Kirjan menestystarinoita

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Rauli Kohvakka on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2007.

Kirjan vointia kysellään säännöllisesti. Usein kysyjä on huolissaan siitä, että televisio, videot, tietokone tai joku muu uutuus uhkaa kirjan vahvaa asemaa kulttuurissamme. Kuinka kirja tänään voi? Hyvin - niitä julkaistaan, ostetaan, lainataan ja luetaan edelleen paljon.

Tässä artikkelissa tarkastellaan julkaisemisen, ostamisen ja lainaamisen viimevuosien kehitystä.

Julkaistujen kirjojen määrät kasvavat

Suomessa ilmestyy yhä enemmän kirjoja. Vuosittain julkaistun tieto- ja kaunokirjallisuuden nimikkeiden määrät ovat kasvaneet jo pitkään. Ainoastaan kasvun vauhti on vaihdellut, ollen ajoittain huomattavankin nopeaa.

Kaunokirjallisuuden julkaiseminen on kasvanut tällä vuosikymmenellä peräti neljänneksellä. Kaunokirjallisuutta julkaistiin vuonna 2005 lähes 2000 kirjanimikettä. Luku sisältää vain varsinaiset kirjat eli vähintään 49-sivuiset julkaisut, mutta ei alle 49-sivuisia niin sanottuja pienpainatteita. Vuonna 2005 julkaistiin peräti 400 teosta enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Nykyään julkaistaan jo kaksi kertaa niin paljon nimikkeitä kuin vuonna 1985.

Suomessa julkaistaan pääosin kotimaista kirjallisuutta. Sen osuus kaikista nimikkeistä oli 83 prosenttia vuonna 2005. Kotimaista kirjallisuutta julkaistaan sekä suomeksi ja ruotsiksi että vierailla kielillä. Vuonna 2005 kotimaisista kirjoista 75 prosenttia oli suomenkielisiä ja viisi prosenttia ruotsinkielisiä. Peräti viidennes suomalaisesta kirjallisuudesta julkaistiin vierailla kielillä. Muilla kuin kotimaisilla kielillä julkaiseminen yleistyi nopeasti 1980- ja 1990-luvuilla. Julkaiseminen yhä enenevässä määrin ulkomaiselle lukijakunnalle oli osa eri alojen kuten tutkimuksen, politiikan ja hallinnon kansainvälistymistä.

Käännöksien osuus Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta oli 16 prosenttia. Käännöskirjallisuus on lähes yksinomaan suomennoksia. Ulkomaista kirjallisuutta ei Suomessa juurikaan julkaista ruotsiksi käännettynä. Sen sijaan suomalaiset kustantajat ottavat useista Ruotsissa käännetyistä ja julkaistuista ruotsinnoksista osapainoksen Suomen markkinoita varten.

Kotimaisen kirjallisuuden julkaiseminen on lisääntynyt hieman nopeammin kuin käännöskirjallisuuden julkaiseminen. Tällä vuosikymmenellä kotimaisen kirjallisuuden nimikemäärät ovat kasvaneet 22 ja käännetyn kirjallisuuden 15 prosenttia.

Kuvio 1. Julkaistujen tieto- ja kaunokirjojen määrät* vuosina 1985-2005.

* ei sisällä alle 49-sivuisia pienpainatteita.

Lähde: Helsingin yliopiston kirjasto

Sivun alkuun

Tietokirja voi hyvin tietoyhteiskunnassa1

Kaunokirjallisuus muodostaa vain pienen osan Suomessa ilmestyvistä kirjoista. Sen osuus on pitkään ollut noin 15 prosenttia. Valtaosa (85 %) julkaistuista kirjoista on tietokirjallisuutta. Vuonna 2005 niitä julkaistiin kaikkiaan 9 600 nimikettä. Myös tietokirjallisuuden kustantaminen lisääntyi nopeasti vuosina 2000-2005; nimikkeiden määrä kasvoi yhteensä 20 prosenttia, yhteensä 1 600 nimikkeellä. Kaunokirjallisuuden tavoin myös tietokirjojen julkaiseminen on lisääntynyt pitkään. Vuodesta 1985 niiden nimikkeiden määrä on kasvanut 65 prosenttia.

Tietokirjoja eivät julkaise ainoastaan kustannusyritykset vaan myös monet muut tahot. Kustantaminen on osa muun muassa yliopistojen, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja hallinnon toimintaa. Se ei ole niiden päätoimintaa vaan varsinaista toimintaa palvelevaa viestintää, varsinaisen toiminnan tulosten julkistamista. Kirjaan näytetäänkin luotettavan edelleen yhteiskunnan tiedonvälityksessä. Näin siitäkin huolimatta, että yleensä tietoyhteiskuntakehityksessä on painotettu vain sähköisten ja digitaalisten välineiden merkityksen kasvua. Tietokirja voi siis hyvin myös tietoyhteiskunnassa. Toisaalta jatkuvasti kasvava kustannustoiminta tuottaa osan niin sanotusta informaatiotulvasta, joka aiheuttaa ihmisille informaatioähkyä. Voidaankin kysyä, tarkoittaako enemmän pelkästään edistystä.

Uusi tekniikka on myös kehittänyt kirjankustantamisen prosesseja. Uuden tietotekniikan käyttöönoton myötä taitto- ja painoprosessit ovat kehittyneet, minkä seurauksena kirjojen tuotanto on muuttunut aiempaa edullisemmaksi. Tämä taas on laskenut julkaisukynnystä, millä on ollut merkitystä varsinkin pienipainoksiselle kirjallisuudelle.

Myös tuleville lukijasukupolville kustannetaan yhä enemmän luettavaa. Vuonna 2005 julkaistusta kauno- ja tietokirjallisuudesta 560 nimikettä oli lasten kirjoja. Lasten kirjojen julkaiseminen on kasvanut 2000-luvulla lähes 50 prosentilla. Vuoteen 1985 verrattuna lasten kirjojen nimikemäärät ovat peräti kolminkertaistuneet.

Sivun alkuun

Kirjojen myynnin arvo on kasvussa

Kirjat voivat hyvin myös siinä mielessä, että niiden ostamiseen käytetään yhä enemmän rahaa. Vuonna 2005 kirjoja myytiin kaikkiaan 523 miljoonalla eurolla. Luku sisältää kaikkien eri myyntikanavien myymät kirjat; esimerkiksi kirjakauppojen, markettien ja kirjakerhojen. Se sisältää myös kaikkien eri tahojen kirjahankinnat, kuten kuluttajien, yritysten, koulujen ja kirjastojen. Kirjamyynnin arvo on kasvanut jo useita vuosia. Vuosina 2000-2005 kasvu oli nimellishinnoin 17 ja reaalisesti kymmenen prosenttia.

Useimpien myyntikanavien kirjamyynti on kasvanut, myös kirjakauppojen2. Kirjakauppojen kirjamyynnin arvo on kasvanut jopa neljänneksellä vuosina 2000-2005 ja niiden osuus koko kirjamyynnistä oli 38 prosenttia vuonna 2005. Nopeimmin kirjojen myynti on kasvanut tavarataloissa ja marketeissa; 45 prosenttia vuosina 2000-2005. Kirjat ovat vakiintuneet tavaratalojen ja markettien tuotevalikoimaan. Suomessa noin 40 tavaratalossa on varsinainen kirjakauppa3. Lisäksi 144 marketissa on kirjaosasto ja yli 800 markettia myy pientä kirjavalikoimaa. Tavaratalojen ja markettien kirjamyynnin kasvun on nähty keskittävän myyntiä kaikkein suosituimpiin kirjoihin. On kuitenkin muistettava, että tavaratalojen ja markettien osuus koko kirjamyynnin arvosta on edelleen vain 12 prosenttia.

Kirjojen internet-myynti ei ole pienentänyt muiden kanavien markkinaosuuksia. Päinvastoin, useat myyntikanavat ovat ottaneet verkkokaupan käyttöönsä. Verkossa kirjoja myyvät yhtä lailla kirjakaupat, kirjakerhot ja postimyyntiliikkeet kuin myös kirjankustantajatkin. Pelkästään verkossa kirjoja myyvät kirjakaupat ovat sen sijaan Suomessa harvinaisia. Keväällä 2006 niitä oli vain kolme kappaletta. Verkkokauppa ei olekaan muodostunut kovin merkittäväksi kirjamyynnin näkökulmasta. Vuonna 2004 Suomesta verkosta ostettujen kirjojen osuudeksi koko kirjamyynnistä arvioitiin vain kolme prosenttia. Verkkokaupan vähäinen merkitys on yllättävää, sillä internetin käyttötutkimusten mukaan kirjat ovat yksi yleisimmin internetin kautta ostetuista tuotteista.

Suomessa arvioitiin myydyn kaikkiaan 33 miljoonaa kirjaa vuonna 2005. Yksityiskohtaisempia tietoja kappalemääräisestä myynnistä on vain varsinaisten kustannusyritysten eli Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenten osalta. Niiden osuus myynnistä oli 85 prosenttia vuonna 2005.

Kustantajien myynti koostuu melko tasaisesti eri kirjallisuusryhmistä. Koulukirjojen, tietokirjojen sekä lasten ja nuorten kirjojen kunkin osuus kappalemääräisestä myynnistä on hieman yli neljännes. Kaunokirjallisuuden osuus oli 18 prosenttia vuonna 2005. Myynnin rakenteessa on tapahtunut vain pieniä muutoksia. Yksi huomionarvoinen muutos on ollut suurteosten (esim. tietosanakirjasarjat) osuuden lasku kolmesta prosentista yhteen prosenttiin 1990-luvun lopulla. Se on johtunut ainakin osittain internetin kasvavasta tietotarjonnasta.

Kuvio 2. Kirjojen myynnin arvo vuosina 1985-2005.

* Vuonna 2007 tehdyn menetelmämuutoksen vuoksi vuosien 1997-2005 tiedot
eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa.

Lähde: Kirjakauppaliitto, Tilastokeskus

Sivun alkuun

Kirjastoista lainataan eniten kaunokirjallisuutta

Suomessa kirjat voivat hyvin myös kirjastoissa. Kirjastojen merkittävyyttä kuvaa hyvin se, että yleisistä kirjastoista vuosittain otettavien kirjalainojen määrä on yli kaksinkertainen myytyjen kirjojen määrään verrattuna. Vuonna 2006 lainattiin yhteensä 75 miljoonaa kirjaa.

Kirjastoja käytetään hyvin yleisesti. Vuonna 2006 lainaajia oli yhteensä 2,3 miljoonaa henkilöä eli 43 prosenttia Suomen väestöstä. Kirjastojen asiakkaat myös käyttävät niiden palveluja aktiivisesti. Lainaajat ottivat vuonna 2006 keskimäärin 45 lainaa, kirjoja tai muuta aineistoa. Kirjastojen käyttö on kuitenkin vähentynyt hieman viime aikoina. Tällä vuosikymmenellä lainaajien määrä on laskenut kuusi prosenttia ja kirjalainojen määrä neljä prosenttia. Kirjalainoista kaksi kolmasosaa oli kaunokirjallisuutta ja yksi kolmasosa tietokirjallisuutta. Kirjaston kirjoja lukevat sekä aikuiset että lapset. Aikuisten kirjoja lainatuista kirjoista oli 61 prosenttia ja 39 prosenttia lastenkirjoja vuonna 2006.

Kuvio 3. Yleisten kirjastojen lainaajien ja kirjalainojen määrä vuosina 1985-2006.

Lähde: Opetusministeriö

Sivun alkuun

Kirjastoja on edelleen lähes tuhat

Kirjastoverkko on Suomessa hyvin laaja, mutta se on kuitenkin supistunut jo jonkin aikaa. Vuonna 2005 kirjastoja oli yhteensä 927 kappaletta, joista pääkirjastoja oli 409, sivukirjastoja 449 ja laitoskirjastoja 69. Eniten ovat vähentyneet laitoskirjastot, joiden lukumäärä on kymmenessä vuodessa lähes puolittunut. Pääkirjastojen määrä pysyi pitkään suurin piirtein ennallaan, mutta viime vuosina myös ne ovat vähentyneet. Sivukirjastoja on suljettu jonkin verran ja myös kirjastojen kirjakokoelmat ovat supistuneet viime vuosina. Vuonna 2006 kirjastojen kokoelmissa oli lähes 36 miljoonaa kirjaa. Vielä 1980-luvulla kirjakokoelmat kasvoivat selvästi, mutta 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla kasvu ensin hidastui ja sitten pysähtyi. Yleisten kirjastojen kirjahankintamäärärahat ovat viime vuosina pysyneet kutakuinkin ennallaan. Vuonna 2006 ne olivat 23,5 miljoonaa euroa. Se vastaa 4,5 prosenttia kirjamyynnin kokonaisarvosta.

Sivun alkuun

Eniten kirjoja lukevat lapset ja nuoret

Suomessa luetaan paljon kirjoja ja lukeminen on hyvin yleistä. Lukeminen on kuitenkin vähentynyt jonkin verran. Vuonna 1991 vähintään yhden kirjan oli lukenut 75 prosenttia suomalaisista, ja vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksessa 70 prosenttia yli kymmenen vuotta täyttäneistä vastaajista ilmoitti lukeneensa vähintään yhden kirjan edellisten kuuden kuukauden aikana. Aktiivisia lukijoita, jotka lukevat vähintään kymmenen kirjaa puolessa vuodessa, oli noin neljännes vastanneista. Eniten kirjoja lukevat lapset ja nuoret. Naiset lukevat hieman enemmän kuin miehet. Myös aktiivisten lukijoiden osuus on laskenut. Riitta Hanifi käsittelee lukemisen muutoksia tarkemmin artikkelissa tässä lehdessä.

_____

1 Tietokirjoista voi lukea myös Mikko Lehtosen artikkelista toisaalla tässä lehdessä.
2 Tilastokeskuksen julkaisemassa Kuntapuntarissa 1/2007 on Aku Alasen artikkeli kirjakaupoista Suomessa.
3 Tavaratalojen ja markettien varsinaisten kirjakauppojen myynti sisältyy tilastoissa kirjakauppojen myyntiin.

Sivun alkuun

Kirjan tilastointi Suomessa

Tämä artikkeli perustuu Helsingin yliopiston kirjaston, Suomen Kustannusyhdistyksen, Kirjakauppaliiton ja opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikön tilastoihin.

Suomessa julkaistujen kirjanimikkeiden tilastoinnista vastaa Helsingin yliopiston kirjasto, jolle kirjapainot ja julkaisijat toimittavat vapaakappaleet julkaisemistaan kirjoista. Tilastoinnissa noudatetaan Unescon suosituksia, joiden mukaan kirjallisuuteen lasketaan kirjat (vähintään 49 sivua) ja pienpainatteet (alle 49 sivua).

Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85 prosenttia.

Tilastokeskus tekee vuosittain Kirjakauppaliiton toimeksiannosta erillisselvityksen kirjamyynnin arvosta.

Yleisten kirjastojen tilastoinnista vastaa opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikkö. Suomen yleisten kirjastojen tilastot -tietokannassa (http://tilastot.kirjastot.fi) on tietoja mm. kirjastojen taloudesta, lainaajien määristä sekä kokoelmien ja lainauksen jakaumista aineistoryhmittäin.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 15.6.2007