Ennakkotiedot osuneet hyvin Suomessa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Olli Savela ja Tuomas Rothovius. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit 9/2006 -lehdessä.

Bkt-luvut tarkentuvat, koska niiden lähdetilastot tarkentuvat ja uusia tietolähteitä valmistuu. Ajoittain tehdään myös tasotarkistuksia, ja samalla voidaan muuttaa laskentamenetelmiä. Kolmas syy muutoksiin on kansainvälisten tilinpitosuositusten muuttuminen. Kesällä 2006 kaikki kolme syytä vaikuttivat yhtä aikaa.

Kesällä 2006 tehtiin vuotta 2005 koskeviin kansantalouden tilinpidon lukuihin tavanomaista suurempia tarkistuksia. Kun vuoden 2005 bruttokansantuotteen kasvu arvioitiin maaliskuun alussa 2,1 prosentiksi, oli heinäkuussa julkaistu tarkistettu ennakkoarvio 2,9 prosenttia. Muutos oli siten 0,8 prosenttiyksikköä.

Tämäkään luku ei ole vielä lopullinen. Kansantalouden tilinpidolle on kaikkialla maailmassa ominaista, että se valmistuu hitaasti. Suomessa kansantalouden tilinpidon "lopullisten" lukujen laadinta kestää noin kaksi vuotta. Kansainvälisessä vertailussa tämä on suhteellisen nopea aikataulu.

Useimmat muut taloustilastot valmistuvat huomattavasti nopeammin. Esimerkiksi hintaindeksit ja työvoimatilasto valmistuvat kahden - kolmen viikon viiveellä ja tulevat saman tien lopullisiksi. Tilastojen käyttäjien kannalta tämä on tietysti hieno asia. Talouspolitiikan päätöksenteko tarvitseekin tuekseen nopeita tilastoja.

Nopeus ja tarkkuus ristiriidassa

Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan tuottamalla ennakkolukuja kansantalouden tilinpidosta. Ennakkolukujen ikuinen ongelma on niiden osuvuus. Jos ennakkoluvut poikkeavat paljon lopullisista tiedoista, on niiden hyöty kyseenalainen ja saattavatpa ne johtaa harhaankin. Yleisesti ottaen ennakkoluvut ovat Suomessa osuneet oikeaan varsin hyvin.

Kansantalouden tilinpidon tarkentumiseen on kolme pääsyytä. Ensinnäkin lähdetilastot tarkentuvat ja uusia tietolähteitä valmistuu. Toiseksi aika ajoin tehdyt tasotarkistukset ja perusvuosien vaihdokset ovat muuttaneet lukuja. Samassa yhteydessä saatetaan muuttaa myös laskentamenetelmiä. Kolmanneksi kansainvälisten tilinpitosuositusten muuttuminen muuttaa lukuja.

Kesällä 2006 tehdyissä kansantalouden tilinpidon tarkistuksissa kaikki kolme syytä vaikuttivat yhtä aikaa. Viime vuoden talouskehityksestä oli saatu paljon uusia tietoja. Keväällä 2006 oli muutettu tilinpidon aikasarjaa aiemmilta vuosilta, joten vuoden 2005 luvut oli nyt muutettava niiden kanssa vertailukelpoisiksi. Osa näistä muutoksista perustui EU:n edellyttämiin tilastomuutoksiin.

Sivun alkuun

Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja 50 päivässä

Ensimmäisenä kuvan talouden kehityksestä antaa kokonaistuotannon kuukausikuvaaja. Se laaditaan nykyään noin 50 päivän viiveellä käyttäen lähteinä nopeasti saatavilla olevia tilastoja, muun muassa teollisuuden volyymi-indeksiä.

Viime keväänä tehtyä tilinpidon volyymimenetelmien muutosta ei ole viety kokonaistuotannon kuukausikuvaajaan. Voidaan katsoa, että kuukausikuvaaja kuvaa lähinnä tuotoksen volyymia, ei arvonlisäyksen volyymia. Näistä syistä se antaa jonkin verran erilaisen kuvan tuotannon kehityksestä kuin bruttokansantuote. Aiemmin yhteys bruttokansantuotteeseen oli läheisempi.

Bkt-lukujen tarkentuminen 1. ennakosta lopulliseen
keskiarvo 1980-1998, %-yksikköä

Sivun alkuun

Neljännesvuositilinpito 70 päivässä

Neljännesvuositilinpito julkaistaan ensimmäisen kerran viimeistään 70 päivän kuluttua vuosineljänneksen päättymisestä. Tällöin taloutta tarkastellaan sekä tarjonnan että kysynnän näkökulmasta, laaditaan siis huoltotase. Toimialoja on nykyään kaksitoista. Volyymikehityksen ohella neljännesvuositilinpidossa tarkastellaan myös talouden käypähintaisia tietoja.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon tiedot tarkentuvat pääosin kolmesta syystä. Ensinnäkin käytettävät lähdetilastot saattavat tarkentua. Toiseksi osa lähdetilastoista saadaan käyttöön vasta laskettaessa jo seuraavia neljänneksiä. Kolmanneksi neljännesvuositilinpidon tiedot tarkistetaan vastaamaan aina uusimpia vuositilinpidon tietoja.

Edellä mainittujen syiden lisäksi kansantalouden tilinpidon laskentamenetelmiä muutetaan ajoittain, jolloin myös neljännesvuositilinpidon tiedot muuttuvat. Selvien laskentavirheiden korjaus muuttaa tietysti myös lukuja, näitä on kuitenkin melko harvoin.

Kausitasoitettuja lukuja tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että uusien havaintojen (neljännesten) mukaantulo muuttaa aina myös kausitasoitettuja neljänneslukuja taaksepäin.

Talouden käännepisteiden kiinnisaaminen on suhdannetilastojen yksi laadun mittari. Laatu on sitä parempi, mitä harvemmin muutoksen etumerkki on vaihtunut lukujen tarkentuessa.

Neljännesvuositilinpidon tarkentuvuutta arvioitaessa käytetään kansainvälisesti usein viiden viime vuoden tietoja. Seuraavan sivun taulukossa on käytetty viiden vuoden ajanjaksoa ennen kevään 2006 uudistusta. Tarkentuvuusvertailu ei siten välttämättä kerro uudistetun neljännesvuositilinpidon tietojen osuvuudesta.

Sivun alkuun

Vuositilinpito kolme kertaa

Ensimmäinen koko vuotta koskeva tilinpito julkaistaan kahden kuukauden viiveellä. Tällöin huoltotase perustuu neljännesvuositilinpitoon eli neljäs vuosineljännes lasketaan hieman nopeammin kuin muut neljännekset.

Koko laajuudessaan vuositilinpito laaditaan ensimmäisen kerran heinäkuussa. Tällöin esimerkiksi toimialaluokitus ja yksilöllisten kulutusmenojen käyttötarkoitusluokitus ovat huomattavasti yksityiskohtaisempia kuin neljännesvuositilinpidossa ja vuosiennakossa. Toimialoja on noin sata. Samalla tarkistetaan myös huoltotase ja sektoritilit.

Seuraava lukujen tarkistus on tammikuussa noin 13 kuukauden viiveellä. Lopulliset tiedot valmistuvat noin kahden vuoden viiveellä. Hidastumisen vastapainoksi luvut ovat huomattavasti aiempaa laadukkaampia. Lopullinen tilinpito perustuu tuotekohtaisesti tehtyihin tarjonnan ja käytön tasapainotuksiin eli tarjonta- ja käyttötaulukoihin. Tuotteita on noin 950. Myös toimialoja on aiempia versioita enemmän: 184.

Nämäkin luvut ovat lopullisia vain tietyn aikaa. Tilinpidossa on viime aikoina tehty noin 4-5 vuoden välein kansainvälisen järjestelmän muutosten edellyttämiä uudistuksia. Samalla on tehty ns. tasotarkistuksia, jotka on ulotettu taaksepäin aina vuoteen 1975 asti. Oikeastaan kansantalouden tilinpito ei tule koskaan lopulliseksi.

Volyymitietojen vuosimuutosprosenttien tarkentuminen
2000 4. neljännes - 2005 3. neljännes, prosenttiyksikköä

  BKT Tuonti Vienti Kulutus Investoinnit Varastojen muutos
(kontribuutio)
tarkentuminen
keskimäärin, %-yks		 0,8 3,4 2 0,4 1,9 1,4
etumerkki vaihtunut,
kertaa (20:sta)		 1 7 2 0 3 5
Ensimmäistä neljännesjulkistusta on verrattu lopulliseen tietoon.

Sivun alkuun

Tietoa tulee koko ajan lisää

Kokonaistuotannon kuukausikuvaajaa laadittaessa käytössä on kymmenkunta keskeistä volyymi-indikaattoria eri toimialoilta, niistä tärkeimpänä teollisuustuotannon volyymi-indeksi. Myös kaupan volyymi-indeksit, rakennusmateriaalien menekki-indeksi ja dieselöljyn myyntitiedot ovat keskeisiä tietolähteitä.

Neljännesvuositilinpitoa laadittaessa käytettävissä on jo huomattavasti enemmän tietoja sekä tarjonta- että kysyntäpuolelta. Tuotannon laajuutta kuvaavat lukuisien volyymi-indeksien lisäksi myös arvonlisäverotietoihin perustuvat liikevaihtoindeksit. Kysyntätietoja saadaan muun muassa ulkomaankauppatilastosta, vaihtotaseesta, kaupan myyntitilastosta ja julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisesta tulo- ja menotilastosta. Myös hintatilastot, työvoimatilasto, ansiotasoindeksi ja palkkasummaindeksit auttavat hahmottamaan kuvaa talouden kehityksestä.

Ensimmäistä vuosiennakkoa laadittaessa käytettävissä on edellä mainittujen tietojen lisäksi monia julkisen talouden tilastoja. Näitä ovat muun muassa kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot, valtion kirjanpitoaineisto tammi-marraskuulta ja arviot joulukuulta sekä Kansaneläkelaitoksen tilastot.

Toinen ennakkoversio heinäkuussa perustuu jo pitkälti tilinpäätöstietoihin. Myös monet lähdetilastot ovat tarkentuneet lopullisiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi useimmat alkutuotannon tuotantotilastot, talonrakentamisen uudisrakentamisen volyymi-indeksi, kaupan myyntitilasto, valtion tilinpäätös, pankkitilasto, ulkomaankauppatilasto sekä liikevaihto- ja palkkasummaindeksit. Lisäksi käytettävissä ovat ennakkotiedot teollisuuden ja monien muiden toimialojen rakennetilastoista sekä kuntien ja kuntayhtymien taloustilastoista. Erityisesti rakennetilastot ovat tärkeitä.

Kolmatta versiota laadittaessa tammikuussa uusina tietoaineistoina ovat käytettävissä muun muassa verotusaineisto ja vakuutusyhtiötilasto. Lopullisina tilastoina käytettävissä ovat yritys- ja toimipaikkarekisteri, yritysten rakennetilastot, ansiotasoindeksi sekä kuntien ja kuntayhtymien taloustilastot.

Lopullisia tarjonta- ja käyttötaulukoita laadittaessa käytettävissä ovat lopullisina tilastoina myös teollisuuden tuotetilasto, ulkomaankaupan tuotetiedot, kulutustutkimus (niinä vuosina kuin se on tehty), tapaturmavakuutusmaksuaineisto, yritysten työeläkemaksutilasto, maatilatalouden yritys- ja tulotilasto ja vaihtotase.

Sivun alkuun

Bkt:n volyymimuutos tarkentunut keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä

Kansantalouden tilinpidon tiedoista merkittävin on bruttokansantuotteen volyymimuutos. Kahden kuukauden viiveellä julkaistavan vuosiennakon osuvuutta on järkevintä verrata puolentoista tai kahden vuoden viiveellä julkaistuihin "lopullisiin" tietoihin eikä nykyisen järjestelmän mukaisiin voimassa oleviin lukuihin, koska ne ovat voineet käydä läpi jo useitakin järjestelmämuutoksia.

Kun vuosien 1979-2003 ensimmäistä vuosiennakkoa verrataan puolentoista tai kahden vuoden kuluttua julkaistuihin "lopullisiin" lukuihin, voidaan todeta, että lopullisten lukujen mukaan bruttokansantuotteen volyymi on kasvanut keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä ensimmäisistä ennakkoluvuista. Vaihteluväli on ollut -0,9 prosenttiyksiköstä (vuonna 1991) +2,1 prosenttiyksikköön (vuonna 1981).

Vain neljänä vuonna lopullinen muutos on ollut negatiivisempi kuin ensimmäisessä arviossa. Muina vuosina lopullinen muutos on ollut positiivisempi kuin ensimmäisessä arviossa. Poikkeamien itseisarvojen keskiarvo oli 0,6 prosenttiyksikköä.

Ruotsin tilastoviraston SCB:n vuonna 2002 laatimassa vertailussa 12 OECD-maan vastaava poikkeamien itseisarvojen keskiarvo (vuosina 1980-1998) oli 0,5 prosenttiyksikköä, joten Suomi oli varsin lähellä keskitasoa. Toisaalta ennakkolukujen ja lopullisten lukujen erot eivät sinänsä kerro lukujen laadusta mitään, koska myös lopulliset luvut voivat olla harhaisia.

Päivitetty 24.1.2007