Uudenmaan muotoiluylivalta katoaa intensiteettivertailuissa

  1. Muotoilualan koulut muodostavat perustarjonnan
  2. Yritysten sijainti ratkaisee muotoilun kysynnän
  3. Uusimaa on aivan omaa luokkaansa
  4. Muotoiluintensiivisyys ottaa huomioon alueen koon
  5. Pitäisikö pääkaupunkiseudun olla ainoa muotoiluosaajien keskittymä?
  6. Toimialaluokituksen uudistus helpottaa muotoilualan tilastointia
  7. Kaikkien maakuntien tiedot sisältävät taulukot
  8. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Muotoiluintensiivisyys ottaa huomioon alueen koon

Muotoiluintensiivisyydellä tarkoitan alueen muotoilutoiminnan suhteellista osuutta aluetaloudesta. Tätä voidaan mitata monella mittarilla. Käytän itse kahta mittaria: 1) alueen muotoilutoimistojen liikevaihdon osuutta koko yritystoiminnan liikevaihdosta, henkilöstöstä tai toimipaikoista sekä 2) osuutta alueen yritystoimintaa palvelevien toimialojen toiminnoista. Tulokset ovat kumpaakin mittaria käyttäen suurin piirtein samat joitain pieniä eroja lukuun ottamatta.

Erot intensiteetissä maakuntien välillä eivät ole suuria. Arkkitehtuurin oppilaitosten sijainti selittää kahden kärkialueen - Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan - menestyksen. Pohjois-Karjalassa ei ilmeisesti ole liike-elämää palvelevaa toimintaa kovin paljon, vaikka maakunta sijoittuu niukasti kolmanneksi liikevaihtojen vertailussa. Maan keskitason (2,3 %) ylittää seitsemän maakuntaa. Varsinais-Suomi ei ole intensiteetiltään edes lähellä keskitasoa. Alimpana yhden prosentin tuntumassa ovat Kainuu, Ahvenanmaa ja Itä-Uusimaa. Jos sama intensiteetti lasketaan suhteessa koko yritystoimintaan, Uusimaa nousee sijoituksissa kolmanneksi. Pohjois-Karjala taas putoaa kahdeksannelle sijalle (kuvio 1).

Kuvio 1. Arkkitehtitoimistojen %-osuus liike-elämää palvelevien alojen toiminnasta, maakuntien kärki vuonna 2005

Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Päijät-Häme on selvästi Suomen muotoiluintensiivisin alue taideteollisen muotoilun alalla - mitataan asiaa millä intensiteettimittarilla tahansa. Korkeatasoisen ja hyvämaineisen muotoiluoppilaitoksen sijainti Lahdessa on todennäköisesti tärkein selittävä tekijä. Toisena selityksenä on alueen lyhyet etäisyydet muista etelän kaupungeista. Maakuntien järjestys muuttuu joiltain osin, jos vertailu tehdään koko yritystoiminnan suhteen. Silloin Uusimaa tulee kolmanneksi Varsinais-Suomen jälkeen (kuvio 2).

Kuvio 2. Taideteollisen muotoilualan %-osuus liike-elämää palvelevien alojen toiminnasta, maakuntien kärki vuonna 2005

Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Maakuntien järjestys mainosalaa palvelevilla aloilla on intensiteetillä mitattuna lähes sama kuin niiden suuruusjärjestys. Mainosala muodostaa lähes viidenneksen Uudenmaan liike-elämää palvelevien alojen liikevaihdosta. Lisäksi se on tiiviisti keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Ainoa poikkeus on Ahvenanmaan sijoittuminen kolmanneksi. Sen sijaan koko yritystoiminnan intensiteettivertailussa Ahvenanmaa putoaa kauas kärjestä. Toisaalta Ahvenanmaan talouden rakenne poikkeaa niin paljon muun Suomen alueista, että sen mukanaolo aluevertailuissa on aina hieman ongelmallinen (kuvio 3).

Kuvio 3. Mainosalan %-osuus liike-elämää palvelevien alojen toiminnasta, maakuntien kärki vuonna 2005

Lähde: Yritysrekisteri, Tilastokeskus

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 6.6.2007