Joka toinen tehnyt verkko-ostoksia

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Timo Sirkiä. Artikkeli julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 9/2006

Verkkokauppa yleistyy

Verkkokauppa yleistyy tasaiseen tahtiin. Naiset ovat kirineet miesten etumatkan kiinni verkko-ostosten tekijöinä.

Keväällä 2006 verkkokaupasta oli tehnyt ostoksia tai tilauksia 29 prosenttia 15-74-vuotiaasta väestöstä ja 37 prosenttia internetin käyttäjistä haastattelua edeltävän kolmen kuukauden aikana. Vuosi sitten verkkokaupasta ostajia oli 25 prosenttia 15-74-vuotiaista.

Jo lähes puolet suomalaisista on hankkinut verkkokaupasta jotain ainakin kerran. Yhtä suuri osuus naisista ja miehistä tekee nykyään verkko-ostoksia, kun vielä vuonna 2001 kaksi kolmesta verkko-ostajista oli miehiä.

Ikäluokkien väliset erot ovat nettiostajien osuuksissa kaventuneet selvästi vähemmän kuin internetin käyttäjien osuuksissa kuluvana vuosikymmenenä. Useimmin nettiostoksilla käyvät 20-39-vuotiaat, joista 45 prosenttia oli alkuvuonna shoppaillut netissä, kun taas 50-74-vuotiaista vain 13 prosenttia. Tiedot perustuvat puhelinhaastatteluna tehtyyn tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimukseen, jossa haastateltiin yhteensä yli 2 900 henkilöä.

Koko väestö, internetin käyttäjät ja verkkokaupan käyttäjät ikäryhmittäin keväällä 2006, %

Sivun alkuun

Mikä on verkkokauppaa?

Sähköinen kauppa on tavaran tai palvelun tilaamista verkon välityksellä riippumatta siitä, maksetaanko ostokset verkossa, aikanaan käteisellä vai tavanomaisia pankkiyhteyksiä käyttäen.

Tutkimuksessa selvitettiin verkkokauppaa henkilökohtaiseen käyttöön. Rahapelien pelaaminen verkossa on käsitelty erikseen, mutta peleihin käytetty rahamäärä sisältyy verkkohankintojen arvoon.

Sivun alkuun

Matkat edelleen kärjessä

Tuoteryhmien suosiossa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia vuoden kuluessa. Matkailuun liittyviä tuotteita ostetaan useimmin. Niitä oli hankkinut 42 prosenttia kaikista verkko-ostajista, kun viime keväänä osuus oli 40 prosenttia. Vaatteet ja jalkineet olivat toiseksi suosituin tuoteryhmä 37 prosentin osuudella.

Joka toinen oli maksanut verkko-ostoksiaan laskulla, 45 prosenttia verkkopankin kautta ja 28 prosenttia luottokortilla. Matkailuhankintoja tehneistä noin puolet oli maksanut ostoksensa luottokortilla. Laskua käyttäen maksettiin vaatteita ja kenkiä sekä kirjoja ja lehtiä useammin kuin muiden tuoteryhmien tuotteita.

Keväällä 2006 yksityistarkoituksiin tehtyjen nettiostojen ja -tilausten kokonaisarvo oli likimain 620 miljoonaa euroa. Hankintoihin käytetty euromäärä on kasvanut viime keväästä. Vuositasolla tämä merkitsisi noin 2,5 miljardin euron arvosta tilauksia ja ostoksia, mikäli verkkokaupankäynti olisi koko vuoden kevään 2006 tasolla.

Sivun alkuun

Muuttoilmoitus internetin kautta

Kevään 2006 nettiostotutkimuksen erityisteema oli asiointi internetin kautta. Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan asioiden hoitamista viestintäverkossa, jolloin palvelun tarjoaja voi olla esimerkiksi verkkokauppa, rahalaitos tai viranomainen.

Internetin kautta oli henkilökohtaisia asioitaan joskus hoitanut viranomaisten kanssa joka neljäs internetin käyttäjä. Suurissa kaupungeissa internetin kautta oli asioinut joka kolmas. Lomakkeita oli alkuvuonna internetissä täyttänyt ja lähettänyt viranomaisille joka viides internetin käyttäjä.

Väestöstä, joka ei ollut käyttänyt internetiä viranomaisasiointiin, yli puolet olisi halukas tai valmis hoitamaan viranomaisasioita internetin kautta. Kiinnostusta olisi ainakin verotusasioiden hoitamiseen, rakennusluvan hakemiseen, muuttoilmoituksen tekemiseen ja asiakirjojen hankintaan.

Asioinut joskus viranomaisten kanssa internetin kautta, prosenttia internetin käyttäjistä keväällä 2006

Käyttänyt internetiä tiedonhakuun viranomaisten verkkosivuilta keväällä 2006, prosenttia internetin käyttäjistä

Moni on kuitenkin haluton käyttämään verkkoasiointia. Kiinnostumattomuuteen vaikutti eniten se, että asiointi ei ole henkilökohtaista (74 %) ja se, että internetissä ei saa välitöntä vastausta (66 %). Henkilökohtaisten asioiden tietosuojahuoli oli peruste joka toiselle (54 %) vastaajalle. Se että palvelua ei ole saatavilla tai että se on vaikeasti löydettävissä tai että internetin käyttö on monimutkaista olivat perusteita vähän useammalle kuin joka kolmannelle. Internetin hankinnan ja käytön kustannuksilla oli vaikutusta vain yhdelle kymmenestä.

Pankkiasioiden hoitaminen internetin kautta alkaa olla tavanomaista. Jo 81 prosenttia internetin käyttäjistä ja 63 prosenttia koko väestöstä asioi verkkopankissa. Näin ollen ei ole kummastuttavaa, jos laskunmaksuautomaatit alkavat käydä katukuvassa harvinaisiksi. Muutkin rahoitus- ja vakuutuspalveluasioinnit hoituvat usein netin kautta. Verkon kautta oli hankkinut osakkeita, arvopapereita tai vakuutuksia 12 prosenttia verkkokaupan käyttäjistä. Pankkipalveluissa elektroninen lasku ei ole ainakaan vielä asiakkaiden kelpuuttama, sillä useampi kuin neljä viidestä haluaa laskut mieluummin kirjepostina kuin sähköpostilla.

Sivun alkuun

Internetpuhelut yleistyvät

Elokuussa tehdyn kuluttajabarometritutkimuksen mukaan 23 prosentilla kotitalouksista oli internet-puhelinliittymä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan internetin käyttäjistä 15 prosenttia eli noin 470 000 henkilöä oli soittanut internetpuheluja haastattelua edeltävien kolmen kuukauden aikana. Internetiä puheluihin oli käyttänyt 24 prosenttia 20-29-vuotiaista ja kymmenen prosenttia 40-74-vuotiaista. Taajamissa internetpuheluja käytettiin selvästi useammin kuin maaseudulla.

Internetpuheluja käyttäviltä henkilöiltä, joilla oli kotikoneessa internetyhteys, 12 prosentilla oli taloudessaan internetpuhelin- eli VoIP-numero, johon voi soittaa matka- tai lankapuhelimesta, ja 31 prosenttia voi soittaa kotitaloutensa tietokoneen internetpuhelimesta matka- tai lankapuhelimeen.

Internet-puheluja käyttävistä puolet soittaa internetpuheluja viikoittain ja puolet tätä harvemmin. Neljä kymmenestä soittaa internetpuheluja ulkomaille. Yksinomaan ulkomaille soittaa internetpuheluja 13 prosenttia internetpuhelujen käyttäjistä.

Sivun alkuun

Ikäihmiset empivät yhä

Yleisin peruste sille, ettei ole hankittu internetiä kotikäyttöön, on mahdollisuus käyttää sitä jossain muualla. Tämä on selvästi useammin peruste nuorten kuin iäkkäiden kotitalouksissa.

Yli 50-vuotiaat käyttävät internetiä muita harvemmin kotona ja muualla. Heistä internetiä käyttää vain joka toinen. Internetiä käyttämättömiltä yli 50-vuotiailta henkilöiltä kysyttiin: "Mikä saisi teidät ryhtymään internetin käyttäjäksi?" Enemmistö vastasi, että ei mikään, koska ei ole kiinnostusta tai koska ei kuitenkaan oppisi käyttämään. Muita kommentteja olivat, että alkaisi käyttää, jos kansantajuisesti pystyttäisiin opettamaan ja että jos maailma teknistyy, niin kai siihenkin on pakko oppia. Jotkut totesivat, että asioivat mieluummin itse pankeissa sosiaalisen kanssakäymisen takia tai että muut hoitavat internet-asiat. Kannustimia internetin käyttöön olivat nettipankissa asiointi ja yhteydenpito sähköpostin kautta.

Päivitetty 19.12.2006