Kaupan toimialakatsaus III/2006

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Antti Santaharju (09) 1734 2720, Marko Tuomiaro (09) 1734 2705, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto kaupan suhdannetilanteesta

Kaupan liikevaihdon suotuisa kehitys jatkui myös heinä-syyskuussa. Liikevaihdon kasvu oli lähes yhtä voimakasta kuin tammi-kesäkuun aikana. Myynnin arvo kasvoi yhä huomattavasti nopeammin kuin myynnin määrä pääosin polttoaineiden hintojen nousun takia. Alan työllisten määrä pysyi ennallaan verrattuna vuoden takaiseen tasoon. Kaupan yritykset arvioivat, että henkilöstön määrä ei lisäänny merkittävästi loka-joulukuussa. Myyntiodotukset olivat kolmannen vuosineljänneksen lopussa huomattavasti valoisammat kuin edeltävän neljänneksen lopussa.

Vähittäiskaupan myynnin reipas kasvu jatkui myös kolmannella neljänneksellä. Varsinkin pienissä yrityksissä sekä päivittäistavarakaupassa vauhditettiin vähittäiskaupan kasvua enemmän kuin edeltävällä neljännekseksellä. Autokaupassa etenkin pienten yritysten suotuisa kehitys kiihdytti toimialan liikevaihdon reipasta kasvua. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori on yhä selkeästi pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella. Alan myynnin odotettiin edelleen kasvavan ja työllisten määrän arvioitiin hieman nousevan joulu- ja helmikuun välisenä aikana.

Tukkukaupan voimakas myynnin kasvu jatkui heinä-syyskuussa. Liikevaihdon kasvu kiihtyi verrattuna edeltävään neljännekseen varsinkin suurissa yrityksissä. Toimialan liikevaihdon reippaan kasvun taustalla on tukkukaupan hintojen voimakas nousu.

Sivun alkuun

Kaupan liikevaihdon ripeä kasvu jatkui

Kaupan alan liikevaihto nousi vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä 9 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvu oli siten lähes yhtä nopeaa kuin tammi-kesäkuussa. Liikevaihdon kehitys oli kolmannella neljänneksellä viime vuosien keskimääräistä kasvua selkeästi voimakkaampaa. Kaupan alan suotuisaa kehitystä piti yllä etenkin auto- ja tukkukauppa, joissa liikevaihto kohosi lähes 10 prosenttia vuodentakaisesta. Myös vähittäiskauppa oli reippaassa kasvussa vuoden kolmannella neljänneksellä.

Taulukko 1. Liikevaihdon vuosimuutokset kaupan eri aloilla, %

Toimiala IV/2005** I/2006 II/2006 III/2006
Kauppa yhteensä (100%) 6,6 10,6 8,1 9,0
Autokauppa (18,7%)* 6,4 11,2 6,1 9,9
Tukkukauppa (57,7%) 7,1 12,2 9,7 9,9
Vähittäiskauppa (23,6%) 5,4 6,2 5,6 6,0
- päivittäistavarakauppa (8,6%) 3,5 4,2 5,7 6,0
- tavaratalokauppa (4,4%) 6,0 7,2 6,4 6,0
* Osuus kaupan liikevaihdosta vuonna 2005
** Kunkin neljänneksen vuosimuutoksessa verrataan neljänneksen liikevaihtoa edellisen vuoden vastaavan neljänneksen liikevaihtoon

Autokaupan liikevaihdon kasvu kiihtyi kolmannella neljänneksellä. Alle 50 henkeä työllistävät yritykset vastasivat lähes yksinään toimialan kasvusta, joskin keskisuuret yritykset vauhdittivat kasvua edellistä neljännestä enemmän. Suurten, yli 250 työllistävien yritysten vaikutus kasvuun pysyi edelleen negatiivisena, kuten toisella neljänneksellä.

Autokaupan liikevaihdon kasvun kiihtymistä on hillinnyt siihen sisältyvä polttoaineiden vähittäiskaupan toimiala, jonka liikevaihdon kehitys alkoi hiipua toisella neljänneksellä pitkään kestäneen voimakkaan kasvukauden jälkeen. Polttoaineiden vähittäiskaupan liikevaihto ja myynnin määrä supistuivat huomattavasti kolmannella neljänneksellä edellisvuodesta. Sen sijaan moottoriajoneuvojen myynti kehittyi erittäin suotuisasti ja piti yllä koko autokaupan kasvua.

Tukkukaupan liikevaihdon kasvu jatkui ripeänä myös kolmannella neljänneksellä. Tukkukaupan kasvua ylläpitivät puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukauppa, jonka liikevaihto nousi selvästi tukkukaupan keskimääräistä kehitystä voimakkaammin. Varsinkin puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukaupan liikevahdon ripeä kasvu johtuu osittain toimialan hintojen voimakkaasta noususta.

Tukkukaupan liikevaihdon kasvua vauhdittivat etenkin pienet ja suuret yritykset. Kasvu nopeutui erityisesti suurissa yrityksissä. Tukkukaupan voimakkaasta kasvusta huolimatta liikevaihto kohosi vain joka toisella alan yrityksellä heinä-syyskuussa edellisvuodesta. Sen sijaan peräti 39 prosentilla toimialan yrityksistä liikevaihto nousi voimakkaasti edellisvuodesta, yli 15 prosenttia.

Myös vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu jatkui reippaana. Vähittäiskauppa kasvoi suotuisasti verrattuna edeltävien vuosien keskimääräiseen kehitykseen. Vähittäiskaupan ripeää kasvua tuki siihen kuuluva päivittäistavarakauppa, jonka liikevaihto nousi kolmannella neljänneksellä selvästi voimakkaammin kuin yhdelläkään neljänneksellä kahden edeltävän vuoden aikana.

Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvua vauhdittivat varsinkin pienet, alle 50 henkeä työllistävät yritykset. Niiden vaikutus toimialan kasvuun nousi heinä-syyskuussa edellisestä neljänneksestä. Suurten yli 250 henkeä työllistävien vähittäiskaupan yritysten vaikutus kasvuun pysyi ennallaan.

Kuvio 1. Vähittäiskaupan eri alojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin

Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on ollut 2000-luvulla suotuisampaa Suomessa kuin Euroopan Unionin jäsenmaissa keskimäärin. Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä Suomen vähittäiskaupan työpäiväkorjatun liikevaihdon reipas kasvu jatkui. Euroopan Unionin jäsenmaissa liikevaihto kasvoi hieman edellista neljännestä nopeammin. Saksassa liikevaihdon kasvu hidastui, mutta Iso-Britannian liikevaihdon kehitys piristyi edellisestä neljänneksestä. Tosin niiden molempien kasvu oli kolmannellakin neljänneksellä edeltävien kuukausien tapaan EU:n vähittäiskaupan kehitystä hitaampaa.

Kuvio 2. Vähittäiskaupan työpäiväkorjatun liikevaihdon kehitys neljänneksittäin eri maissa

Sivun alkuun

Kaupan työllisten määrä pysytteli vuoden takaisella tasolla

Kaupan alan työllisten määrässä toisella neljänneksellä havaittu hienoinen kasvu hiipui heinä-syyskuussa. Kokonaisuudessaan työllisten määrä onkin pysytellyt vuoden 2006 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden tasolla. Työllisten määrä kasvoi kolmannella neljänneksellä ripeästi autokaupassa, mutta vähittäis- ja tukkukaupan vaisun työllisyyskehityksen seurauksena koko kaupan työllisten määrä pysytteli vuoden takaisella tasolla. Tuoreimmalla neljänneksellä hieman yli puolet kaupan alan työllisistä työskenteli vähittäiskaupassa, 31 prosenttia tukkukaupassa ja loput 18 prosenttia autokaupassa.

Työllisten määrän tasaisesta kehityksestä huolimatta kaupan palkkasumman ja ansiotason kasvu kiihtyi tuoreimmalla neljänneksellä selvästi alkuvuodesta. Palkkasumman kasvun veturina toimi vähittäiskauppa, jossa palkkasumma nousi kaupan keskimääräistä kehitystä voimakkaammin.

Kuvio 3. Kaupan palkkasumman, palkansaajien ansiotasoindeksin ja työllisten määrän kehitys neljänneksittäin

Kaupan alan osa-aikaisten määrä kasvoi kolmannella neljänneksellä selvästi vuoden takaisesta, minkä seurauksena osa-aikaisten osuus kaikista kaupan alalla työssä olleista nousi 27 prosenttiin. Osa-aikaisten määrä kohosi autokaupassa sekä vähittäiskaupassa, joka työllistää suurimman osan kaikista kaupan alan työllisistä. Sen sijaan tukkukaupassa osa-aikaisten määrä supistui, kuten se on supistunut kuluvan vuoden jokaisella neljänneksillä.

Kuvio 4. Kaupan työssä olleiden ja osa-aikaisten määrän kehitys

Sivun alkuun

Kaupan näkymät vakaat

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan kaupan yritykset arvioivat suhdannetilanteensa hieman normaalia paremmaksi kolmannella vuosineljänneksellä. Myyntiodotukset tulevalle kuudelle kuukaudelle olivat kuitenkin selvästi valoisammat kuin edellisen neljänneksen lopussa. Yleisen suhdannetilanteen odotettiin pysyvän ennallaan. Lisäksi kaupan yritykset arvioivat, että henkilöstö pysyy nykyisellään tai kasvaa hiukan viimeisellä neljänneksellä.

Auto- ja vähittäiskaupan yritysten suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori on yhä selkeästi pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella. Lisäksi Eurostatin kausitasoitetun luottamusindikaattorin mukaan luottamus jopa hieman vahvistui loka-marraskuussa verrattuna elo-syyskuuhun. Auto- ja vähittäiskaupan myynnin odotettiin edelleen kasvavan ja työllisten määrän arvioitiin hieman nousevan joulu- ja helmikuun välisenä aikana.

Auto- ja vähittäiskaupan luottamusindikaattorin saldolukujen taso on ollut Suomessa korkeampi kuin EU:n alueella keskimäärin. Suhdannekäänteiden tulkinnassa on kuitenkin olennaista luottamusindikaattorin saldolukujen muutokset eikä niinkään saldolukujen taso. Siten Suomessa luottamus hieman heikentyi ja EU:n tasolla yritysten luottamus vahvistui kolmannen vuosineljänneksen lopussa verrattuna edeltävän neljänneksen lopun tilanteesen.

Kuvio 5. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten kausitasoitettu luottamusindikaattori

Sivun alkuun

Fokus: Kuka juhlii alennusmyynneissä?

Alennusmyynnit alkoivat ryminällä heti joulun jälkeen nostaen myös joulukuun myyntiä. Vähittäiskaupan merkittävimmät alennusmyyntikuukaudet ovat kuitenkin tammi- ja heinäkuussa, kun talvi- ja kesäkauden sesonkituotteet alkavat tulla elinkaarensa ehtoopuolelle. Varastoihinkaan sesonkituotteita eivät kaupat halua jättää, koska vanhoja malleja on usein vaikeaa myydä muotitietoisille asiakkaille. Myös kevät- ja syyskauden mallistoja myydään välikausien alennusmyynneissä, jotka alkavat yleensä jo huhti- ja lokakuun lopussa. Näistä alennusmyynneistä löytyy sisäänheittotuotteina juuri alkavassa olevan sesongin tavaraa. Esimerkiksi marraskuussa voi saada jotain talvikauden tuotteita alennettuun hintaan.

Alennusmyyntien yhteydessä on esillä myös jo tulevan sesongin tuotteita. Esimerkiksi tammikuussa voi ostaa kevätkauden tavaraa, jotka sitä mukaa täyttävät hyllyjä, kun talvikauden tuotteita saadaan myytyä pois. Uusien tuotteiden kohdalla kauppiaiden on luonnollista käyttää kermankuorintahinnoittelua, kun uutuuksia eniten arvostavat asiakkaat ovat valmiita maksamaan tuotteista täyden hinnan. Poikkeuksen tähän hinnoittelupolitiikkaan muodostavat kuitenkin ne yritykset, jotka pyrkivät lisäämään omaa markkinaosuuttaan myös hintojen avulla.

Tammikuussa tekstiilien ja vaatteiden sekä jalkineiden ja nahkatavaroiden myydyt määrät ovat vain noin keskimääräisen kuukausimyynnin tasolla, vaikka liikkeet alennusmyyntien alussa tuntuvat olevan tupaten täynnä hintatietoisia ostajia, jotka pyrkivät ajoittamaan ostoksiaan alennusmyyntien yhteyteen. Heinäkuiden alennusmyynneissäkin ylletään määrällä mitattuna vain hieman keskimääräistä kuukausimyyntiä parempaan. Tätä voivat selittää sellaiset tekijät, kuten saatavuus ja ns. tinkivien ostajien vähyys. Ensinnäkin alennusmyynneistä ei enää välttämättä saa sitä sopivaa mallia tai kokoa tuotteesta, josta ennen alennusmyyntien alkua on haaveiltu. Lisäksi vain pieni osa kuluttajista näyttää olevan tinkiviä ostajia, jotka ovat äärimmäisen hintatietoisia ja valmiita lykkäämään ostoksensa vain erikoistarjousten ja alennusmyyntien yhteyteen. Liikevaihdolla mitattuna heinäkuun myynti poikkeaa vieläkin vähemmän keskimääräisestä kuukausimyynnistä tekstiilien ja vaatteiden sekä jalkineiden ja nahkatavaroiden vähittäiskaupassa, kun alennusmyynneissä tuotteista ei irtoa enää täyttä hintaa.

Kuvio 6. Kuukausien osuus vuosimyynnin määrästä vuosien 2001-2005 keskiarvona

Tarkastasteltaessa liikevaihdon jakautumista vuoden sisällä, ensimmäinen neljännes on selvästi vuoden vaisuin neljännes vähittäiskaupassa. Toinen ja kolmas neljännes kerryttävät liikevaihtoa yhtä paljon, yhteensä noin puolet vuosiliikevaihdosta. Viimeinen neljännes on vuoden merkittävin; loka- joulukuussa kerätään 28 prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta. Vaatteiden vähittäiskaupassa vuosimyynti kehittyy samaan tapaan. Sen sijaan jalkineiden vähittäiskaupassa on toinen neljännes jopa hieman parempi kuin viimeinen neljännes.

Kuvio 7. Neljännesmyynnin osuus vuosimyynnistä vuosien 2001-2005 keskiarvona

Tutkittaessa vaatteiden vähittäiskauppaa tarkemmin voidaan havaita selkeitä eroja siinä, miten vuosimyynti jakaantuu eri tavalla esimerkiksi naisten, lasten tai miesten vaatteiden myyntiin erikoistuneessa vähittäiskaupassa. Miesten vaatteiden myyntiin erikoistuneissa liikeissä perinteiselle lomakaudelle ajoittuvan kolmannen neljänneksen aikana myynti on selvästi vaisuinta. Naisten vaatteisiin erikoistuneissa yrityksissä liikevaihtoa kertyy taas vähiten ensimmäisellä neljänneksellä ja sen jälkeen suhteellisen tasaisesti läpi loppuvuoden. Sekä miesten, että lasten vaatteiden erikoisliikkeissä kuumin myyntipiikki osuu vuoden viimeiselle neljännekselle.

Vaatteiden myyntiin erikoistuneen vähittäiskaupan liikevaihto oli yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan lähes 1,2 miljardia euroa vuonna 2005. Siitä noin 12 % oli naisten, 6 % miesten ja 2 % lasten vaatteisiin erikoistunutta kauppaa. Vaatteiden yleisvähittäiskauppa, turkisten ja nähkavaatteiden vähittäiskauppa sekä lakkien ja hattujen vähittäiskauppa kerrytti loput, 80 % vuoden liikevaihdosta.

Kuvio 8. Neljännesmyynnin osuus vuosimyynnistä vaatteiden erikoisliikkeissä

Seuraava vuoden 2006 viimeistä neljännestä käsittelevä kaupan toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2007.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 2. Eurostat: Vähittäiskaupan liikevaihtoindeksi, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat, Työvoimatutkimus ja Ansiotasoindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 5. Eurostat: Vähittäiskaupan luottamusindikaattori
Kuvio 6. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 7. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 8. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja

Taulukot

Taulukko 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja

Muut lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto: Suhdannebarometri

Päivitetty 12.1.2007