Suomalaiset luottavat klassikoihin

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Riitta Hanifi on tutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu TilastokeskuksenHyvinvointikatsauksessa 2/2007.

Suomalaiset viihtyvät hyvän kirjan parissa. Suosituimpien kotimaisten mielikirjailijoiden joukko näyttää vaihtuvan hitaasti; Päätalo, Waltari ja Hietamies pitävät edelleen pintansa. Vaikka lukeminen on edelleen yksi suomalaisten suosituimmista harrastuksista, on kaikenlainen lukeminen viimeisten 20 vuoden aikana vähentynyt.

Vaikka tämän päivän suomalaisilla on käytettävissään sekä vanhojen että uusien joukkoviestimien laaja kirjo, kirjojen ja lehtien lukeminen on silti yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista. Tässä artikkelissa keskityn kuvaamaan erityisesti painetun median kulutusta ja lukemista.

Suomessa julkaistaan kirjallisuutta asukasmäärään nähden enemmän kuin muualla, sanomalehden asema on vahva ja aikakauslehtien valikoima laaja (Joukkoviestimet 2004). Voidaan siis sanoa, että Suomessa on helppoa harrastaa kirjallisuutta. Suomalaisia onkin totuttu pitämään lukijakansana. Lukeminen, lukemisen yleisyys sekä erilaisten kirja- ja lehtityyppien lukeminen on kuitenkin ajassa liikkuvaa ja muuttuvaa, niin kuin mikä tahansa kulttuurinen käytäntö. Lukemisessa tapahtuvat muutokset eivät tapahdu tyhjiössä, vaan ne ovat yhteydessä yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksiin. Suomessa mediamaailma on 1990-luvulta monipuolistunut, ja erityisesti tietokoneen ja internetin käyttö on voimakkaasti yleistynyt.

Suomalaiset lukevat edelleen paljon

Vaikka kirjojen lukeminen on vieläkin yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista, lukeminen on viimeisen 20 vuoden aikana vähentynyt. Erityisesti nuoret ovat vähentäneet kirjojen lukemista. Kuitenkin nuoret ja nuoret aikuiset lukevat kirjoja enemmän kuin keski-ikäiset ja ikääntyneet. Naiset lukevat kirjoja kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin miehet ja 25-44-vuotiaat naiset erottuvat muista mielenkiintoisella tavalla: heidän lukemisharrastuksensa on viimeisen 20 vuoden aikana lisääntynyt. Nuorten miesten kirjojen lukeminen näyttää vastaavasti vähentyneen.

Kaikkein nuorimmat lukijat, 10-14-vuotiaat, ovat vähentäneet lukemista selvimmin.

Kuvio 1. Kirjojen lukeminen iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, prosenttia, lukenut vähintään yhden kirjan kuuden kuukauden aikana.

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Sivun alkuun

Jännitys ja muistelmat kiinnostavat suomalaisia

Lähes kaikkien kirjatyyppien lukeminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Tämä koskee niin kaunokirjallisuutta kuin tietokirjallisuuttakin. Suomalaiset lukevat nyt kaunokirjallisuutta tietokirjallisuutta enemmän. Vielä kymmenen vuotta sitten tieto- ja kaunokirjallisuutta luettiin yhtä paljon. Luetuimpia kirjatyyppejä ovat jännitys- ja salapoliisiromaanit sekä muistelmat ja elämäkerrat. Naiset lukevat lähes kaikkia kirjoja enemmän kuin miehet, ainoastaan sota-aiheiset kirjat ovat lähes pelkästään miesten lukemistoa. Naisista neljännes on lukenut rakkausromaaneja, joita taas miehet eivät lue juuri lainkaan. Myös tietokirjoja miehet lukevat hieman enemmän kuin naiset, mutta naiset puolestaan lukevat enemmän työhön tai opiskeluun liittyvää kirjallisuutta1.

Ainoa eri kirjatyyppien lukemisessa tapahtunut lisäys viimeisen 20 vuoden aikana on, että 25-44-vuotiaat naiset ovat lisänneet jännitys- ja salapoliisiromaanien lukemista. Muistelmia ja elämäkertoja lukevat eniten 45 vuotta täyttäneet. Mielenkiintoista on, että 25-44-vuotiaista naisista lähes kolmasosa on lukenut lasten tai nuorten kirjoja, kun taas 15-24-vuotiaista nuorista naisista niitä on lukenut vain neljännes. Tämän selitys on vapaa-aikatutkimuksen mukaan se, että 70 prosenttia niistä, joilla on alle 10-vuotiaita lapsia, lukee lapsilleen ääneen. Äidit lukevat lapsilleen useammin kuin isät, mutta alle 10-vuotiaiden lasten isistäkin reilusti yli puolet kertoi lukevansa lapsilleen.

Sivun alkuun

Miehet lukevat miesten kirjoittamia kirjoja

Nuoremmat lukijat lukevat enemmän ulkomaista kuin kotimaista kirjallisuutta, kun taas 45 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat lukevat enemmän nimenomaan kotimaista kirjallisuutta. Koko väestön tasolla kotimaista ja ulkomaista kaunokirjallisuutta luetaan varsin tasaisesti. Pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa luetaan ulkomaista kirjallisuutta tai molempia, kun taas maaseudulla luetaan enemmän kotimaista kirjallisuutta. Enimmäkseen kotimaista kirjallisuutta lukevia on enemmän miesten kuin naisten joukossa.

Vapaa-aikatutkimuksessa kaunokirjallisuuden lukijoilta on myös kysytty, lukevatko he enimmäkseen naisten kirjoittamia kirjoja, enimmäkseen miesten kirjoittamia kirjoja vai kumpiakin yhtä paljon. Naisten keskuudessa on selvästi enemmän niitä, jotka ovat avoimia sekä miesten että naisten kirjoittamalle kirjallisuudelle: yli 60 prosenttia naisista, mutta vain hieman yli kolmannes miehistä ilmoitti lukevansa sekä miesten että naisten kirjoittamia kirjoja. Sen sijaan yli puolet miehistä (ja kahdeksan prosenttia naisista) ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamia kirjoja. Naisista neljännes (ja miehistä prosentti) ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamia kirjoja.

Taulukko 1. Naisten ja miesten mielikirjailijat.

Naisten
mielikirjailijat
Mainintoja   Miesten
mielikirjailijat
Mainintoja
Laila Hietamies 238   Kalle Päätalo 197
Kaari Utrio 119   Väinö Linna 163
Mika Waltari 103   Arto Paasilinna 129
Agatha Christie 88   J.R.R Tolkien 91
J.K. Rowling 87   Mika Waltari 70
J.R.R. Tolkien 79   Alistair McLean 68
Arto Paasilinna 56   Ilkka Remes 61
Kalle Päätalo 56   Stephen King 55
Danielle Steel 51   Veikko Huovinen 41
Leena Lehtolainen 49   Reino Lehväslaiho 36

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Sivun alkuun

Mielikirjailijat vaihtuvat hitaasti

Naisten suurempi avoimuus sekä naisten että miesten kirjoittamille kirjoille ja miesten kiinnostus nimenomaan miesten kirjoittamia kirjoja kohtaan konkretisoitui mielikirjavalinnoissa. Vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty vastaajien mielikirjoja ja -kirjailijoita. Vastaaja on voinut mainita useita mielikirjoja tai -kirjailijoita. Naisten mielikirjailijalistan "Kymmenen kärjessä" sisälsi yhtä paljon sekä nais- että mieskirjailijoita. Sen sijaan miesten listalla kaikki kymmenen suosituinta kirjailijaa olivat miehiä.

Suosituimpien kotimaisten mielikirjailijoiden joukko näyttää vaihtuvan hitaasti. Vuosikymmenestä toiseen suosikkilistan kärjessä ovat olleet Kalle Päätalo, Mika Waltari ja Väinö Linna. Myös Laila Hietamies ja Arto Paasilinna olivat jo vuoden 1991 vapaa-aikatutkimuksessa lukijoiden kärkisuosikkeja. Vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksessa lukijoiden mielikirjailijalistalta puuttuvat Eeva Joenpelto ja Anni Polva, jotka vielä 1990-luvun alussa olivat naislukijoiden suosikkeja. Voidaan siis sanoa, että Suomessa kirjojen lukemisen kulttuuri muuttuu hitaasti (ks. myös Eskola 1993).

Koko väestön tasolla lukijoiden suosikkeja olivat vuonna 2002 kotimaiset romaanit, joissa kuvataan tavallisten suomalaisten arkielämää. Myös historialliset romaanit ovat suosittuja, ja erityisesti naisilla romanttinen ja miehillä humoristinen kirjallisuus olivat lukemiston kärjessä. Ulkomaiset mielikirjat olivat usein jännitys- ja salapoliisiromaaneja. Näin oli myös kymmenen vuotta sitten.

Fantasiakirjallisuuden lukeminen on kasvattanut suosiotaan 2000-luvulla. Fantasiakirjailijoita edustavat muun muassa J.R.R. Tolkien ja J.K. Rowling; he ovat sekä naisten että miesten suosikkeja. J.K. Rowling on mieslukijoiden kirjailijasuosikkilistan ensimmäinen naiskirjailija. Sekä J.R.R. Tolkien että J.K. Rowling ovat erityisesti nuorten suosikkeja, joten voitaneen sanoa, että he ja fantasiakirjallisuus kirjallisuuden lajityyppinä pitävät osaltaan nuoria kiinni kirjojen lukemiskulttuurissa.

Sivun alkuun

Nuoret lukevat sanomalehtiä vähemmän kuin ennen

Myös sanomalehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt vuodesta 1991, erityisesti nuoret lukevat vähemmän. Sen sijaan yli 45-vuotiaat lukevat sanomalehteä hyvin säännöllisesti, yhdeksän kymmenestä päivittäin.

Minkälaisia sanomalehtiä Suomessa sitten luetaan? Yli 80 prosenttia lukee säännöllisesti päivälehtiä eli vähintään neljä kertaa viikossa ilmestyviä, maksullisia sanomalehtiä. Hieman alle kolmasosa seuraa säännöllisesti kahta tai useampaa päivälehteä. Harvemmin, kerran tai pari kertaa viikossa ilmestyviä sanomalehtiä seuraa väestöstä kolmannes. Nämä lehdet ovat useimmiten paikallislehtiä, ja niitä luetaan eniten maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla. Keski-ikäiset ja ikääntyneet lukevat paikallislehtiä enemmän kuin nuoret. Väestöstä noin 70 prosentille tulee jokin sanomalehti kotiin tilattuna.

On kuitenkin huomattava, että sanomalehden säännöllinen seuraaminen ei ole enää aivan yhtä yleistä kuin se käytännössä oli vielä 20 vuotta sitten. Vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksen tuloksista ilmeni, että tällä hetkellä väestöstä noin kymmenesosa ei seuraa säännöllisesti sanomalehteä (ks Tuomo Saurin artikkeli toisaalla tässä lehdessä). Eniten sanomalehtiä seuraamattomia on nuorten, opiskelijoiden ja työttömien joukossa. Erkki Hujanen (2002), joka on tutkinut sanomalehden ei-tilaajia, toteaa, että keskeisimmiksi lehden tilaamista määritteleviksi taustatekijöiksi nousevat ikä ja elämänvaihe. Sanomalehden tilaamattomuuteen vaikuttavat hänen mukaansa heikot taloudelliset resurssit (työttömät), vakiintumaton tai kiireinen elämäntilanne (nuoret, opiskelijat) ja vähäinen integraatio yhteiskuntaan (työttömät, maahanmuuttajat). Vaikka Hujasen mukaan lehden tilaamattomuus ei välttämättä tarkoita, etteikö lehteä luettaisi, vuoden 2002 vapaa-aikatutkimuksen tulosten perusteella juuri näissä ryhmissä on eniten heitä, jotka eivät myöskään lue sanomalehtiä. Tämä saattaa merkitä sitä, että sanomalehden perinteinen luonne ja arvovalta yhteiskunnallisena vaikuttajana on saattanut murentua joidenkin väestöryhmien kohdalla.

Kuvio 2. Sanomalehtien lukeminen iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, kymmenen vuotta täyttänyt väestö, prosenttia. Seuraa säännöllisesti vähintään yhtä sanomalehteä.

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Sivun alkuun

Aikakauslehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt

Niin ikään aikakauslehtien säännöllinen lukeminen on vähentynyt. Naiset lukevat aikakauslehtiä enemmän kuin miehet, mutta ero ei ole kovinkaan suuri.

Taulukko 2. Aikakauslehtien lukeminen.

  Mainintoja
Seura 825
Apu 782
7 päivää 628
Anna 322
Kodin kuvalehti 311
Me Naiset 262
Eläketieto 253
Kotiliesi 225
Suomen kuvalehti 210
Tekniikan maailma 209
Pirkka 145
Eeva 141
Kotivinkki 141
Avotakka 131

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Aikakauslehteä lukee vähintään kerran kuukaudessa lähes yhdeksän kymmenestä. Tuomo Saurin (2005) mukaan aikakauslehtien lukeminen on muuttunut kerran viikossa ilmestyvien lehtien lukemisesta, kuten naistenlehdistä ja perhelehdistä, kerran kuukaudessa tai harvemmin ilmestyviin harraste- ja erikoisaikakauslehtien lukemiseen. Vapaa-aikatutkimusten tuloksienkin mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana harrastusten merkitys on yleensäkin lisääntynyt. Kuitenkin myös kuukausittain ilmestyviä aikakauslehtiä lukevien naisten ja miesten osuudet ovat pienentyneet kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.

Vapaa-aikatutkimuksessa on pyydetty vastaajia mainitsemaan nimeltä, mitä aikakauslehtiä he lukevat. Suosituimpia lehtiä ovat yleislehdet Seura, Apu ja 7 päivää. Sekä naiset että miehet mainitsivat eniten juuri näitä lehtiä. Ikäryhmittäin sekä sukupuolen ja asuinpaikan mukaan lehtienlukutottumuksia tarkasteltaessa ilmenee eroja. Nuorten 15-24-vuotiaiden naisten aikakauslehtisuosikkeihin kuuluvat muun muassa Cosmopolitan, Trendi ja Demi, joita ei vuonna 1991 vielä ollut. Vähän vanhemmat, 25-44-vuotiaat naiset, lukevat eniten 7 päivää -lehteä, Annaa ja Kodin kuvalehteä. Erityisesti nuorten työikäisten naisten suosimiin lehtiin kuuluivat myös Hyvä terveys ja Kaks Plus. Pääkaupunkiseudulla asuvien naisten suosikkilehtien kärkikolmikon muodostivat Anna, Me naiset ja Kodin kuvalehti, ja myös Suomen kuvalehti sijoittui 10 luetuimman lehden joukkoon.

Miesten luetuin lehti heti Seuran, Avun ja 7 päivää -lehden jälkeen oli Tekniikan maailma, joka oli pääkaupunkiseudulla asuvien miesten eniten mainintoja kerännyt lehti. Muita miesten suosimia lehtiä ovat Suomen kuvalehti ja Tuulilasi. Nuorten 15-24-vuotiaiden miesten suosikkeihin kuuluivat myös Mikrobitti, Pelit ja GTi-Magazine. Pirkkaa lukevat sekä miehet että naiset.

Kuvio 3. Aikakauslehtien lukeminen vähintään kerran viikossa sukupuolen ja iän mukaan vuosina 1981, 1991 ja 2002, kymmenen vuotta täyttänyt väestö, prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus, vapaa-aikatutkimus

Ulkomaisia lehtiä lukevat eniten kaupunkilaiset ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat, joista vajaa puolet ilmoitti lukevansa ulkomaisia lehtiä ainakin silloin tällöin. Koko väestöstä ulkomaisia aikakauslehtiä lukee silloin tällöin neljännes ja ulkomaisia sanomalehtiä vajaa viidennes. Säännöllisesti ulkomaisia lehtiä luettiin kuitenkin vain vähän, väestöstä alle viisi prosenttia oli ulkomaisten lehtien säännöllisiä lukijoita.

____________

1 Vapaa-aikatutkimuksessa työhön tai opiskeluun liittyvien kirjojen lukemista kysyttäessä on mainittu, että lukemisen tulee olla vapaaehtoista lukemista, joten kysymys ei sisällä pakollisten koulu- tai kurssikirjojen lukemista.

Lähteet:

Eskola. K. (1993): Kirjojen lukeminen. Teoksessa Liikkanen, Mirja ja Pääkkönen, Hannu (toim.) Arjen kulttuuria. Vapaa-aika ja kulttuuriharrastukset vuosina 1981 ja 1991. Kulttuuri ja viestintä 1993:2. Tilastokeskus. Helsinki.
Hujanen, E. (2002): Sanomalehden tilaamattomuus. Teoksessa Joukkoviestimet - Finnish mass media 2002. SVT. Kulttuuri ja viestintä 2002:3. Tilastokeskus. Helsinki.
Hujanen, J. (2002):Joukkoviestimet nuorten arjessa. Teoksessa Joukkoviestimet - Finnish mass media 2002. SVT. Kulttuuri ja viestintä 2002:3. Tilastokeskus. Helsinki.
Joukkoviestimet - Finnish mass media 2004. SVT. Kulttuuri ja viestintä 2004:2. Tilastokeskus. Helsinki.
Sauri, T. (2005): Lukeminen. Teoksessa Liikkanen, Mirja, Hanifi, Riitta ja Hannula, Ulla (toim.) Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002. Tilastokeskus. Helsinki.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 3.10.2008