Teollisuuden toimialakatsaus III/2006

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne jatkui vahvana kolmannella vuosineljänneksellä. Tuotanto kasvoi reilut 8 prosenttia ja liikevaihto lähes 15 prosenttia vuotta aiemmasta. Vienti veti hyvin ja myös teollisuuden työllisyys parantui.

Metalliteollisuudessa tuotannon vahva kasvu jatkui kolmannella vuosineljänneksellä ja kasvua toivat kaikki alatoimialat. Puu- ja paperiteollisuudessa sekä tuotanto että tuottajahinnat olivat vajaat 2 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Toimialan liikevaihdon ja viennin kasvua nosti vuoden 2005 kesän tuotantoseisokista johtunut hiljaisempi heinäkuun myynti. Myös kemianteollisuudessa kasvulukuja kohotti jonkin verran vertailuvuoden matala taso, johon vaikutti öljyjalostamon huoltoseisokki.

Nämä vertailuajankohdan satunnaistekijät eli tuotantoseisokit selittävät koko teollisuuden kasvusta kuitenkin vain pienen osan. Teollisuuden suhdannekuva oli useiden indikaattoreiden mukaan hyvä kolmannella vuosineljänneksellä ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin (EK) mukaan korkeasuhdanteen odotetaan jatkuvan vuoden 2007 alkuun saakka.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon kasvuvauhti EU-maita nopeampi

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan teollisuustuotannon määrä kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä runsaat 8 prosenttia vuodentakaisesta. Tuotantokapasiteetista oli tehdasteollisuudessa käytössä heinä-syyskuussa hieman alle 81 prosenttia eli saman verran kuin vuotta aiemmin.

Tuotannon kasvua tukivat päätoimialoista etenkin metalliteollisuus ja kemianteollisuus runsaan 9 prosentin kasvulla. Puu- ja paperiteollisuudessa tuotannon määrä lisääntyi vajaat 2 prosenttia vuodentakaisesta. Koko teollisuuteen toi kasvua myös energia- ja vesihuolto, joka etenkin vertailuajankohdan matalan tason vuoksi kasvoi heinä-syyskuussa 28 prosenttia vuotta aiemmasta. Myös kemianteollisuudessa kasvuun vaikutti vertailuajankohdan matala taso, joka osittain johtui öljyjalostamon huoltoseisokista.

Suomen teollisuustuotannon kasvu oli nopeampaa kuin Yhdysvalloissa, jossa teollisuuden tuotanto kiihtyi yli viiden prosentin kasvuun kolmannella vuosineljänneksellä tai Euroopan Unionissa, jossa teollisuustuotanto kasvoi hieman alle 4 prosenttia.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Tuottajahintojen nousu siivitti liikevaihdon kasvua

Teollisuuden liikevaihto kasvoi kolmannella neljänneksellä 15 prosenttia vuoden takaisesta. Liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla. Eniten liikevaihto kasvoi energia- ja vesihuollossa, lähes 38 prosenttia, jossa kehityksen takana olivat sekä sähkön tuottajahintojen nousu että tuotannon vilkastuminen. Kasvua edesauttoi myös vuoden 2005 kolmannen neljänneksen matala vertailutaso. Myös metallien jalostuksessa ja kaivostoiminnassa ja louhinnassa liikevaihdon kasvu oli pitkälti metallien kallistumisen vuoksi nopeaa.

Puu- ja paperiteollisuudessa liikevaihto kasvoi heinä-syyskuussa peräti 14 prosenttia vuotta aiemmasta, vaikka tuotannon ja tuottajahintojen kasvu jäi alle 2 prosenttiin. Liikevaihdon ripeää kasvua selittää pitkälti heinäkuun 2005 normaalia pienempi myynti, joka johtui touko-kesäkuisen tuotantoseisokin aiheuttamasta varastojen tyhjyydestä.

Kemianteollisuuden liikevaihdon 16 prosentin kasvua tuki paitsi tuotannon lisääntyminen myös tuottajahintojen nousu, joka kuitenkin hidastui aiempiin vuosineljänneksiin verrattuna. Hintojen nousua hillitsi öljytuotteiden hintojen nousun taittuminen syyskuussa. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 9 prosenttia vuotta aiemmasta. Tuotanto kasvoi koksin ja öljytuotteiden valmistuksessa jopa kolmanneksen vertailuajankohdalle osuneen öljyjalostamon huoltoseisokin vuoksi. Tuotanto kasvoi myös kemikaalien valmistuksen toimialalla mutta kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa tuotanto supistui.

Metalliteollisuudessa liikevaihdon kasvun taustalla oli kaikilla metalliteollisuuden alatoimialoilla (2-numerotasot) tuotannon vahvistuminen ja erityisesti metallien jalostuksessa myös tuottajahintojen nousu. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa tuottajahintojen lasku jatkui edelleen.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Vientivetoinen kasvu jatkui vahvana

Teollisuusyritysten vajaan 15 prosentin liikevaihdon kasvun taustalla olivat kolmannella vuosineljänneksellä sekä vientiliikevaihto että kotimaan myynti. Vientiliikevaihto kasvoi runsaat 17 prosenttia ja kotimaan myynti reilut 12 prosenttia vuoden takaisesta. Vientiliikevaihto kasvoi kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Kasvua tuki Suomen tärkeimpien kauppakumppanien, Saksan, Ruotsin ja Venäjän hyvä talouskehitys.

Puu- ja paperiteollisuudessa vertailuajankohdan matala taso selittää osan vientiliikevaihdon 20 prosentin kasvusta. Kesän 2005 tuotantoseisokit heijastuivat vielä heinäkuun myyntiin niin että vientiliikevaihto kasvoi heinäkuussa 2006 peräti 68 prosenttia vuodentakaisesta.

Kemianteollisuudessa vientiliikevaihdon kasvu kiihtyi edellisiin neljänneksiin nähden kasvun ollessa kolmannella vuosineljänneksellä 27 prosenttia vuodentakaisesta. Taustalla vaikutti kuitenkin - kuten tuotannon kasvuunkin - öljyjalostamon huoltoseisokki vertailuajankohtana.

Metalliteollisuuden (tol 27-34) vientiliikevaihto kasvoi 13 prosenttia. Metallien jalostuksessa vientiliikevaihdon kasvu johtui sekä tuotannon että hintojen noususta. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistuksessa vientiliikevaihdon kasvun taustalla on ensisijaisesti tuotannon määrän lisääntyminen.

Kotimaan myynti kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä eniten metalliteollisuudessa, 14 prosenttia vuotta aiemmasta. Kemianteollisuudessa kasvua oli vajaat 9 prosenttia ja puu- ja paperiteollisuudessa 4 prosenttia. Myös elintarviketeollisuus lisäsi kotimaan myyntiään lähes 5 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Kaikkiaan 56 prosenttia teollisuusyrityksistä lisäsi kolmannella vuosineljänneksellä liikevaihtoaan. Lisäksi 40 prosentissa yrityksistä liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvua toivat kokoluokittain kaikki yritykset.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden työllisten määrä lisääntyi heinä-syyskuussa

Työllisyystilastojen mukaan työllisten määrä kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä koko teollisuudessa vajaat 4 prosenttia vuodentakaisesta. Eniten työllisyys lisääntyi toimialaryhmässä, johon kuuluvat metalliteollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä kierrätys. Ammattityövoimapula onkin mm. EK:n suhdannebarometrin mukaan ongelma juuri metalliteollisuudelle, etenkin kone- ja metallituoteteollisuudelle.

Teollisuuden ansiotaso oli kolmannella vuosineljänneksellä reilut 3 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Palkkasumman kasvu kuitenkin hidastui kolmannella vuosineljänneksellä ansiotason ja työllisyyden noususta huolimatta. Tähän on ainakin osittain syynä vertailuajankohdan korkea taso, joka johtui useissa metalliteollisuuden yrityksissä vuoden 2005 syyskuussa maksetuista tulospalkkioista.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden näkymät edelleen varsin hyvät

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin (EK) lokakuisen tiedustelun mukaan teollisuuden suhdannetilanne jatkui edelleen vahvana ja näkymät lähikuukausille olivat hieman aiempaa varovaisemmat mutta yhä varsin hyvät. Korkeasuhdanteen odotettiin jatkuvan vuoden 2007 alkuun saakka. Barometrin mukaan tilauskanta pysyi yhä normaalitason yläpuolella.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan tuotannon kasvuvauhti hidastui jonkin verran loka-marraskuussa. Sen sijaan tuottajahintojen nousuvauhti kiihtyi. Tähän vaikutti edelleen erityisesti perusmetallien ja sähkön kallistuminen vuodentakaiseen verrattuna, mutta myös esimerkiksi paperin hintojen nousu jatkui.

Puu- ja paperiteollisuuden suhdannekuva oli EK:n kyselyn mukaan kaksijakoinen: Puuteollisuudessa suhdannetilanne ja lähiajan näkymät olivat erittäin vahvat mutta paperiteollisuudessa suhdannekuva oli vaisumpi eikä sen odotettu juurikaan muuttuvan lähikuukausina. Volyymi-indeksin mukaan paperiteollisuuden tuotanto pieneni loka- ja marraskuussa jonkin verran vuodentakaisesta.

EK:n tiedustelun mukaan metalli- ja konepajateollisuuden yrityksissä korkeasuhdanteen arvioitiin yhä jatkuvan. Tilauskanta oli yhä normaalitasoa suurempi ja myös henkilöstön määrän kasvun odotettiin jatkuvan loppuvuonna. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan koko teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa noin 22 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kemianteollisuudessa tilauskannan taso oli lokakuun kyselyn mukaan hieman normaalia parempi ja lähikuukausina suhdannetilanteen uskottiin pysyvän lähes ennallaan. Volyymi-indeksin mukaan kemianteollisuuden tuotanto kasvoi loka-marraskuussa muutaman prosentin vuodentakaisesta. Hintojen nousua hillitsi öljytuotteiden halpeneminen.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Tuontihinnat aiheuttavat kustannuspainetta teollisuuteen

Teollisuuden suhdannetilanne jatkui vuoden 2006 heinä-syyskuussa varsin suotuisana, vaikka tuotantokustannukset nousivatkin samaan aikaan nopeasti. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuisen suhdannebarometrin mukaan tuotantokustannusten nousu jatkui tai kiihtyi lähes kaikilla teollisuuden toimialoilla.

Teollisuuden tuotantokustannusten kehityksen seuraamisessa voidaan hyödyntää eurooppalaista (Eurostat) epävirallista toimialojen luokittelua teollisuuden koontiryhmiin. Luokituksessa käytetään viittä ryhmää: energiatuotteet, raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, investointitavarat, kestokulutustavarat sekä muut kulutustavarat. Luokituksessa toimialat on ryhmitelty niiden tuottamien tavaroiden käyttötarkoituksen mukaan. Käytetyin tämä ryhmittely lienee Tullin ulkomaankauppatilastossa, mutta EU-lainsäädäntö vaatii käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuja tietoja myös muilta teollisuuden lyhyen aikavälin tilastoilta (mm. tuotanto, liikevaihto, tuottajahinnat, tuontihinnat).

Energiatuotteiden hintojen nousu taittumassa, muut raaka-aineet kallistuneet

Kolmannella vuosineljänneksellä Suomen kokonaistuonnin arvo kasvoi 18 prosenttia vuodentakaisesta ja tuontihinnat kohosivat lähes 7 prosenttia. Tuontihintojen nousu on ollut erityisesti energiatuotteiden kallistumisesta johtuen nopeaa jo vuoden 2004 toisesta neljänneksestä lähtien. Energiatuotteiden lisäksi myös raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden tuontihinnat ovat kivunneet ylöspäin vuoden 2003 lopulta lähtien.

Kolmannella vuosineljänneksellä 2006 kuva muuttui siten, että energiatuotteiden hintojen nousu taittui selvästi mutta raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden hintojen nousu kiihtyi. Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden koontiryhmän tuontihintojen kehityksessä heijastuu etenkin perusmetallien mutta myös kemikaalien kallistuminen.

Kuvio 7. Tuontihintojen kehitys I/2001 - III/2006

Suuri osa Suomen tuonnista tulee kotimaisen teollisuuden käyttöön, joten tuonnin määrän kehitys seuraa pitkälti teollisuustuotannon suhdannekehitystä. Valtaosa Suomen tuonnista koostuu käyttötarkoitusluokituksen mukaan raaka-aineista ja tuotantohyödykkeistä, energiatuotteista ja investointitavaroista. Suurin ryhmä ovat raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet, joista yhdessä puhutaan myös välituotteina. Suomi jatkojalostaa tuomiaan raaka-aineita lähinnä viedäkseen niitä taas eteenpäin ulkomaille. Raaka-aineiden ja tuotantohyödykkeiden koontiryhmässä Suomen tuonnille ovat merkittävimpiä perusmetallit sekä erilaiset kemikaalit. Metsäteollisuutta lukuun ottamatta monet perusteollisuuden toimialat ovat Suomessa hyvin riippuvaisia tuontiraaka-aineista.

Kuvio 8. Teollisuuden koontiryhmien osuudet Suomen tavaratuonnista vuonna 2005

Ulkoisista kustannuspaineista huolimatta kannattavuus kohenemassa

Raaka-aineiden ja energiatuotteiden hintojen nousulla on luonnollisesti monella teollisuuden toimialalla vaikutusta tuotantokustannuksiin. Kustannusten noususta huolimatta EK:n lokakuisen suhdannetiedustelun mukaan teollisuusyritykset näkevät kannattavuuskehityksensä varsin myönteisenä. Yritykset arvioivat kannattavuutensa vuodentakaista paremmaksi ja myös näkymät seuraavalle 12 kuukaudelle olivat myönteiset.

Suomessa ulkoisten kustannuspaineiden vaikutusta on vuonna 2006 vaimentanut työvoimakustannusten nousun hidastuminen, mitä on edesauttanut syksyllä 2004 solmittu maltillinen tulosopimus. Teollisuudessa palkansaajien nimellisansiot kohosivat tammi-syyskuussa 3,1 prosenttia vuodentakaisesta kun vuosina 2001-2005 ansiotaso on noussut keskimäärin hieman yli 4 prosenttia vuodessa.

Kustannusten kasvua tai sen vaikutusta kannattavuuteen voi pyrkiä hillitsemään: Osittain esimerkiksi raaka-aineiden kallistumisen aiheuttamaa kustannusten nousua kyetään siirtämään lopputuotteiden myyntihintoihin. Tämä on mahdollista varsinkin, jos kysyntää on riittävästi. Yritykset voivat myös pyrkiä korvaamaan kallistuneita raaka-aineita edullisemmilla vaihtoehdoilla. Kustannuspaineiden vaikutusta voi vaimentaa myös parantamalla työn tuottavuutta.

Seuraava vuoden 2006 neljättä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2007.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1-3/2006 4-6/2006 7-9/2006
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 -2,0 14,3 12,6 6,0
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -3,1 -2,5 -2,3
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 16,8 16,8 12,1
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 16,2 5,6 1,3
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 3,1 2,5 -1,9
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1-3/2006 4-6/2006 7-9/2006
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 0,6 12,8 8,8 9,4
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 1,6 3,4 4,8
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 9,7 12,5 13,4
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,0 20,4 14,5
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 5,3 4,9 0,2
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1-3/2006 4-6/2006 7-9/2006
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 1,1 1,0 4,1 9,3
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 11,3 9,6 6,7
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 16,3 24,0 15,9
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 17,3 24,2 -12,9
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,2 1,0 0,9
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1-3/2006 4-6/2006 7-9/2006
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -9,6 -0,4 66,6 1,7
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,2 1,5 1,6
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 6,9 36,3 13,7
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 5,2 54,6 14,7
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,5 6,4 4,2
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1-3/2006 4-6/2006 7-9/2006
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 -2,6 6,6 12,8 8,5
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 3,6 4,8 5,1
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 11,3 19,8 14,6
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 12,7 25,4 16,5
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 10,9 26,8 17,1
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,9 13,3 12,4
     Vientihinnat (TOL D), %   -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 2,9 4,0 3,9
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 3,2 -0,2 3,7
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 3,3 2,7 3,4
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 4,4 4,2 1,1

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU25:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 8. Tullihallitus: Ulkomaankauppatilasto

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Muut lähteet

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 12.1.2007