Uudenmaan muotoiluylivalta katoaa intensiteettivertailuissa

  1. Muotoilualan koulut muodostavat perustarjonnan
  2. Yritysten sijainti ratkaisee muotoilun kysynnän
  3. Uusimaa on aivan omaa luokkaansa
  4. Muotoiluintensiivisyys ottaa huomioon alueen koon
  5. Pitäisikö pääkaupunkiseudun olla ainoa muotoiluosaajien keskittymä?
  6. Toimialaluokituksen uudistus helpottaa muotoilualan tilastointia
  7. Kaikkien maakuntien tiedot sisältävät taulukot
  8. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Toimialaluokituksen uudistus helpottaa muotoilualan tilastointia

Toimialaluokitusta uudistetaan suhteellisen harvoin, sillä Suomen kansallinen toimialaluokitus on sidoksissa Euroopan yhteisön toimialaluokitukseen, NACEen, joka taas on sidoksissa YK:n kansainväliseen ISIC-toimialaluokitukseen. Kansallinen toimialaluokitus noudattaa nelinumerotasolle yleiseurooppalaista NACE-luokitusta, mutta viisinumerotasolla voimme ottaa huomioon kansalliset erikoispiirteet.

Nykyinen NACE-luokitus vastaa heikosti muotoilun asettamiin tilastointitarpeisiin, ja tästä johtuen kansallisessa luokituksessa (TOL 2002) on muotoilun tarpeet pyritty ottamaan huomioon. Uudistuvassa NACEssa muotoilun tilastointitarpeet on jo huomioitu, ja kansallinen uusi luokitus (TOL 2008) jakaa vielä taideteollisen muotoilun ja suunnittelun kolmeen uuteen alaluokkaan.

TOL 2008

  • 7111 Arkkitehtipalvelut
  • 71110 Arkkitehtipalvelut
  • 7410 Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu
  • 74101 Graafinen muotoilu
  • 74102 Sisustussuunnittelu
  • 74109 Teollinen muotoilu ym.
  • 7311 Mainostoimistot ja mainospalvelu
  • 73111 Mainostoimistot
  • 73112 Suora- ja ulkomainonta
  • 73119 Muu mainospalvelu

Muotoilun talous -teemasta on tulossa jatko-osa, jossa käsitellään alueiden dynamiikkaa aikasarjojen avulla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 6.6.2007