Avustusten leikkaukset vaarantavat perheiden lastenhoitoavun
- Yritysmuotoista palvelutarjontaa vähän
- MLL ja yritykset eivät kilpaile samoista asiakkaista
- Markkinoilla tilaa uusille tuottajille
- Kuntien merkitys tukirahoituksessa kohonnut
- Tuki vaihtelee hoitopiireittäin
- MLL:n lastenhoito vaarassa
- Lastenhoitoavulla tilausta
- Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoito lyhyesti
- Lähteet
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Lastenhoitoavulla tilausta
Palvelun tarve ei kadonnut mihinkään. Siitä kertovat tutkimukset, joiden mukaan peräti 40 prosenttia MLL:n lastenhoitoapua käyttäneiden perheiden huoltajista tuntee itsensä uupuneiksi. Palvelun kysyntä on suurta etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kasvukeskuksiin muuttaa lapsiperheitä työn ja opiskelun perässä, mutta heillä ei ole välttämättä sukulaisia auttamassa lastenhoidossa.
Myös avo- ja avioerojen määrän kasvu, työaikojen erilaistuminen ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen palveluvaltaisessa yhteiskunnassa on asettanut omia haasteitaan lapsiperheille. Tällöin lastenhoitoavun järjestäminen jopa tärkeiden asioiden hoitamisen ajaksi voi olla vaikeaa puhumattakaan lapsen huoltajien välttämättömistä pienistä virkistäytymishetkistä.
Ray:n on painottanut, että avustuksin tuettu lastenhoitoapu tulisi suunnata vähävaraisille perheille. Tämä johtuu siitä, että MLL:n lastenhoidon asiakkaiden joukossa on paljon myös keski- ja hyvätuloisia. Ray:n linjauksessa ei ole kuitenkaan ymmärretty sitä, että niin sanottu hoivaköyhyys ei ole välttämättä sama asia kuin köyhyys taloudellisessa mielessä, vaikka asioilla voi olla yhtymäkohtia.
Hoivaköyhyys lastenhoidossa ei riipu välttämättä perheen tulotasosta, vaan se tarkoittaa tilanteita, joissa perheen lastenhoitotarpeet ylittävät kuntien palvelujärjestelmän tarjonnan ja epävirallisen sosiaalisen verkoston tarjoaman hoitoavun. Hoivaköyhyys kumpuaa siitä, että niin sanottu sosiaalinen pääoma on kansalaisten keskuudessa entistä epätasaisemmin jakautunut.
Päivitetty 15.1.2007