Avustusten leikkaukset vaarantavat perheiden lastenhoitoavun

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pekka Lith. Kirjoittaja toimii tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).

Mannerheimin Lastensuojeluliiton välittämä lastenhoitoapu on mahdollistanut lasten huoltajille jaksamista edesauttavat virkistäytymishetket tilanteissa, joissa apua ei ole saatavilla mistään muualta, sillä kuntien niukat avohuollon palvelujen voimavarat on sidottu kasvavan vanhusväestön tarpeisiin. Raha-automaattiyhdistyksen toteuttamat tukileikkaukset ovat merkinneet sitä, että liiton toiminnan jatkuminen on entistä enemmän kuntien harkinnanvaraisten avustusten varassa. Monilla alueilla jo pääosa tuesta tulee kuntien pussista.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL:n välittämän tilapäisen ja lyhytaikaisen lastenhoitoavun piirissä oli vuonna 2005 lähes 16 000 perhettä ja niissä 39 000 lasta, eli kysymys on varsin mittavasta palvelutoiminnasta (taulukko 1). Toiminta työllisti 4 400 lasten hoitajaa osa-aikaisesti. Hoitajat eivät ole kuitenkaan työsuhteessa MLL:ään, vaan perhe toimii liiton välittämän hoitajan työnantajana.

Liiton lastenhoitotoiminnan koordinointia, alueellista välitystoimintaa ja vapaaehtoisten lasten hoitajien koulutusta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistys Ray:n tuella ja kuntien harkinnanvaraisilla avustuksilla. Ray:n avustus oli 750 000 euroa vuonna 2006. Vuosina 2002-05 summa oli vajaat 1,1 miljoonaa euroa, joten avustussumma on pudonnut noin 30 prosenttia edellisistä vuosista.

MLL:n ja muiden kolmannen alan yhteisöjen saamien avustusten leikkausten syynä ovat Ray:n tukipolitiikan uudet linjaukset. Tämä on tulosta kaupallisesti tuotettujen palvelujen lisääntymisestä sosiaalihuollon puolella 1990-luvun alusta lukien. Periaatteet on kirjattu lakiin Ray:n avustuksista, jossa todetaan, että avustuksilla ei saisi aiheuttaa vähäistä suurempia kilpailuhaittoja.

2000-luvun alussa avustuslakiin tehty kirjaus on johtunut siitä, että EU:ssa valikoivia yritystukia ei pidä myöntää julkisista varoista. Meillä muun muassa vanhusten palvelutalot ja kotipalveluihin suunnatut avustukset ovat pudonneet tästä syystä Ray:n tukilistalta. Kolmannen alan yhteisö ei voi enää yleensä saada Ray:n avustusta toimintaan, jossa on yksityistä markkinaehtoista tarjontaa.

Yritysmuotoista palvelutarjontaa vähän

MLL:n lastenhoitoon suunnattuja avustuksia arvioidaan sen pohjalta, mikä on kilpailevan yksityisen yritystoiminnan laajuus ja liiton toiminnan aiheuttamat mahdolliset kilpailun vääristymät markkinoilla. Kesällä 2006 tehty selvitys osoittaa, että tilapäistä lastenhoitoapua tuottavia yrityksiä on MLL:n seudullisten välityspisteiden alueella 40, jonka lisäksi kymmenkunta yritystä on suunnitellut palvelujen tarjonnan aloittamista.

Useimmille lastenhoitoapua tarjoavalle yritykselle toiminta on kuitenkin satunnaista ja pienimuotoista. Yrityskyselyjen mukaan palveluntuottajat ovat monitoimialaisia kotipalveluyrityksiä, joiden toiminta koostuu muun muassa kotisiivouksesta, ikkunoiden pesusta, ateriapalvelusta sekä piha- ja puutarhatöistä. Lastenhoitoapu jää pääosassa tätä palvelua tarjoavassa yrityksessä alle 10 prosenttiin liikevaihdosta.

Yrityskyselyistä saatuja arvioita yritysmuotoisen lastenhoitoavun pienimuotoisuudesta vahvistavat MLL:n seudullisten asiantuntijoiden näkemykset oman alueensa palvelutarjonnan rakenteesta. Heidän mukaansa palveluntuottajat ovat yksittäisiä yrittäjiä, jotka myyvät siivous- ja muita kodinhoitopalveluja mutta joiden palveluvalikoimaa voi kuulua liitännäispalveluja kuten lastenhoitoa.

Myös kotitalousvähennysjärjestelmästä kertovassa tuoreessa työministeriön julkaisussa todetaan, että kotitalousvähennyksen käyttö lastenhoitoavussa on lähes olematonta. Tätä taustaa vasten ajatellen tilapäisen lastenhoitoavun merkitys yksityisten yritysten toiminnassa ei voi millään kohota kovin suureksi ainakaan niissä tapauksissa, joissa palvelua myydään suoraan kotitalouksille (lastenhuoltajille).

Kaikkiaan kotipalveluyritysten myymien lastenhoidon palvelujen arvo on arviolta 1,1 miljoonaa euroa, mikä on vain 1,5 prosenttia alan yritysten liikevaihdosta. Jos summaan lisätään muutamien muiden toimialojen yritysten, kuten lasten päivähoitoalan yritysten myymät palvelut, nousee yritysten myymien tilapäisen ja lyhytaikaisen lastenhoitoavun arvo Suomessa noin 1,5 miljoonaan euroon.

Sivun alkuun

MLL ja yritykset eivät kilpaile samoista asiakkaista

Yrityskyselyjen mukaan noin puolet tilapäistä lastenhoitoapua tarjoavista tai toiminnan aloittamista suunnittelevista yrityksistä katsoi, että heidän toimintansa ei kilpaile MLL:n lastenhoidon kanssa. Vain neljännes yrityksistä katsoi, että kilpailua on paljon (kuvio 1).

Kuvio 1. Tilapäistä lastenhoitoapua vuonna 2006 tarjonneiden tai sitä suunnittelevien yritysten näkemykset kilpailutilanteesta MLL:n lastenhoitotoiminnan kanssa

Vähäinen kilpailu voi johtua siitä, että yritysten lastenhoito on joko pienimuotoista tai palvelua suunnataan aivan tyyppisille asiakasryhmille. Hyvänä esimerkkinä tästä käy työnantajien työntekijöilleen työsuhde-etuna tarjoama sairaan lapsen hoitoapu, joka hankitaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta mutta jossa MLL:llä ei ole vastaavaa palvelutarjontaa.

Kun kilpailutilanteesta kysyttiin MLL:n seudullisten välityspisteiden asiantuntijoilta, vain neljällä alueella (Helsinki, Tampere, Jyväskylä ja Hämeenlinna) arvioitiin, että heidän lastenhoitonsa kilpailee edes jossain määrin yritysten kanssa. Yleensä kilpailua ei esiinny yksinkertaisesti sen vuoksi, että vastaavaa yksityistä palvelua ei ole lainkaan tarjolla.

Yksityiset pienet yrittäjävetoiset kotipalveluyritykset eivät voi myöskään palvella yhtä kattavasti ja laajasti lapsiperheitä kuin MLL, jolla on käytössään paljon hoitajia ja mahdollisuus räätälöidä palveluja tarpeen mukaan. Liiton palvelujen piiriin kuuluu myös vähävaraisia perheitä, joilla ei olisi yksinkertaisesti varaa maksaa palveluista yritysten pyytämää tuntihintaa.

Sivun alkuun

Markkinoilla tilaa uusille tuottajille

Tilastojen valossa MLL:n lastenhoito ei ole myöskään hidastanut yksityisen yritystoiminnan nopeaa kasvua kotipalvelun toimialalla, koska yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto ovat moninkertaistuneet maassamme lyhyessä ajassa. Toisin sanoen markkinoilla on paljon tilaa uusille yksityisille kodinhoitopalvelujen tuottajille, ja kasvunäkymät ovat edelleen lupaavia (kuvio 2).

Kuvio 2. Kotipalvelun yritysten henkilöstön ja reaalisen liikevaihdon kehitys 1993-2004

Käytännössä pääosa Suomessa toimivista yksityisistä kotipalvelujen palvelutuottajista on pieniä, yhden tai korkeintaan muutaman työntekijän yrityksiä, joiden voimavarat kuluvat lähinnä kotitalouksien siivouspalveluihin ja nopeasti lisääntyvän vanhusväestön kodinhoidon palveluihin, eikä heiltä liikene työpanosta lastenhoitoon ainakaan muutaman päivän varoitusajalla.

Liiton välittämä lastenhoitoapu ja yksityiset kotipalveluyritykset eivät kilpaile myöskään samasta työvoimasta. MLL:n kouluttamien vapaaehtoisten lasten hoitajien ja yrityksissä toimivien työntekijöiden koulutusvaatimukset, ikä ja sitouttaminen eivät ole verrattavissa toisiinsa, joten sitäkään kautta liiton välitystoiminnan ei voida katsoa kilpailevan yksityisten kotipalveluyritysten kanssa.

Sivun alkuun

Kuntien merkitys tukirahoituksessa kohonnut

Ray:n laatiman ohjeellisen suunnitelman mukaan MLL:n avustukset pysyvät kuitenkin nykyisellä, hieman alennetulla tasollaan vuoteen 2009 saakka. Joka tapauksessa nyt, kun tukia on leikattu, kuntien avustusten merkitys lastenhoidon rahoituksessa on kasvanut. Vuonna 2006 MLL:n lastenhoidon kunnilta saamat avustukset olivat yhteensä 640 000 euroa.

Ray:n puolelta on todettu, että tilapäinen lastenhoitoapua ei ole kunnallisen palvelun korvike. Tosiasiassa MLL:n toiminta on vähentänyt kuntien ylikuormitetun kotipalvelun paineita lapsiperheiden osalta, kun niukkoja taloudellisia ja henkilöstön voimavaroja on keskitetty etupäässä vanhustalouksien palveluihin. Kuntien kotipalvelusta perheet eivät voi saada apua lastenhoitoon kuin äärimmäisessä hädässä.

Toteutuneesta kehityksestä kertovat kuntien talous- ja toimintatilastot. Niiden mukaan lapsiperheitä on kunnallisen kodinhoitoavun asiakkaista alle 13 000, mikä on vähemmän kuin MLL:llä on lapsiperheasiakkaita vuodessa. Lapsiperheasiakkaiden määrän kehitys on ollut dramaattista, sillä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai peräti 50 000 lapsiperhettä ja vielä vuonna 1995 noin 30 000 lapsiperhettä.

Sivun alkuun

Tuki vaihtelee hoitopiireittäin

Kunnissa MLL:n toiminta koetaan omaa toimintaa täydentäväksi lastenhoitotyöksi. Kuntien avustuksia liitto käyttää paikallisen lastenhoitotoiminnan ohjaukseen ja hoitajien välitykseen lapsiperheille. Käytännössä seudullinen välitys ei olisi lainkaan mahdollista ilman kuntien rahallista panostusta. Kuntien maksamien avustusten suuruus vaihtelee kuitenkin alueittain.

Alueelliset tilastot kertovat, että Ray:n ja kuntien tukirahoituksen yhteenlaskettu arvo on korkein Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, jos tarkastelun kohteena ovat MLL:n kaikki kolmetoista hoitopiiriä. Jos katsotaan Ray:n ja kuntien avustusten keskinäistä jakaumaa, havaitaan, että kuntien avustusten merkitys on suuri etenkin Varsinais-Suomessa ja Kymen alueella (kuvio 3).

Kuvio 3. Kuntien avustusten ja Ray:n tukien keskinäinen jakauma MLL:n piireissä 2006, prosenttia avustusten yhteissummasta

Yhtä hoitotuntia kohden Ray:n ja kuntien yhteenlasketut tukieurot ovat korkeimmat Varsinais-Suomen, Etelä-Savon ja Kymen piireissä. Alhaisimmat ne ovat Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. Erot johtuvat etupäässä kuntien myöntämistä harkinnanvaraisista avustuksista, joiden suuruus vaihtelee yksittäisten kuntien välillä. Keskimäärin tuki oli yhtä hoitotuntia kohden 3,70 euroa (kuvio 4).

Kuvio 4. Kunta-avustusten ja Ray:n tuet

Sivun alkuun

MLL:n lastenhoito vaarassa

MLL:n toiminnan jatkuvuus sen nykyisessä muodossa ei ole kuitenkaan mahdollista, jos Ray:n tukirahoitus loppuu tai olennaisesti vähenee. Liiton lastenhoitoavun mahdollisesta loppumisesta käyty keskustelu on jo nyt aiheuttanut monelle perheelle päänvaivaa, sillä vastaavaa palvelua ei ole yksityisillä markkinoilla saatavilla eikä kunnan kotipalvelusta liikene voimavaroja tilapäiseen lastenhoitoon.

Jos Raha-automaattiyhdistyksen avustukset supistuvat, on puuttuvan rahoitusosuuden kerääminen kunnilta hankalaa, mikä johtuu heikentyneestä kuntataloudesta. Voi olla hyvinkin mahdollista, että kuntien avustukset päinvastoin pienenevät jatkossa. Eräänä syynä on, että kunnissa ylipäätään suhtaudutaan entistä varauksellisemmin kaikkeen ulkopuoliseen avustustoimintaan.

Sivun alkuun

Lastenhoitoavulla tilausta

Palvelun tarve ei kadonnut mihinkään. Siitä kertovat tutkimukset, joiden mukaan peräti 40 prosenttia MLL:n lastenhoitoapua käyttäneiden perheiden huoltajista tuntee itsensä uupuneiksi. Palvelun kysyntä on suurta etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kasvukeskuksiin muuttaa lapsiperheitä työn ja opiskelun perässä, mutta heillä ei ole välttämättä sukulaisia auttamassa lastenhoidossa.

Myös avo- ja avioerojen määrän kasvu, työaikojen erilaistuminen ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen palveluvaltaisessa yhteiskunnassa on asettanut omia haasteitaan lapsiperheille. Tällöin lastenhoitoavun järjestäminen jopa tärkeiden asioiden hoitamisen ajaksi voi olla vaikeaa puhumattakaan lapsen huoltajien välttämättömistä pienistä virkistäytymishetkistä.

Ray:n on painottanut, että avustuksin tuettu lastenhoitoapu tulisi suunnata vähävaraisille perheille. Tämä johtuu siitä, että MLL:n lastenhoidon asiakkaiden joukossa on paljon myös keski- ja hyvätuloisia. Ray:n linjauksessa ei ole kuitenkaan ymmärretty sitä, että niin sanottu hoivaköyhyys ei ole välttämättä sama asia kuin köyhyys taloudellisessa mielessä, vaikka asioilla voi olla yhtymäkohtia.

Hoivaköyhyys lastenhoidossa ei riipu välttämättä perheen tulotasosta, vaan se tarkoittaa tilanteita, joissa perheen lastenhoitotarpeet ylittävät kuntien palvelujärjestelmän tarjonnan ja epävirallisen sosiaalisen verkoston tarjoaman hoitoavun. Hoivaköyhyys kumpuaa siitä, että niin sanottu sosiaalinen pääoma on kansalaisten keskuudessa entistä epätasaisemmin jakautunut.

Sivun alkuun

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoito lyhyesti

Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL ry välittää perheille lyhytaikaista ja tilapäistä lastenhoitoapua 18 seudullisen palvelupisteensä kautta, jotka sijaitsevat kolmessatoista eri piirissä. MLL:n piirit kattavat Suomessa välityspalvelun sadassa kunnassa. Piirien ytimenä ovat alueelliset suuret kaupunkikeskukset ja niitä ympäröivät lähikunnat. Lastenhoitoapua välitetään pienempien kuntien alueella MLL:n paikallisyhdistyksiin kuuluvien vapaaehtoisten toimijoiden avulla. Yhteensä liiton lastenhoito- toimintaa järjestetään 325 kunnan alueella.

MLL:n välittämää lastenhoitoapua on tarjolla esimerkiksi silloin, kun

  • lapsi, vanhemmat tai lapsen vakituinen hoitaja on sairastunut
  • vanhemmat ovat työmatkalla, opiskelemassa tai hoitamassa tärkeitä asioitaan
  • lapsen vanhemmat haluavat viettää vapaa-aikaa yhdessä.

MLL:n lasten hoitajana voi toimia 15 vuotta täyttänyt liiton lastenhoitokurssin suorittanut henkilö, jolla on voimassa oleva hoitajakortti. Lastenhoitokursseja järjestävät Liiton lastenhoitotoiminnan seudulliset palvelupisteet ja paikallisyhdistykset yhteistyössä keskusliiton kanssa.

Kursseja järjestetään päivä-, ilta- ja viikonloppukursseina tai niiden yhdistelminä. Kouluttajina toimivat sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaiset. Kursseilla hankitaan valmiudet toimia MLL:n lastenhoitotoiminnassa tai kurssin voi suorittaa hankkiakseen lisätietoja lasten kanssa toimimisesta.

Lasten hoitajina toimivat henkilöt eivät ole kuitenkaan työsuhteessa MLL:ään eivätkä sen paikallisyhdistyksiin, vaan perhe toimii liiton välittämän hoitajan työnantajana. Siten perhe maksaa lasten hoitajalle tuntikorvauksen, mahdolliset matkakulut ja hoitaa työnantajavelvoitteet.

Tuntikorvaus on 4,20 euroa vuonna 2006. Perheen velvoitteisiin kuuluvat eläkevakuutusmaksut, jotka suoritetaan kaikista 18-67-vuotiaiden hoitajien saamista palkkioista. Kotitaloudella on mahdollisuus saada maksamistaan palkkioista ja palkan sivukuluista kotitalousvähennys verotuksessa.

Sivun alkuun

Lähteet

Lith, Pekka: Tilapäisen ja lyhytaikaisen lastenhoitoavun markkinat. Selvitys Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitotoiminnasta, yksityisistä palvelujen tuottajista ja kilpailuhäiriöistä. Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, Helsinki 2006.
Niilola ja Valtakari:Kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys kotipalvelumarkkinoiden luojana ja työllisyyden lisääjänä, Työministeriön työpoliittinen tutkimus 310/2006, Helsinki 2006 (www.mol.fi).
Raha-automaattiyhdistys: Avustusinfo-lehtiä 2005-06 ja Ray:n avustustoiminnan suuntaviivat ja painopainoalueet (www.ray.fi).
Säkäjärvi, Maija:Jotta arki sujuisi. Valtakunnallinen asiakaskyselytutkimus Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämästä lastenhoitotoiminnasta. Sosiaalikehitys Oy, Hämeenlinna 2006.
Takala, Pentti ( toim.): Onko meillä malttia sijoittaa lapsiin? Kela, Helsinki 2005.
Tilastokeskus: Kuntien talous- ja toimintatilastot ja yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastot (www.tilastokeskus.fi).

Päivitetty 15.1.2007