ja vastaavasti laskien eniten teleliikenteessä.

Palvelualojen työllisyys parantui toisella vuosineljänneksellä. Osa-aikaisen työvoiman käyttö pieneni ensimmäisestä neljänneksestä ja työttömien määrä jatkoi laskuaan. Palkkasumma kasvoi vuoden takaisesta vastaavasta ajankohdasta. Palkkasumman nousun takana olivat erityisesti pienet alle 50 henkeä työllistävät yritykset. Yli 60 prosentilla palvelualojen yrityksistä palkkasumma kohosi verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan ajankohtaan.

Palvelualojen luottamus laski rajusti vuoden toisella neljänneksellä. Suhdannenäkymien laskuun on vaikuttanut viimeaikaisen liiketoimintatilanteen heikentyminen, kysynnän lievä hiipuminen sekä odotukset työllisyystilanteen huonontumisesta. Tuoreimpien, kuluvan vuoden elokuun, luottamuslukujen valossa alan suhdannenäkymät näyttävät kuitenkin pysyvän tulevina kuukausina positiivisina.

Sivun alkuun

Palvelualojen liikevaihdon kasvu voimistui vuoden toisella neljänneksellä

Palvelualojen liikevaihdon kehitys jatkui suotuisana tuoreimmalla kolmen kuukauden ajanjaksolla. Toisen vuosineljänneksen liikevaihdon kasvu oli runsaan prosenttiyksikön vuoden ensimmäistä neljännestä korkeampi. Palveluiden tuottajahinnat nousivat vastaavaan aikaan noin 2 prosenttia. Edeltävään neljännekseen nähden hinnat kohosivat reilut puoli prosenttiyksikköä. Hintojen nousuun vaikutti etenkin tieliikenteen tavarankuljetuksen, säännöllisen lentoliikenteen ja tietojenkäsittelypalvelujen kallistuminen. Palvelualojen hintojen nousua puolestaan hillitsi eniten hintojen halpeneminen kovasti kilpailulla teleliikenteen toimialalla.

Toimialakatsauksen perustana käytettävät liikevaihtotiedot ovat työpäiväkorjattuja, joten niistä on poistettu kalenterista aiheutuvat vaihtelut. Pääsiäinen sijoittuu kalenterivaihtelusta johtuen vuoden toiselle neljännekselle edellisvuodesta poiketen. Tästä johtuen työpäiväkorjatut kasvuluvut ovat palvelualojen liikevaihtoindeksin alkuperäisiä kasvulukuja korkeampia.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** III/2005 IV/2005 I/2006 II/2006
Palvelut yhteensä 100,0 6,1 7,8 6,2 7,6
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,9 6,9 5,5 6,8 6,4
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 44,2 4,1 3,7 3,2 5,5
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
palvelut sekä liike-elämän palvelut		 38,6 9,1 11,8 10,1 9,0
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut		 9,3 4,8 6,9 6,9 9,0
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2004

Nopeutuneen liikevaihdon kasvun takana oli alle 50 henkeä työllistävien yritysten kasvuvaikutus. Kohentuneeseen liikevaihdon kasvuun vaikuttivat sekä kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen päätoimialan liikevaihdon voimistuminen että kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden vahvana pysynyt kasvukehitys. Näiden kahden päätoimialan vaikutus palvelualojen suhdannekehitykseen on merkittävä, sillä ne kattavat yli 80 prosenttia koko palvelualojen liikevaihdosta.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla kasvu oli vahvaa vesiliikennettä sekä posti- ja teleliikennettä lukuun ottamatta. Tuoreimmalla kolmen kuukauden jaksolla liikevaihdon kehitys oli selvästi edellisvuotta voimakkaampaa. Toimialan liikevaihto kehittyi samaa tahtia viimeksi vuoden 2004 kesällä. Varsinkin maaliikenteessä kasvu nopeutui merkittävästi. Maaliikenteen kasvulukuihin vaikuttaa viime vuoden matala vertailuneljännes, jolle ajoittui kuljetustoimintaa häirinnyt paperialan työkiista. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen päätoimialan kasvun takana on pienten yritysten kasvuvaikutus. Liikevaihdon kohentumiseen vaikuttaa myös suurten, vähintään 250 henkeä työllistävien, yritysten viime vuoden lopulta positiiviseksi kääntynyt kasvu. Hintojen nousu voimistui kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla yhteensä. Toimialan hinnat nousivat vajaat 2 prosenttia vuoden toisella vuosineljänneksellä, kun taas vuoden 3 ensimmäisen kuukauden aikana hinnat noustessa vain 0,1 prosenttia.

Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehitys jatkui vahvana tuoreimmalla vuosineljänneksellä. Kasvu oli vahvaa, vaikkakin se hiipui hieman viime vuoden lopun kehityksestä. Suotuisan kehityksen taustalla olivat ennen kaikkea pienet, alle 50 henkeä työllistävät, yritykset, joilta kertyi liki puolet toimialan liikevaihdon kasvusta. Suurten vähintään 250 henkeä työllistävien yritysten vaikutus alan kasvuun on hiipunut viime vuoden lopusta lähtien. Toimialan kehitykseen vaikutti myös liikevaihtoaan voimakkaasti lisänneiden yritysten suuri osuus. Peräti 38 prosenttia toimialan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan yli 15 prosenttia kuluneella vuosineljänneksellä. Voimakkainta kasvua toimialan sisällä oli kiinteistöalan palveluissa sekä kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokrauksessa. Kasvu pysyi kaikilla alatoimialoilla vakaana lukuun ottamatta tietojenkäsittelypalveluiden toimialaa, jonka kasvu puolittui edellisestä neljänneksestä. Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden hinnat nousivat tuoreimmalla kolmen kuukauden jaksolla 2,5 prosenttia.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa viime vuoden kesästä alkanut liikevaihdon kasvu jatkui saman suuntaisena uusimmalla vuosineljänneksellä. Lähes yhtä voimakasta ja pitkäkestoista toimialan kehitys on ollut viimeksi vuoden 2001 alkupuolella. Vuoden toisen neljänneksen kasvua ylläpitivät etenkin pienet alle 50 henkilöä työllistävät yritykset, jotka tuottivat toimialan kokonaiskasvusta lähes 60 prosenttia. Keskisuurten ja erityisesti suurten yritysten kasvuvaikutus vuoden toisella neljänneksellä puolestaan laski selvästi verrattuna edeltävään neljännekseen. Kasvun jatkumiseen vaikutti niin ikään voimakkaasti liikevaihdoltaan supistuneiden (yli 15 % supistuneet) yritysten määrän selvä väheneminen.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihdon kasvu nopeutui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Viime vuoden kesällä tapahtuneen pienen notkahduksen jälkeen toimialan kehitys on ollut tasaisen voimistuvaa. Kasvu oli vuoden toisella neljänneksellä kovempaa kuin kertaakaan 2000-luvulla. Eritoten ympäristönhuollossa liikevaihdon kehitys oli hyvinkin voimakasta, mutta myös järjestötoiminnassa kasvu oli tuoreimmalla neljänneksellä rivakkaa. Alan kasvusta noin 46 prosenttia kertyi pieniltä, alle 50 henkeä työllistäviltä, yrityksiltä. Viime vuoden lopulta alkanut suurten yritysten kasvuvaikutus alan kehitykseen on kuitenkin selvästi voimistunut. Lähes 40 prosenttia muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden kasvusta tuli tuoreimmalla vuosineljänneksellä suurilta yrityksiltä.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Sivun alkuun

Palvelualojen työllisyys kohentui vuoden toisella neljänneksellä

Palkkasumman kasvu jatkui palvelualoilla vakaana vuoden 2006 huhti-kesäkuussa. Vuodentakaiseen verrattuna lisäys oli runsaat 5 prosenttia, mikä oli hieman koko talouden kehitystä voimakkaampaa. Toimialoista ainoastaan rakentamisessa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa kasvu oli palvelualoja ripeämpää. Yli 60 prosenttia palvelualojen yrityksistä kasvatti palkkasummaansa vuoden toisella neljänneksellä. Voimakkaimmin kaikkien päätoimialojen palkkasummaa nostivat pienet alle 50 henkeä työllistävät yritykset, mutta myös suurempien yritysten kasvuvaikutus oli kaikilla päätoimialoilla positiivinen.

Palkkasumman kasvuun vaikutti muun muassa työllisyyden parantuminen tuoreimmalla vuosineljänneksellä. Työllisten määrän kasvu pysyi palvelualoilla yhteensä alkuvuoden kasvun tasolla. Työllisyys parani kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialoilla sekä teknisessä että liike-elämän palveluissa. Muilla aloilla työllisyys heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna. Palkansaajien ansiotason nousu hidastui alkuvuoteen verrattuna. Tämä johtui sopimuskorotusten ajoittumisesta myöhemmälle ajalle kuin viime vuonna.

Osa-aikaisen työvoiman kasvu hidastui vuoden 2006 ensimmäisestä neljänneksestä. Osa-aikaisia oli vuoden toisella neljänneksellä noin prosentin enemmän kuin vuosi sitten. Maltillisen kasvun takana on osaltaan viime vuonna vastaavaan aikaan tapahtunut voimakas osa-aikaisten käytön lisääntyminen. Työttömien määrä kääntyi viime vuonna selvään laskuun voimistuen edelleen loppuvuotta kohden. Sama trendi on jatkunut kuluvan vuoden aikana.

Päätoimialoista voimakkainta palkkasumman kasvu oli kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut toimialalla. Alan palkkasumman kasvu ylsi uusimmalla neljänneksellä yli 8 prosenttiin. Toimialan sisällä työllisyys parani ja osa-aikaisten määrä suureni erityisesti teknisessä ja liike-elämän palveluissa. Kiinteistöalaan kuuluvilla toimialoilla sekä työllisten että osa-aikaisten määrä oli viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienempi.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumman kasvu hieman hidastui vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Vuoden toisella neljänneksellä kasvu ylsi silti lähes 6 prosenttiin. Kehitykseen vaikutti kummankin alatoimialan suotuisa kehitys. Ravitsemistoiminnassa palkkasumman lisäys oli edelleen majoitustoimintaa voimakkaampaa. Alan työllisten ja osa-aikaisten määrä oli tuoreimmalla neljänneksellä laskussa.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasummat kasvoivat tuoreimmalla vuosineljänneksellä lähes edellisten neljännesten tahtia. Toimialojen kasvu oli kuitenkin selvästi palvelualojen keskimääräistä kehitystä hitaampaa. Alatoimialoista ainoastaan posti- ja teleliikenteen palkkasumma supistui vuoden takaisesta vertailuajankohdastaan. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialan työllisyys jatkoi edellisen neljänneksen tavoin kohentumistaan. Myös osa-aikaisen työvoiman käyttö alalla kasvoi. Muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa työllisten määrä pieneni, mutta osa-aikaisen työvoiman käyttö yleistyi vuotta aiempaan verrattuna.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualojen luottamus sukelsi toisella vuosineljänneksellä

Palvelualojen suhdannenäkymät laskivat voimakkaasti vuoden toisella neljänneksellä. Luottamus laski pitkästä aikaa alle EU:n keskimääräisen tason. Kotimaisten palveluyritysten luottamus on vuoden 2004 alkupuolelta asti ollut selvästi suuria EU talouksia vahvempi. Laskun taustalla on etenkin viimeaikaisen liiketoimintatilanteen heikentyminen. Niin ikään kysynnän lievä hiipuminen ja odotukset tulevien kuukausien työllisyydestä laskivat palveluyritysten luottamusta. Tuoreimmat luvut kuluvan vuoden elokuulta ennakoivat kuitenkin alan suhdannenäkymien pysyvän edelleen hyvinä. Odotukset sekä kysynnän että työllisyyden kehityksestä tulevina kuukausina näyttävät vahvoilta.

EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus pysyi edeltäneen vuosineljänneksen tasolla. Suurista maista Iso-Britannian palvelusektorin luottamus notkahti alaspäin toisella vuosineljänneksellä. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi koko EU:n palvelusektorin luottamukseen, sillä suurista maista sekä Ranskan että Saksan suhdanneodotukset pysyivät vakaina.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Kiinteistövälitysalalla eletty pitkään nousukautta

Kiinteistövälitysalalla on alkuvuoden aikana tapahtunut paljon muutoksia ja ala on ollut jatkuvasti uutisotsikoissa. Median mielenkiinnon herätti erityisesti markkinoille alkuvuodesta tullut uusi kotimainen toimija. Lisäksi palstatilaa ovat saaneet muun muassa uutiset kahden suurimpiin kuuluvan välitysyrityksen yhdistymisestä ja järjestyksessä toisen uuden ulkomaalaisen kiinteistövälitysketjun aloittamisesta toimintansa Suomessa. Asunto- ja kiinteistökaupan käydessä vilkkaasti on mediassa käyty myös kiivasta keskustelua niin asuntojen tulevasta hintakehityksestä kuin kiinteistönvälittäjille maksettavien palkkioiden suuruudesta.

Kiinteistövälitysyritysten määrä pysynyt vakiona

Kiinteistövälitysyritysten määrä on viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan pysynyt Suomessa lähes vakiona. Kiinteistövälitysalalla toimivien yritysten määrä on vuosina 1993 - 2004 vaihdellut reilusta 1 200 yrityksestä runsaaseen 1 400 yritykseen. Tuoreimman, vuoden 2004, tiedon mukaan kiinteistövälityksen alalla toimii 1 366 yritystä. Samaan aikaan alalla työskentelevien määrä on varsinkin suhdanteiden vaikutuksesta vaihdellut enemmän. Kiinteistövälitysyritysten henkilöstö on suurentunut lähes 1 000 työntekijällä vuoden 1995 pohjalukemasta vuoden 2004 liki 3 700 työntekijään.

Kuvio 4. Kiinteistövälitysyritysten määrä ja henkilöstö vuosina 1993 - 2004

Kiinteistövälitysyritysten keskimääräisen liikevaihdon muutokset viime vuosina maltillisia

Kiinteistövälitysyritysten keskimääräinen liikevaihto on niin ikään vaihdellut asuntokaupan suhdanteiden mukana vuoden 1995 vajaasta 170 tuhannesta eurosta vuoden 2004 lähes 330 tuhanteen euroon. 1990-luku oli kiinteistövälitysalalla voimakkaan muutoksen aikaa asuntojen hintojen romahdettua vuosikymmenen alussa. Näihin muutoksiin verrattuna keskimääräisen liikevaihdon kehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa tällä vuosikymmenellä. Myös liikevaihto työntekijää kohden oli tarkastelujaksolla pienimmillään vuonna 1995 ja puolestaan suurimmillaan neljä vuotta myöhemmin. 2000-luvulla alalla on syntynyt uusia työpaikkoja liikevaihdon kasvua nopeammin ja liikevaihdon muutos työntekijää kohden ei ole pysynyt yrityskohtaisen liikevaihdon muutoksen tahdissa. Kasvanutta liikevaihtoa tuottamaan on tarvittu mahdollisesti enemmän työntekijöitä. Kehityksen taustalla saattaa olla myös alan koventunut kilpailu 2000-luvulla.

Kuvio 5. Kiinteistövälitysyritysten liikevaihdon ja asuntojen hintojen muutos vuosina 1994 - 2004

Asunnonosto yhä useamman suunnitelmissa

Kiinteistövälitysyritysten liikevaihto koostuu pääasiallisesti asuntojen ja kiinteistöjen kaupoista saaduista välityspalkkioista. Välityspalkkiot ovat olleet vuosia hyvinkin vakiintuneita. Alan arvion mukaan palkkio on suuressa osassa välityssopimuksia 3-4 prosenttia kauppahinnasta, joskin aivan lähiaikoina palkkion määrä on noussut alan markkinoinnissa aiempaa merkittävämpään rooliin. Korostunut hintakilpailu ei ainakaan vielä näy alan liikevaihdon ja asuntokaupan euromääräisen volyymin suhteessa. Muutokset kiinteistövälitysalan liikevaihdossa ja asuntokaupan arvossa ovat kulkeneet varsinkin parina viime vuonna lähes käsi kädessä. Siihen, kuinka paljon riippuvuuteen ja sen muutoksiin ovat vaikuttaneet mahdolliset muutokset ilman välittäjiä tehtävien kauppojen osuudessa ja palkkiohinnoittelussa, on vaikea pureutua yksinomaan olemassa olevien tilastojen perusteella.

Kuvio 6. Asuntomarkkinat ja kiinteistövälityksen liikevaihto 1/2001 - 6/2006

Asuntomarkkinoiden kehitystä pyritään kuvaamaan ja ennustamaan useilta eri tahoilta. Varsinkin tulevan kehityksen hahmottaminen on vaikeaa ja näkemykset kehityksen suunnasta ovat toisinaan jopa vastakkaisia. Asunnon ostoaikeisiin vaikuttaa useimmiten todellisen tarpeen lisäksi myös kotitalouksien käsitys asunnon oston tai vaihdon kannattavasta ajankohdasta. Kuluttajabarometrin asunnon ostoaikeiden muutokset kuvaavat hyvin kiinteistövälitysalan suhdanneherkkyyttä. Kotitalouksien aikomukset ostaa asunto vuoden sisällä vaihtelevat suuresti vuosineljänneksittäin. Vuoden 2006 alkupuolella yhä suurempi osa kotitalouksista on aikeissa ostaa asunnon. Yleistyneet ostoaikeet eivät kuitenkaan näy toteutuneiden asuntokauppojen määrässä tuoreimmalla kolmella neljänneksellä, joskin elokuu oli välittäjien mukaan jälleen erittäin vilkas kaupankäyntikuukausi. Vuosi 2005 oli asuntokauppojen määrällä mitattuna huippuvuosi, joten asuntokaupan arvon kasvattaminen on nyt aikaisempia vuosia työläämpää.

Kuvio 7. Asunnon ostoaikeet ennätyskorkealla alkuvuodesta 2006

Lisätietoja asumisen hinnoista ja Asuntojen hintakehitys -katsaukset löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta tilastokeskus.fi/til/asu.html.

Lisätietoja kiinteistövälitysalasta saa myös Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton toimitusjohtajalta Jukka Malilalta (www.skvl.fi), jonka kanssa katsauksen fokus-osiota on työstetty.

Seuraava vuoden 2006 kolmatta neljännestä käsittelevä palvelualojen toimialakatsaus ilmestyy 12.1.2007.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat
         Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi
         Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat, Palvelualojen luottamusindikaattori
Kuvio 4. Tilastokeskus, Suomen yritykset
Kuvio 5. Tilastokeskus, Suomen yritykset
         Tilastokeskus, Asuntojen hinnat
Kuvio 6. Tilastokeskus, Asuntojen hinnat
         Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Kuvio 7. Tilastokeskus, Asuntojen hinnat
         Tilastokeskus, Kuluttajabarometri

Taulukot

Taulukko1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja

Päivitetty 28.9.2006