Palvelualojen toimialakatsaus IV/2006

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Aki Niskanen (09) 1734 2657, Ulla Virtanen (09) 1734 2702
Fokuksen kirjoittaja: Ulla Virtanen (09) 1734 2702
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palvelualojen suhdannetilanne oli vuonna 2006 edeltäviä vuosia suotuisampi. Hyvä kehitys jatkui myös kuluneen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvun takana oli lähes kaikkien päätoimialojen hyvä, tasainen kehitys läpi koko vuoden. Keskeisimmin kasvua hidasti teleliikenne, joka veti posti- ja teleliikenteen liikevaihdon laskuun jo toisena peräkkäisenä vuonna. Tuottajahintojen nousu pysyi loppuvuodesta maltillisena, hintojen noustessa eniten kuljetusalalla sekä teknisissä palveluissa ja vastaavasti laskiessa eniten vesi- ja teleliikenteessä.

Palvelualojen työllisyys kohentui vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä. Hyvä työllisyystilanne ja vakaa ansiotason kasvu vauhdittivat myös palkkasumman kasvuvauhtia. Palkkamenot lisääntyivät noin 62 prosentilla palvelualojen yrityksistä. Palkkasumman kasvuun vaikutti etenkin pienten alle 50 henkeä työllistävien yritysten palkkamenojen kasvu. Osa-aikaisen työvoiman käyttö lisääntyi selvästi ja työttömien määrä oli edelleen laskussa viimeisellä vuosineljänneksellä.

Alan yritysten odotukset lähikuukausille ovat positiivisia ja enteilevät hyvän suhdannetilanteen jatkumista myös alkuvuonna. Erityisesti luottamus kysynnän kehitykseen on korkealla. Sen sijaan yritysten näkemys alan työllisyydestä on heikompi, niin kuluneen neljänneksen kuin alkuvuodenkin osalta.

Sivun alkuun

Palvelualojen liikevaihdon kasvu jatkui tasaisena

Palvelualojen liikevaihto suureni vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä koko vuoden keskimääräisen kehityksen tahtia. Kasvua kertyi vuoden aikana runsaat 7 prosenttia, mikä on paras tulos sitten vuoden 2000. Kuljetusta, varastointia ja tietoliikennettä lukuun ottamatta kaikki päätoimialat ylsivät suurimpaan liikevaihdon lisäykseen 2000-luvulla.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys vuonna 2006, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** I/2006 II/2006 III/2006 IV/2006 I-IV/2006
Muut palvelut yhteensä 100,0 6,2 7,5 7,9 7,2 7,2
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,8 6,7 5,9 6,8 8,1 6,9
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 43,3 3,2 5,6 3,9 4,3 4,3
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut
sekä liike-elämän palvelut		 39,5 10,2 8,7 12,5 9,5 10,1
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut		 9,4 6,9 8,6 8,6 6,8 7,7
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2005

Palveluiden kasvun veturina oli vuonna 2006 edellisvuoden tapaan kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut, jolla liikevaihdon lisäys kertyi tasaisesti kaikilta tärkeimmiltä alatoimialoilta. Lisävauhtia päätoimialan kasvuun antoi hinnannousu, joka oli kovempaa kuin muilla palveluiden päätoimialoilla. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminta pääsi osalliseksi hyvästä suhdannekehityksestä. Erityisesti majoitustoiminnassa vuosi 2006 oli todellinen huippuvuosi, sillä liikevaihdon lisäys oli selvästi suurin yli 10 vuoden tarkastelujaksolla. Painoarvoltaan palveluiden merkittävin päätoimiala, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, sen sijaan jarrutteli palvelualojen yleistä kasvua. Alan kehitys nimittäin pysytteli pidemmän aikavälin maltillisella tasolla. Tältä toimialalta löytyy myös ainut vuoden tasolla supistunut alatoimiala: posti- ja teleliikenne. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen volyymin kasvu oli hidasta, sillä lähes puolet liikevaihdon kasvusta muodostui kuluneena vuonna hintojen noususta.

Vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä palvelualojen kasvu pysytteli lähes edeltävien neljännesten tasolla. Henkilöstöltään suurten yritysten liikevaihto kehittyi kuitenkin vuoden muita neljänneksiä heikommin. Erityisesti kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut päätoimialalla, mutta myös muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut alalla toimivien suurten työllistäjien kehitys heikkeni. Palveluiden tuottajahinnat kohosivat vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tahtiin, eli lähes 3 prosenttia vuodentakaisesta. Hinnat laskivat vesiliikenteessä ja teleliikenteessä, joissa liikevaihdonkin kehitys oli heikointa. Suurimmat korotukset olivat sen sijaan tieliikenteen tavarankuljetuksessa, konevuokrauksessa ja teknisessä palvelussa.

Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehitys heikkeni hieman tuoreimmalla neljänneksellä, vaikka olikin edelleen vahvaa. Kasvu oli erityisesti henkilöstöltään pienten, alle 50 henkeä työllistävien yritysten varassa, joilta kertyi noin 3/4 toimialan liikevaihdon lisäyksestä. Keskisuurten toimijoiden kehitys heikkeni vuoden viimeisellä neljänneksellä ja suurten työllistäjien kasvu lähes pysähtyi. Tämä johtui erityisesti muu liike-elämää palvelevan toiminnan suurten työllistäjien liikevaihdon säilymisestä edellisvuoden tasolla. Toimialan sisällä kasvu oli koko vuoden poikkeuksellisen vahvaa kiinteistöalan palveluissa ja erityisesti viimeisellä neljänneksellä konevuokrauksessa. Konevuokrauksessa myös hintojen nousu nopeutui loppuvuodesta. Päätoimialan hinnat nousivat tuoreimmalla neljänneksellä keskimäärin runsaat 3 prosenttia.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla kasvu oli vahvaa vesiliikennettä sekä posti- ja teleliikennettä lukuun ottamatta. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kehittyi koko vuoden keskimääräisen kasvun tahdissa. Liikevaihdon lisäys oli tuolloin runsaat 4 prosenttia. Kasvu oli vuoden aikana tasaista toista neljännestä lukuun ottamatta. Tuolloin liikevaihto suureni muuta vuotta nopeammin. Kyse oli korjausliikkeestä, jossa maaliikenteen liikevaihdon taso palautui pidemmän aikavälin kasvu-uralle, kuljetustoimintaa vuonna 2005 häirinneen paperialan työkiistan aiheuttamasta notkahduksesta. Alalle kuuluva teleliikenne kohentui jälleen positiiviseen kehitykseen viimeisellä neljänneksellä. Tämän mahdollisti sekä alan suurten yritysten liikevaihdon alamäen tasaantuminen, että telealan hintojen laskun olennainen hidastuminen loppuvuotta kohden. Myös toimialan suurin kasvaja, maaliikenne, hyötyi hintakehityksestä. Merkittävä osa alan kasvusta oli hintojen nousun siivittämää, sillä arviolta puolet kasvusta kertyi hintojen noususta. Päätoimialalla heikoimmin kehittyi vesiliikenne, joka ainoana toimialana supistui viimeisellä neljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa viime vuoden loka-joulukuu oli poikkeuksellisen kasvun aikaa. Varsinkin majoitustoiminta ylsi huipputulokseen hyötyen loppuvuoden kansainvälisistä konferensseista ja ulkomaisista vapaa-ajan matkustajista. Erityisesti alan suurten toimijoiden parantunut tulos kasvatti majoitusalan liikevaihtoa viimeisellä neljänneksellä. Lisääntynyt majoituskysyntä myös korotti toimialan hintoja: ne nousivat selvästi kahdella viimeisellä neljänneksellä edeltävien vuosien kehityksestä poiketen.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden alalle epätavallisen voimakas liikevaihdon kasvu heikkeni hieman viimeisellä neljänneksellä. Tämä johtui alan suurimmista yrityksistä, erityisesti virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnassa. Hyvään tulokseen ylsi eritoten ympäristönhuolto. Alan liikevaihdon kehitys oli koko vuoden hyvin kiivasta; vuositasolla kasvu oli lähes 12 prosenttia. Myös henkilökohtaisissa palveluissa vuosi 2006 oli poikkeuksellisen suotuisa.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Sivun alkuun

Palvelualojen työllisyys kohentui vuoden viimeisellä neljänneksellä

Palvelualojen työllisyys kohentui vuoden 2006 aikana. Työllisten määrän kasvu nopeutui 3,5 prosenttiin, kun kasvu edeltävänä vuonna oli prosenttiyksikön hitaampaa. Työllisyyden kasvu voimistui etenkin loppuvuodesta, työllisten määrän ollessa vuoden viimeisellä neljänneksellä runsaat 5 prosenttia vuodentakaista vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Voimakkainta kasvu oli kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus- sekä liike-elämän palveluissa sekä liikenteen toimialoilla. Muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa työllisyyden kasvu taittui viime vuoden lopulla.

Palvelualojen hyvä työllisyystilanne ja vakaa ansiotason kasvu näkyivät myös kohentuneena palkkasumman kasvuna. Palkkasumman kasvu nopeutui selvästi vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä, kasvaen liki 7 prosenttia. Tämä on lähes kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltäneellä kolmen kuukauden ajanjaksolla. Kasvu oli koko talouden palkkasummaa voimakkaampaa ja toimialoista ainoastaan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden sekä rakentamisen palkat kasvoivat palvelualoja nopeammin. Palvelualojen yrityksistä 62 prosentilla palkkamenot kasvoivat vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä. Nopeutuneen kasvun takana olivat pienet alle 50 henkeä työllistävät yritykset, joiden osuus koko toimialan kasvusta oli liki 60 prosenttia.

Osa-aikaisen työvoiman käyttö lisääntyi selvästi vuoden 2006 lopulla. Kasvua viimeisellä vuosineljänneksellä kertyi lähes 9 prosenttia vuodentakaiseen nähden. Osa-aikaisen työvoiman käytön kasvu jäi kuitenkin vuotta 2005 matalammaksi, jolloin osa-aikaisuuksia lisättiin selvästi enemmän. Vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä osa-aikaisen työvoiman käyttö lisääntyi kaikilla palveluiden päätoimialoilla. Voimakkainta lisäys oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä liikenteen toimialoilla. Työttömien määrä laski edelleen vuoden 2006 lopulla vaikkakin lasku tasaantui selvästi alkuvuodesta.

Vahvinta palkkasumman kasvu vuoden 2006 neljännellä neljänneksellä oli kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut toimialalla. Alan työllisyystilanteen kohentuessa selvästi vuoden lopussa siivitti se myös palkkasumman lähes 10 prosentin nousuun. Työllisten määrä kasvoi erityisesti teknisen palvelun ja liike-elämän palveluiden toimialoilla. Myös osa-aikaisen työvoiman käyttö alalla kasvoi vuoden lopussa. Kiinteistöalaan kuuluvilla toimialoilla työllisten määrä pysytteli lähes edellisvuoden tasolla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa palkkasumman kasvu voimistui viimeisellä vuosineljänneksellä, yltäen lähes 7 prosentin kasvuun. Kehityksen takana on jo pidempään jatkunut ravitsemistoiminnan palkkasumman hyvä kasvu. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisten määrän kasvu nopeutui hieman loppuvuodesta ja erityisesti osa-aikaisen työvoiman käyttö alalla lisääntyi.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasummien kasvu nopeutui vuoden viimeisellä neljänneksellä kummallakin noin 4 prosenttiin. Kasvu jäi kuitenkin muita palvelualojen päätoimialoja maltillisemmaksi. Alatoimialoista etenkin maaliikenteessä kasvu voimistui, kun taas vesiliikenteen sekä posti- ja teleliikenteen palkkasumma jatkoi laskuaan. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen työllisyystilanne kohentui ja myös osa-aikaisten määrä oli selvässä nousussa. Muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa työllisten määrä pysyi vuodentakaisella tasollaan, osa-aikaisuuksien selvästi lisääntyessä.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualojen näkymät suotuisia

Palvelualojen suhdannenäkymät pysyttelivät vuoden viimeisellä neljänneksellä huomattavasti pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Viimeaikaisen liiketoimintatilanteen koettiin palvelualan yrityksissä pysyneen ennallaan. Kysyntä kuluneella neljänneksellä ja odotukset alkuvuoden 2007 kysynnästä olivat korkealla tasolla, mutta näkemykset viime aikaisesta työllistämisestä ja odotukset työllisyyden tulevasta kehityksestä olivat alalla pessimistisiä.

EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus pysyi loppuvuodesta vuoden alun tasolla. Suurista maista Iso-Britannian ja Saksan palvelusektorien luottamukset jopa hiukan kohenivat. Luottamus oli EU:n alueella koko viime vuoden ajan selvästi edeltävien vuosien tasoa korkeammalla.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Hyvinvointipalvelut kasvussa

Elintason nousu ja lisääntynyt halu panostaa omaan hyvinvointiin on saanut suomalaiset kuluttamaan aiempaa enemmän rahaa itsestään huolehtimiseen. Talouden hyvä vire ja erityisesti suurten ikäluokkien maksukykyisyys on johtanut kaupallistettujen hyvinvointipalveluiden tarjonnan selkeään lisäykseen, varsinkin parina viime vuotena. Parhaiten toimeentuleva väestönosa on lisännyt palveluiden käyttöä ja etenkin ylellistä ja nautinnonhaluista kulutusta jo 90-luvun lamasta lähtien. Nyt hyvinvointipalveluiden käyttäjien joukko on selkeästi kasvamassa.

Kaupallistettuja hyvinvointipalveluita ovat niin liikunta-, kauneudenhoito- kuin terveyspalvelut. Kehon ja mielen hyvinvointiin tähtäävien palvelujen tarjonta kasvaa rajusti. Vauhdista kertoo muun muassa hemmotteluhoitoihin erikoistuneiden päiväkylpylöiden perustaminen. Hyvinvointimarkkinoiden kasvusta pääsevät osallisiksi yhtä lailla kylpylät, hoitolat, kuntosalit kuin lääke-, ja kosmetiikkavalmistajat. Esimerkiksi Teknokemian yhdistyksen tietojen mukaan yksistään kosmetiikan myynti kasvoi viime vuonna 9 prosenttia ja myynti on 2000-luvulla lähes kaksinkertaistunut.

Kuvio 4. Kauneushoitoloita perustetaan kiihtyvällä tahdilla

Hyvinvointipalveluista erityisesti kauneudenhoitoalan yritysten määrä on lisääntynyt kiihtyvällä tahdilla 2000-luvulla. Kauneudenhoitoalan yrityksiä oli vuonna 2005 lähes puolet enemmän kuin vuosituhannen alussa. Liikuntapalveluja tarjoavien yritysten määrä on kasvanut samaan aikaan tasaisemmin ja se oli vuoteen 2005 mennessä noin neljänneksen suurempi. Parturi- ja kampaamoala ei ole sen sijaan kyennyt vastaavanlaiseen kasvuun, sillä palveluverkosto on ollut jo ennestään kattava, myös kansainvälisesti vertaillen. Parturi-kampaamoja on nykyisellään lähes seitsenkertainen määrä kauneusalan yrityksiin verrattuna. Sekä parturi-kampaamot että kauneudenhoitopalveluja tarjoavat yritykset ovat lähinnä pieniä, keskimäärin yhden työntekijän työllistäviä yrityksiä. Näin ollen alojen työllistävä vaikutus on yritysten määrään nähden pieni. Liikuntapalvelujen tarjoajat työllistävät keskimäärin lähes kolminkertaisesti. Alan pienemmästä työintensiivisyydestä kertoo se, että liikuntapalvelualan työntekijä kerryttää liikevaihtoa keskimäärin tuplasti kauneuspalveluiden työntekijään verrattuna. Sekä liikunta- että kauneudenhoitopalveluiden liikevaihto on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kauneudenhoitopalveluissa vauhti on kiihtynyt parina viime vuonna. Esimerkiksi viime vuonna kasvua kertyi peräti viidennes.

Kuvio 5. Hyvinvointipalveluiden liikevaihto kasvussa erityisesti kauneudenhoidossa

Hyvinvointipalveluiden käyttö on kauneudenhoitopalveluissa ja varsinkin liikuntapalveluissa hyvin vaihtelevaa vuoden sisällä. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia työvoiman joustavalle käytölle. Kaikilla tarkastelluilla hyvinvointipalveluiden osa-alueilla suomalaisten perinteinen lomakuukausi, heinäkuu, on erityisen hiljaista aikaa. Parturi-kampaamoissa ja kauneudenhoitopalveluissa eletään myös aivan alkuvuodesta vähäisemmän kysynnän aikaa. Liikuntapalveluissa erityistä sesonkiaikaa on lopputalvi. Kauneuspalveluiden käyttö kasaantuu keväälle ja loppuvuodelle pikkujoulukauden ajalle. Myös liikuntapalveluiden sesonki on laajentunut parina viime vuonna loppuvuoteen.

Kuvio 5. Hyvinvointipalveluiden käyttö vaihtelee vuoden sisällä

Vapaa-ajan palveluiden käytön yleistyminen synnyttää uusia yrityksiä ja lisää palvelualan työpaikkoja. Tämän lisäksi se jakaa uusiksi kotitalouden käytettävissä olevia tuloja ja aikaa. Vapaa-ajan kaupallistumista pidetään olennaisena edellytyksenä talouden kasvun jatkumiselle. Erityisesti hyvinvointipalveluista povataankin merkittävää kansantalouden tukijalkaa tulevaisuudessa.

Seuraava vuoden 2007 ensimmäistä neljännestä käsittelevä palvelualojen toimialakatsaus ilmestyy 28.6.2007.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat
              Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi
              Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat, Palvelualojen luottamusindikaattori
Kuvio 4. Tilastokeskus, Suomen yritykset 2005
Kuvio 5. Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu
Kuvio 6. Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Taulukot

Taulukko1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihtokuvaaja, työpäiväkorjattu sarja

Päivitetty 28.3.2007