Teollisuuden toimialakatsaus I/2007

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553

Sähköposti:palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuuden suhdannetilanne oli vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä jonkin verran heikompi kuin vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä, mutta liikevaihto ja vienti kasvoivat yhä vahvasti. Tuotannon määrän kasvu kuitenkin pysähtyi alkuvuonna, ja tammi-maaliskuussa tuotanto väheni muun muassa metalli- ja kemianteollisuudessa. Liikevaihdon ja viennin kasvun jatkumista tuki osittain tuottajahintojen nousu, mutta suhdannekuvan kaksijakoisuus ei selity pelkällä hintakehityksellä. Teollisuuden suhdannetilastojen eroja kartoitetaan tarkemmin tämän toimialakatsauksen Fokuksessa.

Puu- ja paperiteollisuudessa tuotannon määrä väheni ensimmäisellä vuosineljänneksellä aavistuksen, mutta hintojen nousu ylläpiti liikevaihdon kasvua. Kotimaan myynti kasvoi selvästi vientiä enemmän. Kemianteollisuudessa tuotannon määrän pieneneminen ja öljytuotteiden hintojen taittuminen hidastivat myös liikevaihdon kasvua. Metalliteollisuuden tuotanto pieneni ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta, mutta sekä liikevaihto ja että viennin arvo kasvoivat ripeästi osittain perusmetallien kallistumisen ansiosta.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin mukaan suhdannetilanne oli hyvä ensimmäisellä vuosineljänneksellä, ja suotuisan suhdannetilanteen odotettiin jatkuvan myös kuluvana kesänä. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat huhtikuussa noin neljänneksen vuotta aiemmasta, mikä antaa tukea EK:n barometrin ennakoimalle myönteiselle suhdannekuvalle.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotannon kasvuvauhti EU-maita hitaampi

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan teollisuustuotannon määrä kääntyi laskuun ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tuotannon määrä väheni prosentin vuotta aiemmasta. Tuotantokapasiteetin käyttöaste oli tehdasteollisuudessa tammi-maaliskuussa kuitenkin lähes 84 prosenttia eli noin prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Tuotanto väheni kaikilla päätoimialoilla (metalliteollisuus, puu- ja paperiteollisuus, kemianteollisuus). Kuva kuitenkin muuttuu hieman, jos käytetään kausitasoitettuja työpäivien lukumäärät huomioon ottavia lukuja, sillä pääsiäinen ajoittui tänä vuonna maaliskuulle, kun viime vuonna pääsiäistä vietettiin huhtikuussa. Kausitasoitettujen lukujen mukaan teollisuustuotanto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä aavistuksen (0,2 prosenttia) viime vuodesta. Tuotanto kuitenkin väheni päätoimialoista sekä metalliteollisuudessa että kemianteollisuudessa. Puu- ja paperiteollisuudessa tuotantomäärät kasvoivat hieman.

Suomen teollisuustuotannon kasvu jäi volyymi-indeksin mukaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä EU-maiden ja USA:n kasvunopeudesta. Sekä EU-alueella että Yhdysvalloissa teollisuuden tuotanto jatkoi samaa kolmen - neljän prosentin kasvua kuin vuonna 2006. EU-maista kasvun vetureina olivat alkuvuonna Itä-Euroopan maiden lisäksi erityisesti Saksa, Itävalta ja Ruotsi. Kasvua jarruttivat suurista maista etenkin Iso-Britannia ja Ranska.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut sarjat)

*USA:n teollisuustuotannon ensimmäisen neljänneksen 2007 vuosimuutos on laskettu vertaamalla tietoja 1-2/2007 vuotta aiempaan, sillä indeksipistelukua 3/2007 ei ollut saatavilla

Sivun alkuun

Monien raaka-aineiden hinnat yhä nousussa

Teollisuuden tuottajahinnat kipusivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä runsaat 4 prosenttia vuodentakaisesta. Hintojen nousuun vaikutti erityisesti perusmetallien, sähkön ja puutavaran kallistuminen edellisestä vuodesta. Hintojen nousua hillitsi öljytuotteiden ja sähköteknisten tuotteiden halpeneminen.

Teollisuuden liikevaihto kasvoikin osittain tuottajahintojen nousun tukemana ensimmäisellä vuosineljänneksellä 8 prosenttia vuoden takaisesta. Liikevaihto kasvoi perusmetallien kallistumisen siivittämänä erityisesti metallien jalostuksessa, metallituotteiden valmistuksessa ja kaivostoiminnassa ja louhinnassa. Myös puu- ja paperiteollisuuden tuottajahintojen nousu heijastuu toimialan liikevaihdon kasvuluvuissa.

Tammi-maaliskuussa koko teollisuuden liikevaihdon kasvu kuitenkin hidastui edellisen vuosineljänneksen 12 prosentista 8 prosenttiin. Suurimmista päätoimialoista kasvu hidastui alkuvuonna etenkin elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksessa, jossa liikevaihto kasvoi ripeästi koko vuoden 2006. Myös kemianteollisuudessa liikevaihdon kasvu oli tammi-maaliskuussa hitaampaa kuin edellisillä vuosineljänneksillä. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistuksessa liikevaihto jatkoi yhä vahvaa yli 10 prosentin kasvuvauhtia, ja puu- ja paperiteollisuudessa liikevaihdon kasvuvauhti nopeutui hieman loppuvuoteen 2006 verrattuna.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Kasvua toivat kaikkien kokoluokkien yritykset

Teollisuusyritysten liikevaihdon 8 prosentin kasvun taustalla olivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä tasavahvasti sekä vientiliikevaihto että kotimaan myynti. Vientiliikevaihto kasvoi eniten metallien jalostuksessa, metallituotteiden valmistuksessa ja koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Kasvua tuki Suomen tärkeimpien kauppakumppanien, Saksan, Ruotsin ja Venäjän hyvä talouskehitys. Kotimaan myynnin kasvu oli vahvaa näillä samoilla toimialoilla sekä lisäksi puu- ja paperiteollisuudessa.

Puu- ja paperiteollisuuden liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä hieman alle 7 prosenttia vuotta aiemmasta. Paperiteollisuudessa liikevaihdon kasvu jäi alle 3 prosenttiin, kun taas puuteollisuudessa kasvua kertyi peräti 17 prosenttia vuodentakaisesta. Puuteollisuuden liikevaihdon kasvusta toivat yli 10 prosenttiyksikköä pienet ja keskisuuret (alle 250 henkilöä työllistävät) yritykset.

Kemianteollisuudessa liikevaihdon kasvu alkoi hidastua vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä ja hidastuminen jatkui yhä tammi-maaliskuussa. Kasvun hiipumisen taustalla oli ennen kaikkea öljytuotteiden hintojen lasku. Kemianteollisuuden 2 prosentin kasvusta toivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä eniten keskisuuret (50-249 henkilöä työllistävät) yritykset.

Metalliteollisuuden (tol 27-34) liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 14 prosenttia vuodentakaisesta. Metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti hintojen noususta. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistuksessa liikevaihdon kasvun taustalla oli pikemminkin tuotannon lisääntyminen. Metalliteollisuuden liikevaihdon kasvusta yli puolet (8 prosenttiyksikköä) toivat suuret (vähintään 250 henkilöä työllistävät) yritykset, vaikka sähkö- ja elektroniikkateollisuuden suurten yritysten vaikutus kasvuun jäi negatiiviseksi.

Kaikkiaan 58 prosenttia teollisuusyrityksistä lisäsi ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihtoaan. Lisäksi 43 prosentissa yrityksistä liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia vuodentakaisesta. Vastaavat luvut olivat vuoden 2006 neljänneksillä keskimäärin 56 ja 41 prosenttia ja vuoden 2005 neljänneksillä 53 ja 39 prosenttia, joten liikevaihtoaan kasvattaneiden yritysten osuus kaikista yrityksistä jatkoi kasvuaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2007.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden työllisten määrä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin

Tilastokeskuksen työllisyystilastojen mukaan työllisten määrä pysyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä koko teollisuudessa vuodentakaisella tasollaan. Työllisyys koheni toimialaryhmässä, johon kuuluvat metalliteollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä kierrätys. Myös muussa teollisuudessa, johon kuuluu esimerkiksi kemianteollisuus, työllisten määrä lisääntyi. Sen sijaan kulutustavarateollisuudessa ja metsäteollisuudessa työllisten määrä väheni.

Myös EK:n suhdannebarometrin mukaan henkilöstö kasvoi erityisesti teknologia-, rakennusaine- ja kemianteollisuudessa ja supistui etenkin paperiteollisuudessa ja TEVA-teollisuudessa. EK:n kyselyn mukaan koko teollisuuden henkilöstön määrä kuitenkin kasvoi vuotta aiempaan verrattuna. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta vaivasi 15 prosenttia tiedustelun teollisuusyrityksistä. Eniten työvoimapula koetteli kone- ja metallituoteteollisuutta.

Teollisuuden ansiotaso oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä reilut 3 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin, ja teollisuusyritysten maksama palkkasumma kohosi vajaat 4 prosenttia vuodentakaisesta. Päätoimialoista palkkasumman kasvu hidastui puu- ja paperiteollisuudessa edellisiin vuosineljänneksiin verrattuna ja nopeutui kemianteollisuudessa. Koko metalliteollisuudessa palkkasumman kasvuvauhti pysyi kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 2006 mutta kehitys oli hyvin erilaista eri alatoimialoilla.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Tehdasteollisuuden näkymät edelleen suotuisat

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suhdannebarometrin huhtikuisen tiedustelun mukaan teollisuuden suhdannetilanne jatkui edelleen vahvana ja näkymät lähikuukausille olivat yhä varsin hyvät. Korkeasuhdanteen odotettiin jatkuvan vielä kesälläkin. Barometrin mukaan tilauskanta pysyi yhä normaalitason yläpuolella.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan kotimaan tuotanto polki paikallaan huhtikuussa. Myös tuottajahintojen nousuvauhti hidastui aavistuksen huhti-toukokuussa. Hintojen nousuvauhtia hillitsi erityisesti sähkön hintojen nousun hidastuminen. Teollisuuden uudet tilaukset kuitenkin lisääntyivät huhtikuussa Tilastokeskuksen tilaston mukaan noin neljänneksen vuotta aiemmasta, mikä antaa tukea EK:n barometrin ennakoimalle myönteiselle kehitykselle. Tosin uudet tilaukset pienenivät maaliskuussa lähes yhtä paljon, joten johtopäätöksissä on oltava varovainen. Voimakkaat heilahtelut ovat tilastolle tyypillisiä, sillä uusia tilauksia ei jaksoteta pidemmälle periodille, vaan otetaan tilastoitavalle kuukaudelle sellaisenaan.

Puuteollisuudessa suhdannekuva oli EK:n kyselyn mukaan erittäin vahva, minkä kääntöpuolena näkyi jo kapasiteetti- ja raaka-ainepula. Suhdanteen koettiin olevan nyt huipussaan eikä sen näin ollen ennustettu enää paranevan, mutta valtaosa yrityksistä arvioi suhdannetilanteen kuitenkin jatkuvan samanlaisena myös lähikuukausina. Paperiteollisuudessa suhdannetilanteen koettiin parantuneen ja sen odotettiin yhä kohentuvan lähikuukausina. Paperiteollisuuden uudet tilaukset lisääntyivät Tilastokeskuksen tilaston mukaan huhtikuussa reilut 5 prosenttia vuotta aiemmasta.

Kemianteollisuudessa suhdannetilanne koettiin EK:n kyselyssä normaalia paremmaksi ja tilanteen odotettiin pysyvän kutakuinkin ennallaan lähikuukausina.

EK:n tiedustelun mukaan metalli- ja konepajateollisuuden yrityksissä suhdannetilanteen arvioitiin olevan selvästi normaalia vahvempi ja korkeasuhdanteen ennakoitiin jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Tilauskanta oli yhä normaalitasoa suurempi. Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun mukaan koko teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa noin 4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Toimialan yritykset saivat kuitenkin ensimmäisellä vuosineljänneksellä Teknologiateollisuus ry:n mukaan uusia tilauksia 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, mikä ennakoi alan liikevaihdon kasvuvauhdin hidastumista.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Antavatko eri tilastot erilaisen kuvan suhdannetilanteesta?

Teollisuuden suhdannetilanne herättää keskustelua. Eri tilastojen perusteella on vaikea tehdä yhteneviä johtopäätöksiä suhdannetilanteesta. Alkuvuonna 2007 on keskusteltu, jatkuuko teollisuuden korkeasuhdanne yhä. Muun muassa seuraavien tilastojen valossa näin voisi ajatella: Teollisuuden liikevaihto kasvoi reilut 8 prosenttia ja viennin arvo suureni 10 prosenttia vuotta aiemmasta. Tuottajahintojen ja vientihintojen muutaman prosentin nousu selittää tästä osan mutta jättää myös osansa volyymin kasvulle. EK:n suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritysten tuotannon kasvu jatkui alkuvuonna, ja kehitys oli jopa aiemmassa barometrissä esitettyjä arvioita parempaa.

Toisaalta muutamien muiden tilastojen perusteella teollisuuden suhdannetilanne ei näytä näin hyvältä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan tuotannon määrä pysyi alkuvuonna kutakuinkin vuodentakaisella tasollaan. Työllisyystilastojen mukaan myöskään teollisuuden työllisten määrä ei ensimmäisellä vuosineljänneksellä juuri muuttunut vuotta aiemmasta. Vuonna 2006 teollisuuden työllisten määrä kuitenkin lisääntyi lähes prosentin. Teollisuuden varastotilaston mukaan tehdasteollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2007 maaliskuun lopussa runsaat 10 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Varastojen kasvu saattaa indikoida kysynnän heikkenemistä.

Ensi silmäyksellä eri tilastot siis antavat suhdannekehityksestä erilaisen kuvan. Onko jokin tilasto oikeammassa kuin toinen? Mistä erot johtuvat? Tässä Fokuksessa pyritään valottamaan näitä kysymyksiä tilastojen määritelmien ja tilastoille annettujen tehtävien kautta. Tarkastelu keskittyy teollisuustuotannon volyymi-indeksin, Tullin vientitilastoon ja teollisuuden liikevaihtokuvaajaan. Tavoitteena on välittää lukijalle viesti siitä, että eri tilastojen käyttö toisiaan täydentävinä on perusteltua. Jokaisessa tilastossa on joitain tietoja, joita toisista tilastoista ei saa.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin ja teollisuuden liikevaihtokuvaajan väliset erot heijastuvat myös BKT-indikaattoreiden eroihin, sillä kokonaistuotannon kuukausikuvaaja käyttää teollisuuden osalta lähteenä volyymi-indeksiä ja neljännesvuositilinpito puolestaan hyödyntää pääsääntöisesti teollisuuden liikevaihtokuvaajaa.

Mistä erot voisivat johtua?

Eri tilastojen välittämälle erilaiselle suhdannekuvalle voidaan löytää määritelmien, kuvauskohteiden ja aineistojen kautta ainakin neljä teoriassa mahdollista selitystä. Ensinnäkin, toimitukset ja laskutus voivat ajoittua eri tavalla kuin tuotanto. On esimerkiksi mahdollista, että tuotteita on tehty varastoon vuonna 2006, mutta myynti ajoittuu vuodelle 2007. Toiseksi, tuotteiden laatu on voinut parantua ajassa, mikä näkyy arvotietoon (kuten liikevaihto ja viennin arvo) mutta ei määrätietoon (kuten volyymi-indeksi) pohjautuvissa indikaattoreissa. Kolmanneksi, teollisuuden toimialoilla näkyvien palvelujen tuotanto ja myynti voivat kuvautua eri tavalla eri tilastoissa. Teollisuuden liikevaihtokuvaaja sisältää palveluliiketoimintaa, kun taas volyymi-indeksi kuvaa puhtaammin tavaratuotannon kehitystä. Neljänneksi, pienten ja keskisuurten yritysten kehitys voi poiketa suurten yritysten kehityksestä. Tällöin teollisuustuotannon volyymi-indeksin toimialojensa suurimpiin toimipaikkoihin perustuva otos ei välttämättä enää kuvaisi kaikkien teollisuusyritysten suhdannekehitystä.

Sitä, johtuvatko erot käytännössä näistä tekijöistä ja miten paljon, on vaikea arvioida. Jos verrataan tehdasteollisuuden deflatoitua (hintakorjattua) liikevaihtoa tuotannon määrän kehitykseen, havaitaan, että ylipäätään erot ovat olleet vuosina 2001-2006 keskimäärin varsin vähäisiä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksiä tarkistetaan vuosittain laskettavalla ns. lopullisella vuosivolyymi-indeksillä, joka ottaa alkuperäistä otosta paremmin huomioon laadunmuutokset, teolliset palvelut ja pk-yritykset. Esimerkiksi vuoden 2007 alusta on käytössä lopulliset indeksipisteluvut vuodelta 2005. Käsiteltävät tilastoerojen mahdolliset selitykset koskevat runsaan 1 000 toimipaikan otokseen perustuvaa volyymi-indeksiä, ei sen sijaan lopullista, korjattua indeksiä.

Kuvio 7. Tehdasteollisuuden (tol D) tuotannon ja hintaindeksillä korjatun liikevaihdon kehitys

Onko varastoilla enää merkitystä?

Teoreettisesti liikevaihto ja vienti kuvaavat suhdanteiden muutoksia hitaammin kuin tuotanto, koska ne ajoittuvat tuotannon jälkeen. Kuten edellisessä teollisuuden toimialakatsauksessa (IV/2006) todettiin, on kuitenkin todennäköistä, että viive tilauksesta tuotantoon ja toimitukseen on pienentynyt huomattavasti vuosien varrella ja on nykyään jo hyvin lyhyt.

Käytännössä tuotannon ja toimituksen/laskutuksen väliset viiveet eroavat eri toimialoilla ja eri suhdannetilanteissa. Joillakin toimialoilla, etenkin prosessiteollisuudessa, tuotanto ja toimitus ovat usein hyvin samanaikaisia tapahtumia. Prosessiteollisuudessakin varastojen merkitys näkyy ainakin "erityistilanteissa", jollaisena voi pitää kesän 2005 paperiteollisuuden työkiistaa. Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä puu- ja paperiteollisuuden tuotannon romahdus näkyi täsmälleen sinä ajankohtana, jolloin seisokki todella oli eli touko- ja kesäkuussa. Sen sijaan viennissä ja liikevaihdossa suurin pudotus näkyi kesä- ja heinäkuussa, koska tuotteita riitti varastosta myyntiin vielä toukokuussa. Liikevaihto oli varastojen tyhjyydestä johtuen heinäkuussa vielä noin neljänneksen ja viennin arvo jopa kolmanneksen vuodentakaista tasoaan pienempi.

Kuvio 8. Puu- ja paperiteollisuuden liikevaihdon, viennin (Tulli) ja tuotannon kehitys vuonna 2005

Sen sijaan esimerkiksi koneiden ja laitteiden valmistuksessa tai ääriesimerkkinä laivojen valmistuksessa ajoituserojen merkitystä ei voi kiistää. Tuotanto voi ajoittua useille kuukausille tai jopa vuosille, mutta toimitus näkyy yhtenä kuukautena vasta tuotteen valmistuttua. Lisäksi liikevaihdoksi kirjautuminen voi ajallisesti poiketa sekä tuotannosta että toimituksesta.

Vaikka varastoilla voi olla suurikin merkitys tarkemmilla toimialatasoilla ja kuukausitason tarkasteluissa, niiden roolia ei ainakaan koko teollisuuden tasolla tai esimerkiksi neljännesvuosittaisen kehityksen seurannassa helposti näe.

Laadun paranemisen kuuluu näkyä volyymin kasvuna

Teoriassa liikevaihdon tai viennin arvon kasvu voi johtua joko hintojen noususta, määrän kasvusta tai laadun paranemisesta. Hintaindeksit pyrkivät mittaamaan tasalaatuisten tuotteiden hintakehitystä, joten laadun muutosten tulisi näkyä volyymin kehityksessä.

Toistaiseksi teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa ensisijaisesti tuotannon määrän kehitystä. Näin ollen tuotteisiin sisältyvät laadunmuutokset jäävät osittain huomioimatta. Jos oletetaan, että tuotteisiin sisältyvät ominaisuudet paranevat ajassa, määriin pohjautuva teollisuustuotannon mittari voi aliarvioida talouden kehitystä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksiä kehitetään parhaillaan ottamaan paremmin huomioon laadunmuutokset. Tavoitteena on, että volyymi-indeksin laadinnan perusmenetelmäksi tulisi tuotannon arvotietojen deflatointi laatuvakioiduilla hintaindekseillä.

Tälläkin hetkellä volyymi-indeksiä tarkistetaan vuosittain laskettavalla ns. lopullisella vuosivolyymi-indeksillä, jonka laskennan perustana käytetään sekä teollisuuden hyödyke- ja toimipaikkatilaston vuosiaineistoa että tuottajahintaindeksejä. Vuosivolyymi-indeksin laskennassa laadunmuutokset tulevat otokseen perustuvaa kuukausi-indeksiä paremmin huomioitua, mutta noin vuoden viipeellä.

Kasvaako teollisuusyritysten palveluliiketoiminta eri tahtia kuin tuotannollinen toiminta?

Erona Tullin tavaravientiä kuvaavaan tilastoon ja teollisuustuotannon volyymi-indeksiin, teollisuuden liikevaihtokuvaajaan tuo oman leimansa erilaisten palveluiden sisältyminen teollisuusyritysten myyntitietoihin. Tällaisia palveluita voivat teollisuudessa olla niin sanotut teolliset palvelut eli korjaus, huolto ja asennus, mutta myös esimerkiksi tekijänoikeuden, lisenssin tms. luovuttaminen, tuotekehittelypalvelut tai välityspalvelut. Myös sopimusvalmistus voi näkyä eri tavalla eri tilastoissa; liikevaihto voi koostua valmistuspalkkioista, kun taas Tullin aineistoon valmistettu tavara kirjautuu koko arvostaan.

Sekä teollisten palveluiden että muun palveluliiketoiminnan merkitys korostuu metalliteollisuuden toimialoilla, erityisesti metallituotteiden valmistuksessa, koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Projektisopimukset, jotka solmitaan yleensä ns. avaimet käteen -periaatteella, ovat tyypillisiä näille toimialoille. Projektien kokonaishintaan sisältyvät kaikki kustannukset, myös esimerkiksi kohdemaassa suoritettava kokoonpanotyön arvo. Tällainen projektitoimitus näkyy koko arvostaan liikevaihtokuvaajissa, ja projekteihin sisältyy usein myös muualla kuin kotimaassa tapahtuvaa toimintaa. Tullin aineistossa sen sijaan näkyvät vain projektiviennin tavaratoimitukset ja volyymi-indeksissä konkreettisesti Suomessa tapahtunut tavaratuotanto.

Erilaisten palvelujen sisältyminen teollisuuden liikevaihtokuvaajaan asettaa omat rajoituksensa myös teollisuuden tuottajahintaindeksien suoraviivaiselle käytölle liikevaihdon deflaattorina, sillä teollisuuden tuottajahintaindeksi ei mittaa vastaavien palveluiden hintakehitystä.

Liikevaihdon kehitys voi siis poiketa volyymi-indeksin tai Tullin tilastoiman viennin kehityksestä tilanteissa, joissa palveluliiketoiminta kehittyy eri tavalla kuin tavaroiden tuotanto.

Erikokoisten yritysten kehitys alkoi eriytyä 2000-luvulla

Jos pk-sektorin yritysten kehitys on erilaista kuin suurten, voi näiden yritysten toimipaikkojen puuttuminen teollisuustuotannon volyymi-indeksin otoksesta aiheuttaa eroja tilastojen välille, sillä liikevaihtokuvaaja perustuu kaikki yritykset kattavaan kokonaisaineistoon.

Eräissä yritystilastoissa otannalla on pyritty saavuttamaan mahdollisimman suuri kattavuus ottamalla otokseen suurimmat yritykset, jolloin otoskoot voidaan pitää pieninä. Perinteisesti suurten yritysten kehitys on dominoinut koko teollisuuden kehitystä Suomessa.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi vuosina 1996-2000 keskimäärin 10,1 prosenttia vuodessa. Suurissa (vähintään 250 henkilöä työllistävissä) yrityksissä kasvu oli hieman nopeampaa (10,6 prosenttia) kuin pk-yrityksissä (9,1 prosenttia). Ajanjaksolla 2001-2006 kuva kuitenkin muuttuu; pk-yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 5,0 prosenttia, kun suurten yritysten liikevaihdon kasvu jäi 2,7 prosenttiin. Vuosina 2001-2006 kasvunopeus oli sitä suurempi mitä pienempien yritysten kokoluokasta oli kysymys. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli siis mikroyrityksissä (alle 10 henkilöä työllistävät yritykset).

Eri kokoluokkien yritysten kehityksen erkaantuminen vuodesta 2001 alkaen näkyy hyvin kuvion 9 trendisarjoista. Kaikissa muissa kokoluokissa paitsi mikroyrityksissä liikevaihdon kasvu hidastui vuoden 2001 aikana ennen kuin kääntyi uudelleen kasvuun. Vuoteen 2000 saakka erikokoisten yritysten liikevaihdon kasvunopeudet olivat huomattavasti lähempänä toisiaan. Tämä havainto voisi selittää sitä, miksi teollisuustuotannon volyymi-indeksin kehitys on etenkin ennen lopullisen vuosivolyymi-indeksin laskentaa poikennut viime vuosina aiempaa enemmän teollisuuden liikevaihtokuvaajan kehityskulusta.

Vuonna 2005 koko pk-sektorin (alle 250 henkilöä työllistävät yritykset) osuus tehdasteollisuuden liikevaihdosta oli noin 28 prosenttia. Valtaosa keskisuurista yrityksistä lukeutuu mukaan teollisuustuotannon volyymi-indeksin otokseen, joten siitä poisjäävien mikroyritysten ja pienten yritysten osuus liikevaihdosta oli noin 12 prosenttia vuonna 2005. Tämän otoksesta poisjäävän yritysjoukon merkitystä voi havainnollistaa esimerkin avulla. Jos tämän alle 50 henkilöä työllistävien yritysten joukon kotimaan tuotanto esimerkiksi kasvaisi 10 prosenttia ja muun yritysjoukon tuotanto kasvaisi prosentin, olisi koko yritysjoukon tuotannon kasvu runsaat 2 prosenttia.

Kuvio 9. Teollisuuden liikevaihdon kehitys (trendi) erikokoisissa yrityksissä 1995-2006

Seuraava vuoden 2007 toista neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 28.9.2007.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 6,8 7,6 -4,1
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -2,2 -3,2
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 12,9 2,7
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 3,4 -4,8
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 1,8 -3,2
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 4,8 8,8 -2,6
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 4,2 5,1
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 12,9 14,3
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 14,1
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 3,6 4,1
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 -0,7 3,9 -2,0
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 7,2 -0,2
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1 2,0
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 20,8 6,0
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,1 6,4
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -7,4 10,9 -0,2
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,0 3,7
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 14,7 6,8
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 16,8 1,9
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,1 0,6
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1-3/2007
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 0,1 7,8 -1,0
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 4,8 4,4
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 14,3 8,4
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 16,6 9,7
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 17,3 8,3
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,7 8,4
     Vientihinnat (TOL D), % -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 3,9 3,4
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 0,9 -0,2
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 2,9 3,2
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 3,3 3,9

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu sarja
               Eurostat: USAn ja EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut sarjat
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 8. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Tullihallitus: Vienti tuoteluokittain
Kuvio 9. Tilastokeskus: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Muut lähteet

Teollisuuden uudet tilaukset, Tilastokeskus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Päivitetty 28.6.2007