Teollisuuden toimialakatsaus IV/2006

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Kari Rautio (09) 1734 2479
Fokuksen kirjoittaja: Pekka Hänninen (09) 1734 2606
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne jatkui myös loppuvuonna vahvana, joskin kasvuvauhti hidastui hieman. Liikevaihto kasvoi vuoden 2006 viimeisellä vuosineljänneksellä runsaat 12 prosenttia. Sen sijaan teollisuuden tuotanto ei kasvanut viime vuoden viimeisellä neljänneksellä yhtä voimakkaasti kuin alkuvuonna. Teollisuustuotanto kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä runsaat 3 prosenttia. Vienti veti edelleen hyvin, mutta teollisuuden työllisyys heikkeni loppuvuonna.

Metalliteollisuudessa teollisuustuotannon koko alkuvuoden jatkunut vahva kasvu hidastui vuoden lopussa. Liikevaihdossa kasvu jatkui myös loppuvuonna vahvana. Puu- ja paperiteollisuudessa tuotanto laski vajaat 2 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Sen sijaan liikevaihto ja tuottajahinnat jatkoivat kasvuaan. Toimialan liikevaihdon ja viennin kasvuun eivät enää vaikuttaneet vuoden 2005 kesän tuotantoseisokit. Erityisen voimakasta liikevaihdon ja hintojen kasvu oli metallien jalostuksessa. Kemianteollisuudessa sekä liikevaihdon että tuotannon kasvuvauhdit hidastuivat loppuvuonna.

Teollisuustuotanto kasvoi vuonna 2006 lähes 8 prosenttia. Edellisen kerran teollisuustuotanto kasvoi nopeammin vuoden 2000 huippuvuonna, jolloin tuotanto kasvoi vajaat 11 prosenttia.

Teollisuuden suhdannekuva oli useiden indikaattoreiden mukaan hyvä neljännellä vuosineljänneksellä ja Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin (EK) mukaan korkeasuhdanteen odotetaan jatkuvan myös vuoden 2007 alkupuolella.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon kasvuvauhti hidastui loppuvuonna

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan teollisuustuotannon määrä kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä runsaat 3 prosenttia vuodentakaisesta. Tuotantokapasiteetista oli tehdasteollisuudessa käytössä loka-joulukuussa hieman alle 81 prosenttia, mikä oli 3,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Tuotannon kasvuvauhdin hidastuminen loppuvuonna johtui pääosin paperituotteiden ja sähköteknisten tuotteiden valmistuksen vähenemisestä. Puu- ja paperiteollisuudessa tuotannon määrä laski viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vajaat 2 prosenttia vuodentakaisesta. Myös kemianteollisuuden tuotannon kasvuvauhti hidastui loppuvuonna. Tuotanto kasvoi runsaan prosentin, kun vielä viime vuoden kolmannella vuosineljänneksellä kasvuvauhti oli runsaat 9 prosenttia.

Suomen teollisuustuotannon kasvuvauhti hidastui loppuvuonna. Kasvuvauhti hidastui myös USA:ssa ja EU-maissa keskimäärin.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

Sivun alkuun

Tuottajahintojen nousu siivitti liikevaihdon kasvua

Teollisuuden liikevaihto kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä runsaat 12 prosenttia vuoden takaisesta. Liikevaihto kasvoi kaikilla päätoimialoilla. Eniten liikevaihto kasvoi metallien jalostuksessa, lähes 50 prosenttia. Myös kaivostoiminnan liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Metallien jalostuksessa ja kaivostoiminnassa ja louhinnassa liikevaihdon kasvu oli pitkälti metallien kallistumisen vuoksi nopeaa. Sähkön hintojen nousu jatkui myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Puu- ja paperiteollisuudessa liikevaihto kasvoi loka-joulukuussa 7 prosenttia vuotta aiemmasta. Toimialan tuottajahinnat kasvoivat 2,5 prosenttia.

Kemianteollisuuden liikevaihdon kasvu hidastui vajaaseen 5 prosenttiin, kun edellisellä neljänneksellä kasvu oli ollut vielä lähes 16 prosenttia. Kemianteollisuuden tuottajahintojen nousu hidastui viime vuoden lopulla. Tuottajahinnat nousivat vajaat 2 prosenttia, kun edellisellä neljänneksellä nousu oli lähes 7 prosenttia. Hintojen nousua hillitsi öljytuotteiden hintojen lasku loppuvuonna. Öljytuotteiden hintojen lähes 3 vuotta jatkunut voimakas yhtäjaksoinen nousu kääntyi laskuksi viime vuoden lopussa. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä vain runsaan prosentin vuotta aiemmasta. Tuotannon kasvu hidastui koksin ja öljytuotteiden valmistuksessa 5 prosenttiin. Edellisellä neljänneksellä tuotanto kasvoi lähes 34 prosenttia. Kasvu johtui pitkälti vuoden 2005 syksyn öljyjalostamon huoltoseisokista. Tuotannon kasvu hidastui myös kemikaalien valmistuksen toimialalla. Kumi- ja muovituotteiden valmistuksessa tuotanto supistui.

Metalliteollisuudessa liikevaihdon kasvun taustalla oli kaikilla metalliteollisuuden alatoimialoilla (2-numerotasot) tuotannon vahva kasvu ja erityisesti metallien jalostuksessa myös tuottajahintojen nousu. Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa tuottajahintojen lasku jatkui edelleen.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Vientivetoinen kasvu jatkui

Teollisuusyritysten runsaan 12 prosentin liikevaihdon kasvun taustalla olivat neljännellä vuosineljänneksellä sekä vientiliikevaihto että kotimaan myynti. Vientiliikevaihto kasvoi runsaat 15 prosenttia ja kotimaan myynti 10 prosenttia vuoden takaisesta. Vientiliikevaihto kasvoi kaikilla teollisuuden päätoimialoilla. Erityisen voimakasta vientiliikevaihdon kasvu oli metallien jalostuksessa. Kasvua tuki Suomen tärkeimpien kauppakumppanien, Saksan, Ruotsin ja Venäjän hyvä talouskehitys.

Vaikka vientiliikevaihto kasvoi edelleen reippaasti, sen kasvuvauhti hidastui loppuvuonna. Puu- ja paperiteollisuuden vientiliikevaihto kasvoi vajaat 7 prosenttia, kun kolmannella neljänneksellä kasvu oli lähes 20 prosenttia. Kolmannen neljänneksen kasvu selittyy paljolti vuoden 2005 kesän tuotantoseisokeista.

Kemianteollisuudessa vientiliikevaihdon kasvu hidastui loppuvuonna 7 prosenttiin, kun edellisellä neljänneksellä kasvu oli vielä 27 prosenttia vuodentakaisesta. Taustalla vaikutti kuitenkin - kuten tuotannon kasvuunkin - öljyjalostamon huoltoseisokki vertailuajankohtana.

Metalliteollisuuden (tol 27-34) vientiliikevaihto kasvoi lähes 19 prosenttia. Vientiliikevaihto kasvoi erityisen paljon metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa.

Kotimaan myynti kasvoi neljännellä vuosineljänneksellä eniten metalliteollisuudessa, 11 prosenttia vuotta aiemmasta. Kemianteollisuudessa kasvua oli vajaat 3 prosenttia ja puu- ja paperiteollisuudessa 6 prosenttia. Myös elintarviketeollisuus lisäsi kotimaan myyntiään runsaat 6 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Kaikkiaan 56 prosenttia teollisuusyrityksistä lisäsi neljännellä vuosineljänneksellä liikevaihtoaan. Lisäksi 40 prosentissa yrityksistä liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Kasvua toivat kokoluokittain kaikki yritykset.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden työllisten määrä väheni loka-joulukuussa

Työllisyystilastojen mukaan työllisten määrä väheni neljännellä vuosineljänneksellä koko teollisuudessa vajaat 3 prosenttia vuodentakaisesta. Eniten työllisyys väheni toimialaryhmässä, johon kuuluvat elintarvikkeiden, tekstiilien ja vaatteiden sekä nahka- ja nahkatuotteiden valmistus. Myös metsäteollisuuden työllisyys heikkeni loppuvuonna. Työllisten määrä väheni kaikissa teollisuuden päätoimialaryhmissä. EK:n suhdannebarometrin viesti on erilainen kuin työllisyystilastojen. Suhdannebarometrin mukaan henkilöstön kehitys teollisuudessa on ollut varsin suotuisa myös loppuvuonna, joskin toimialoittaisia eroja löytyy.

Teollisuuden ansiotaso oli neljännellä vuosineljänneksellä reilut 3 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Palkkasumman kasvu kuitenkin nopeutui neljännellä vuosineljänneksellä, vaikka työllisyys heikkeni loppuvuonna.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden näkymät edelleen varsin hyvät

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin (EK) tammikuisen tiedustelun mukaan teollisuuden suhdannetilanne jatkui edelleen vahvana ja näkymät lähikuukausillekin olivat valoisat. Barometrin mukaan suotuisan kehityksen odotetaan jatkuvan koko alkuvuoden. Barometrin mukaan tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste pysyivät yhä normaalitason yläpuolella.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan tuotannon kasvuvauhti hidastui tammikuussa. Sen sijaan tuottajahintojen nousuvauhti kiihtyi. Tähän vaikutti edelleen erityisesti perusmetallien ja sähkön kallistuminen vuodentakaiseen verrattuna.

Varsinkin puuteollisuuden suhdannekuva jatkui EK:n kyselyn mukaan vahvana. Myyntihinnat ovat nousseet tuntuvasti ja kapasiteetti on täyskäytössä. Myös odotukset ovat hyvät. Paperiteollisuudessakin suhdannekuva oli aikaisempaa valoisampi. Suhdanteiden odotetaan vahvistuvan lähikuukausina. Henkilöstön vähenemisen odotetaan jatkuvan myös lähiaikoina. Volyymi-indeksin mukaan paperiteollisuuden tuotanto pieneni tammikuussa lähes 2 prosenttia vuodentakaisesta.

EK:n tiedustelun mukaan metalliteollisuuden yrityksissä suhdannetilanne on normaalia vahvempi, vaikka tuotannon kasvu hieman hidastui. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan teknologiateollisuuden yritysten tilauskannan pysähtymisen arvioidaan ennakoivan liikevaihdon kasvun hidastumista tämän vuoden loppupuolella.

Kemianteollisuuden suhdannetilanne on EK:n tammikuun kyselyn mukaan jatkunut normaalia parempana ja lähikuukausina suhdannetilanteeseen ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Kemianteollisuuden tuotannon kasvuvauhti hidastui loppuvuonna, mutta varsinkin tämän vuoden toiselle neljännekselle odotetaan parempaa kasvua.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Uudet tilaukset

Tilastokeskus julkaisi 9.3.2007 ensimmäistä kertaa indeksipistelukuja teollisuuden uusista tilauksista. Teollisuuden uudet tilaukset -indeksin tehtävänä on antaa nopeasti ja luotettavasti tietoa uusien tilauksien arvon kehityksestä. Tilaston kautta saadaan myös tietoa tuotannon ja liikevaihdon tulevasta kehityksestä. Indeksipistelukuja julkaistaan kuukausittain viideltä toimialalta. Aikasarjat alkavat tammikuusta 2005 ja aikasarjojen perusvuotena on 2005 (2005=100). Tilasto julkaistaan noin 40 päivän kuluttua tilastokuukauden päättymisestä.

Tilaston perustamisen taustalla on EU:n lyhyen aikavälin yritystilastoasetus, joka velvoittaa jäsenmaita tuottamaan tietoja uusista tilauksista asetuksessa määritellyiltä toimialoilta. Teollisuuden uusia tilauksia tilastoidaan useissa maissa joko barometrinä tai perinteisenä tilastona, useimmissa maissa molemmilla tavoilla. Tilastoa pidetään tärkeänä suhdannetilastona, koska se ennakoi suhdannekehitystä. Suomen uusia tilauksia koskevia tietoja käytetään EU:n tilastovirasto Eurostatissa tuotettaessa EU:n ja euroalueen kehitystä kuvaavia sarjoja. Se ketkä tilastoa käyttävät kotimaassa jää nähtäväksi, mutta mahdollisesti julkinen hallinto, elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset tulevat tietoja käyttämään arvioidessaan talouden kehitystä.

Tilastokeskuksen lyhyen aikavälin yritystilastoissa tilastoidaan nyt koko teollisten yritysten liiketoimintaa kuvaava ketju: tilaukset - tuotanto - varasto - liikevaihto - palkat. Tämä mahdollistaa entistä laajemman tilastotietojen käytön, sekä antaa valmiudet tarkempaan talouden tilan analyysiin.

Vuonna 2006 uudet tilaukset kasvoivat vajaat 9 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna

Teollisuuden uudet tilaukset olivat Tilastokeskuksen mukaan vajaat 9 prosenttia suuremmat vuonna 2006 vuoteen 2005 verrattuna. Uudet tilaukset kasvoivat kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla lukuun ottamatta tekstiiliteollisuutta, jossa uudet tilaukset pysyivät kuta kuinkin vuoden 2005 tasolla. Voimakkaimmin uudet tilaukset kasvoivat massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksen toimialalla. Kasvua kertyi vajaat 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Verrattain suuren osan toimialan voimakkaasta kasvusta selittää vertailuvuodelle 2005 ajoittunut paperiteollisuuden tuotantoseisokki. Paperiteollisuuden tuotantoseisokilla on jonkin verran vaikutusta myös kemianteollisuuden uusien tilauksien kasvuun (reilut 10 prosenttia), sillä paperiteollisuus käyttää tuotantoprosesseissaan kemianteollisuuden tuotteita. Myös metalliteollisuudessa uudet tilaukset kasvoivat verrattain voimakkaasti, joskin selvästi paperi- ja kemianteollisuutta heikommin.

Kuvio 7. Uusien tilauksien muutos 2005-2006, %

Uudet tilaukset kasvoivat EU:n kasvuvauhtia

Uudet tilaukset kasvoivat täsmälleen saman verran kuin EU-maissa keskimäärin. Euroalueella kasvu oli hitusen Suomen kasvua voimakkaampaa. Samoin kasvu oli Saksassa ja Ruotsissa Suomea voimakkaampaa, mutta esimerkiksi Ranskan kasvu jäi selvästi Suomen kasvusta.

Kuvio 8. Uusien tilauksien kansainvälinen vertailu 2005-2006, %

Uusien tilauksien ennakoivuus tuotantoon ja liikevaihtoon nähden

Teollisuuden uusista tilauksista saadaan parhaimmillaan tietoa tulevasta tuotannon ja liikevaihdon kehityksestä. Tilauksen ja tuotannon välisen viipeen pituuteen vaikuttavat ainakin toimiala ja suhdannetilanne. Joillakin toimialoilla tuotanto tapahtuu käytännössä heti tilauksen saamisesta ja toisilla toimialoilla viive voi olla jopa vuosia. Esimerkiksi kemikaalien valmistuksessa toimitetaan tuotteita välittömästi tilauksen saapumisesta. Tällöin tuotanto määräytyy ennemminkin varastojen tai myyntiennusteen perusteella. Toista ääripäätä edustaa telakkateollisuus, jossa tilauksen toimitus voi tapahtua vasta vuosien kuluttua. Korkeasuhdanteessa tilauksen ja tuotannon välinen aika on pidempi kuin matalasuhdanteen aikana.

Tietyt seikat, kuten liikevaihdon ajallinen kohdistaminen ja varastokierron voimakkaat muutokset voivat hämärtää linkkiä uusien tilauksien ja tuotannon sekä liikevaihdon välillä. Liikevaihdon ajallinen kohdistaminen tapahtuu arvonlisäverolain mukaan pääsääntöisesti suoriteperusteisesti, mutta tilikauden aikana suoriteperusteisesta kohdistamisesta voidaan poiketa ennakkomaksuilla, laskutusajankohdan kohdistamisella tai porrastetuilla maksuilla. Esimerkiksi paperikoneen myynti asennettuna on Tilastokeskuksen liikavaihdon laskennassa käyttämässä aineistossa tilastoitu joko silloin, kun asennus on tehty, laskutuksen mukaan tai saatujen ennakkomaksujen mukaan. Sen sijaan teollisuuden uusiin tilauksiin tilaus kirjataan jaksottamattomana yhdellä kertaa, kun sopimus tuotteen toimittamisesta on tehty. Myös muuttujien tietyt määritelmälliset erot tilastojen välillä vaikuttavat uusien tilauksien ennakoivuuteen tuotantoon ja liikevaihtoon nähden. Tilaus voi olla esimerkiksi puhdas huoltosopimus, jolloin se sisältää palveluita tai muita eriä, jotka eivät ole mukana teollisuustuotannossa.

Koska tilaston aikasarja on vielä hyvin lyhyt (1/2005 - 1/2007), on vielä vaikea sanoa varmuudella miten hyvin ja minkä pituisella viipeellä uudet tilaukset ennakoivat tuotantoa ja liikevaihtoa. Tilastosta ei myöskään julkaista vielä kausitasoitettuja eikä trendisarjoja aikasarjan lyhyydestä johtuen. Talouden käännepisteet havainnoidaan todennäköisesti selkeimmin juuri kausitasoitetuista- ja trendisarjoista. Vertailtaessa uusien tilauksien toimialoittaisia aikasarjoja teollisuustuotannon volyymi-indeksiin ja teollisuuden liikevaihtoon, on kuitenkin jo nyt havaittavissa, että useimmilla toimialoilla viive tilauksesta tuotantoon ja liikevaihtoon on hyvin lyhyt. Puhutaan ennemminkin viikoista kuin kuukausista. Joillakin toimialoilla viive on mahdollisesti ainoastaan muutamia päiviä. Tämä kertoo siitä, että Suomessa toimivien yritysten logistiset järjestelmät tilauksesta toimitukseen ovat hioutuneet huippuunsa. Tavaraa ei tuoteta turhaan varastoon, vaan toimitetaan lähes välittömästi tilaajalle. Jos käytössä olisi pitempi aikasarja uusista tilauksista, siitä nähtäisiin todennäköisesti, miten viive tilauksesta tuotantoon ja toimitukseen on pienentynyt huomattavasti aikojen saatossa.

Seuraava vuoden 2007 ensimmäistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2007.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 6,8 7,6
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -2,2
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 12,9
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 3,3
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 1,8
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 4,8 8,8
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 4,2
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 12,9
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,7
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 3,7
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 -0,7 3,9
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 7,2
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 20,6
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,1
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -7,4 10,9
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,0
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 14,7
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 16,7
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,1
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 0,1 7,8
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 4,8
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 14,4
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 16,3
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 17,3
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,7
     Vientihinnat (TOL D), %   -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 3,9
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 0,9
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 3,2
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 3,3

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU25:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuuden uudet tilaukset
Kuvio 8. Tilastokeskus: Teollisuuden uudet tilaukset

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Muut lähteet

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 28.3.2007