Ennakkotiedot osuneet hyvin Suomessa
- Nopeus ja tarkkuus ristiriidassa
- Kokonaistuotannon kuukausikuvaaja 50 päivässä
- Neljännesvuositilinpito 70 päivässä
- Vuositilinpito kolme kertaa
- Tietoa tulee koko ajan lisää
- Bkt:n volyymimuutos tarkentunut keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Bkt:n volyymimuutos tarkentunut keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä
Kansantalouden tilinpidon tiedoista merkittävin on bruttokansantuotteen volyymimuutos. Kahden kuukauden viiveellä julkaistavan vuosiennakon osuvuutta on järkevintä verrata puolentoista tai kahden vuoden viiveellä julkaistuihin "lopullisiin" tietoihin eikä nykyisen järjestelmän mukaisiin voimassa oleviin lukuihin, koska ne ovat voineet käydä läpi jo useitakin järjestelmämuutoksia.
Kun vuosien 1979-2003 ensimmäistä vuosiennakkoa verrataan puolentoista tai kahden vuoden kuluttua julkaistuihin "lopullisiin" lukuihin, voidaan todeta, että lopullisten lukujen mukaan bruttokansantuotteen volyymi on kasvanut keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä ensimmäisistä ennakkoluvuista. Vaihteluväli on ollut -0,9 prosenttiyksiköstä (vuonna 1991) +2,1 prosenttiyksikköön (vuonna 1981).
Vain neljänä vuonna lopullinen muutos on ollut negatiivisempi kuin ensimmäisessä arviossa. Muina vuosina lopullinen muutos on ollut positiivisempi kuin ensimmäisessä arviossa. Poikkeamien itseisarvojen keskiarvo oli 0,6 prosenttiyksikköä.
Ruotsin tilastoviraston SCB:n vuonna 2002 laatimassa vertailussa 12 OECD-maan vastaava poikkeamien itseisarvojen keskiarvo (vuosina 1980-1998) oli 0,5 prosenttiyksikköä, joten Suomi oli varsin lähellä keskitasoa. Toisaalta ennakkolukujen ja lopullisten lukujen erot eivät sinänsä kerro lukujen laadusta mitään, koska myös lopulliset luvut voivat olla harhaisia.
Päivitetty 24.1.2007