Rakentamisen toimialakatsaus I/2007

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pekka Mäkelä (09) 1734 2551

Sähköposti:rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusalan suhdannetilanne oli kohtuullisen hyvä vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä. Luvanvaraisia rakennushankkeita käynnistettiin kuutioilla mitattuna tammi-maaliskuussa 21 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Myös valmistuneiden rakennusten kuutiomäärä kasvoi 13 prosenttia ja myönnettyjen rakennuslupienkin mukainen kuutiomäärä 11 prosenttia edellisvuodesta. Asuinrakentamisen kasvu on taittunut, mutta uudisrakentamisen kasvua ylläpitää muun talonrakentamisen vilkastuminen. Lupamäärän kasvu ennakoi uudisrakentamisen säilyvän vilkkaana myös lähitulevaisuudessa.

Rakennusalan yritysten liikevaihdon kasvuvauhti on hivenen kiihtynyt. Liikevaihdon vuositason muutosvauhti sekä talonrakennusalan että maa- ja vesirakennusalan yrityksillä lähestyy 12 prosenttia. Vuoden 2007 tammi-maaliskuun liikevaihdon muutosprosentti edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä oli peräti 20 prosenttia, talonrakennusyrityksillä hieman alle ja maa- ja vesirakennusalan yrityksillä reilusti yli 20 prosenttia.

Talonrakentamisen kustannuskehitys on edelleen kiihtynyt. Talonrakentamiseen käytettyjen panosten kustannuskehitystä mittaavan rakennuskustannusindeksin tarvikepanosten vuosimuutos huhtikuussa oli yli kahdeksan prosenttia. Joidenkin tarvikeryhmien kuten betoniteräksen ja puutavaran osalta on saavutettu 25 - 45 prosentin vuosimuutostaso. Maa- ja vesirakennusalan kustannusten nousu on merkittävästi hidastunut viime vuoden syyskuusta lähtien. Vuonna 2006 maarakennuskustannusindeksin vuositason kasvuvauhti oli kuutisen prosenttia, alkuvuodesta 2007 kasvu hidastui alle kolmeen prosenttiin.

Rakentamisen toimialan työtuntien määrä kasvoi 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen työtunnit jatkoivat vuonna 2003 alkanutta kasvuaan ollen nyt kuutisen prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen työtunnit kattavat noin runsaan viidenneksen koko rakentamisen työtunneista. Talonrakennusalan työtuntien määrä kasvoi kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Työllisten vuositason kasvuvauhti kiihtyi kolmeen prosenttiin huhtikuussa. Talonrakennusalan työttömien määrä on vähentynyt koko 2000-luvun. Nykyiset 13 000 työtöntä on kymmenen tuhatta vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Työttömien määrän kova vähentyminen ei ole vastaavalla tavalla kuin vuosina 1997 -1998 johtanut samansuuruiseen työllisten määrän kasvuun. Erityisesti kehitys vuoden 2006 puolivälistä huhtikuuhun 2007 on tässä suhteessa poikkeuksellista. Tähän voi olla syynä rakennusalan ammattimiesten eläkkeelle siirtyminen, avointen työpaikkojen vähentyminen, kotimaisen ja ulkomaisen vuokratyövoiman kasvu, ulkomaisen työvoiman kasvu tai rakentamisen harmaan talous.

Sivun alkuun

Ammattimainen asuinrakentaminen ja julkinen rakentaminen hiipuu

Vuoden 2007 tammi-maaliskuussa uudisrakennustöitä aloitettiin yhteensä 8,7 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu selittyy vilkastuneella liikerakentamisella, teollisuus- ja varastorakentamisella sekä erillisten pientalojen ja vapaa-ajan asuintalojen aloitusten kasvulla. Asuinkerrostalojen, sekä rivi- ja ketjutalojen aloitukset supistuivat yli 30 prosenttia vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä. Rakennuskustannusten voimakas kohoaminen on tyrehdyttämässä julkista rakentamista, jonka aloitusten jyrkkä väheneminen on kestänyt yhtäjaksoisesti jo vuoden ajan.

Asuinrakentamisen vuosia jatkunut kasvu tasaantui vuonna 2006 ja on kääntynyt jopa hienoiseksi laskuksi viimeisten vuosineljännesten aikana. Vuonna 2006 rakennuslupia uusille asunnoille myönnettiin 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia asuntoja aloitettiin rakentaa prosentin vähemmän ja valmistuneidenkin asuntojen kappalemäärä väheni prosentin vuodentakaisesta. Vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä asuinrakennuksille myönnettiin lupia ja niitä aloitettiin noin 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Muu kuin asuinrakentaminen on vilkastunut selvästi viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana. Tammi-maaliskuussa rakennuslupien mukainen kuutiomäärä kasvoi 22 prosenttia ja aloitettujen muiden kuin asuinrakennusten kuutiomäärä kasvoi 37 prosenttia vuodentakaisesta. Muita kuin asuinrakennuksia myös valmistui 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suuret kasvuprosentit selittyvät lähinnä vilkastuneella liikerakentamisella sekä teollisuus- ja varastorakentamisella.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin kasvu on kiihtynyt vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä lähes 8 prosenttiin vuodentakaisesta. Vuoden 2006 kahdella viimeisellä neljänneksellä oltiin vaatimattomassa kahden prosentin kasvuvauhdissa. Vuonna 2006 uudisrakentamisen volyymi-indeksin nousu on täsmentynyt keskimäärin 6 prosenttiin edellisvuodesta. Vuonna 2006 asuinrakentaminen kasvoi lähes 7 prosenttia ja muu talonrakentaminen jonkin verran yli 4 prosenttia huolimatta koko uudisrakentamisen kasvun hiipumisesta loppuvuonna. Myönnettyjen rakennuslupien kasvua kaikkien rakennusten osalta pitää yllä liike- ja toimistorakennusten 37 prosentin sekä teollisuus- ja varastorakennusten 51 prosentin lupakuutiokasvu.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto jatkaa vahvassa kasvussa

Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 20 prosenttia edellisvuodesta. Edellisen vuoden 2006 vastaavan ajanjakson kasvuprosentti oli 17, ja koko vuoden 2006 kasvuksi tuli 11 prosenttia.

Rakennusyrityksistä edelleen yli puolet kasvatti liikevaihtoaan. Yrityksistä 49 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Voimakkaasti kasvavien yritysten määrä on lähes sama kuin vuotta aiemmin. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta suurin osa tuli edelleen henkilöstömäärältään alle 50 hengen yritysten toiminnan tuloksena. Näiden yritysten osuus rakentamisen koko liikevaihdosta on noin 45 prosenttia mutta tuotoksen arvosta yli 50 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että pienet yritykset teettävät alihankintoina rakennustöitä huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin suuret yritykset. Rakennusalan suhdanteiden muuttuessa myös alihankinta-asteet ja sen myötä alihankintaketjujen pituudet vaihtelevat, jolloin pelkästään liikevaihdon muutoksen perusteella ei välttämättä voi tehdä päätelmiä toteutuneita rakennusinvestointeja vastaavasta tuotoksen arvosta.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli tammi-maaliskuussa lähes 20 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Edellisvuonna talonrakennusyritysten saman ajanjakson liikevaihto kasvoi 15 prosenttia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä talonrakentamisen toimialan kasvuun vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet, alle 50 hengen yritykset. Keskisuurten, henkilöstömäärältään 50-249 henkeä, yritysten osuus toimialan kasvusta lisääntyi huomattavasti mutta jäi silti viiteen prosenttiyksikköön. Suurten, vähintään 250 työntekijän yritysten kasvuvaikutus jäi vain kolmeen prosenttiyksikköön toimialan suotuisasta kehityksestä huolimatta.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 23 prosenttia eli prosenttiyksikön enemmän kuin samana ajanjaksona vuotta aiemmin. Pienten yritysten osuus toimialan kasvusta on pysynyt samana kuin edellisenä vuonna, mutta keskisuurten ja suurten yritysten osalta on tapahtunut merkittävää kasvuvaikutuksen siirtymää. Keskisuurten yritysten kasvuvaikutus oli vain kolme ja suurten peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Tämänsuuntainen kehitys kuvastanee suurimpien maarakennusyritysten tiukentunutta otetta markkinoista, mihin varmasti osaltaan vaikuttaa käynnissä olevien suurhankkeiden suuri määrä.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannukset jatkavat nousuaan

Rakennuskustannukset nousivat tammi-maaliskuussa 6 prosenttia edellisen vuoden tammi-maaliskuusta eli selvästi aiempaa nopeammin. Rakentamisen kustannustaso on noussut yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen.

Rakentamisen kustannuksia on viime vuoden ajan nostanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka johtuu pitkälti rakennustarvikkeiden raaka-aineiden hintojen noususta. Tarvikepanosten hintojen vuosimuutos lähentelee jo kahdeksaa prosenttia. Tarvikeryhmittäin hinnanmuutosten suuruus vaihtelee voimakkaasti. Vuoden 2005 hintatasoon verrattuna sähköjohdot, puutavara, betoniteräs, väliseinäranka ja patteriputket ovat 20-50 prosenttia kalliimpia ja joissakin tarvikkeissa kuten betoniharkot, valmisbetoni, tiilet, laastit, keraamiset laatat, puuikkunat ja -ovet, maalit, keittiökalusteet ja saniteettikalusteet hinnat ovat nousseet vain muutaman prosentin vuodesta 2005. Suurten tarvikehintamuutosten lisäksi ajoittainen tarvikepula vaivaa etenkin omatoimisia rakentajia.

Maarakennuskustannusindeksin viime vuoden puolivälin kuuden prosentin kasvuvauhti on hiljalleen vaimentunut. Tammi-maaliskuussa kasvua oli nelisen prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kustannusten nousua on hillinnyt erityisesti bitumin ja kevyen polttoöljyn halpeneminen.

Kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,4 prosenttiin, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuotta aiemmin. Talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen kustannusten nousuun verrattuna tämä on hyvin maltillista, mutta kuluttajahintaindeksin nousu aiheuttaa välillisesti nousupaineita myös rakennusalan kustannuksiin.

Kuvio 3. Rakennuskustannusindeksi

Sivun alkuun

Rakentamisen työllisten määrä kasvoi

Rakennusyritysten vuoden 2007 ensimmäisellä vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli 12 prosenttia edellisvuotta suurempi. Rakennusalan työllisten määrä kasvoi 5 prosenttia ja ansiotaso 4 prosenttia. Rakennusalan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin 162 400 eli työllisiä oli 4 500 enemmän kuin vuonna 2005. Tilastokeskuksen työvoimatilastot perustuvat kyselytutkimukseen, joka ulkomaalaisten osalta tavoittaa vain Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyt henkilöt, joiden oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden. Rakentamisen työllisyyslukuja arvioitaessa on lisäksi huomioitava, että rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman työllisten toimiala ei ole rakentaminen vaan muut liike-elämän palvelut.

Rakentamisen toimialan avoimet työpaikat vähenivät vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä tuhannella, eli 20 prosentilla verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Rakennusalan työttömien määrän väheneminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Viime vuoden aikana työttömien määrän väheneminen kiihtyi selvästi.

Kuvio 4. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuotta aiemmin ensimmäisen neljänneksen palkkasumman muutos oli 13 prosenttia. Koko vuoden 2006 palkkasumma oli 8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Talonrakennusalan ansiotasoindeksi on vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä 4,1 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2000 keskiarvoon verrattuna talonrakennusalan ansiotaso on nyt 27,4 prosenttia korkeammalla.

Maa- ja vesirakennusyritysten tammi-maaliskuussa maksama palkkasumma kasvoi edelleen ja oli 13 prosenttia edellisvuotista suurempi. Vuonna 2006 vastaavana ajanjaksona palkkasumma oli 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2005. Koko vuoden 2006 palkkasumma oli 6 prosenttia edellisvuotista suurempi. Maa- ja vesirakennusalan ansiokehitys on ollut viimeisimmän vuosineljänneksen osalta samankaltaista talonrakennusalan kanssa. Vuoden 2000 keskiarvoon verrattuna maarakennusalan ansiotaso on nyt 33,4 prosenttia korkeammalla.

Talonrakentamisen toteutunut ansiotasokehitys ylittää vain hieman yleisen, keskimääräisen ansioiden kehityksen, sitä vastoin maarakennusalan ansiotaso on kohonnut muutaman prosenttiyksikön yleistä, keskimääräistä ansiokehitystä korkeammalle.

Sivun alkuun

Rakentamisen suhdanneodotukset vahvistuneet

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku oli 1 viimeisellä vuosineljänneksellä 2006 ja 5 tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2006 kolmannella neljänneksellä barometrin saldoluku oli -7. Saldoluku on pitkäaikaisen keskiarvonsa tasalla. Saldoluku on ollut vuodesta 2000 lähtien vain muutaman kerran positiivinen. Rakennusalan suhdanneodotukset ovat olleet saldolukua tarkastellen jatkuvasti sangen negatiiviset huolimatta rakennusyritysten liikevaihdon reippaasta kasvusta.

Tilauskannan taso suhteessa siihen, mitä vastaajat pitävät normaalina on edelleen hyvä ja on edellisestä neljänneksestä vahvistunut. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan odotettavissa olevien tilausten ja tuotannon määrä tulee olemaan tämän vuoden toisella neljänneksellä varsin hyvä ja selvästi parempi kuin vastaavana aikana vuonna 2006.

Kuvio 5. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä kasvoi selvästi, 40 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten luvat olivat kasvussa ja nostivat muiden kuin asuinrakennusten luvat peräti 61 prosentin kasvuun. Sen sijaan asuinrakennuksille myönnettiin lupia prosentin edellisvuotista vähemmän.

Vuoden 2007 alun lupakehitystä tarkastellaan tämän katsauksen fokuksessa.

Kuvio 6. Myönnetyt rakennuslupakuutiot

Sivun alkuun

Rakennustuotannon määrä ja työpanosindikaattori

Talonrakennustuotanto voidaan jakaa uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, ja edelleen ammattimaiseen ja omatoimiseen rakentamiseen. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi mittaa uudisrakennustuotannon määrän kehitystä lopputuotteen, rakennusinvestointien näkökulmasta. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kattaa kaiken luvanvaraisen uudisrakentamisen, ja siihen sisältyy sekä ammattimainen että omatoiminen uudisrakentaminen ja myös harmaan talouden uudisrakentaminen. Rakentamisen liikevaihtokuvaajat mittaavat rakennusyritysten kotimaan myynnin arvon kehitystä ja välillisesti myös ammattirakentamisen arvoa.

Ammattimaisen korjausrakentamisen määrää voi arvioida Tilastokeskuksen ammattirakentajien työtuntitilaston avulla. Ammattirakentajien työtuntitilaston mukaan korjausrakentamisen työtuntien osuus ammattimaisen rakentamisen (uudis- ja korjausrakentamisen) työtunneista on pysynyt pidemmän aikaa lähes vakiona, 46 prosentin tuntumassa.

Ammattimaisen talonrakentamisen määrää voi arvioida myös työpanosindikaattorilla, joka saadaan kun talonrakennusalan yritysten palkkasumman muutoksesta eliminoidaan ansiotason muutoksen vaikutus. Tällä tavoin arvioiden talonrakennusyritysten työpanos kasvoi 4 prosenttia vuonna 2006. Vuoden 2007 ensimmäisen neljänneksen lukujen perusteella työpanoksen 3 - 4 prosentin suuruinen kasvu näyttäisi jatkuvan.

Kuvio 7. Talonrakentamisen työpanosindikaattori

Maarakennusyritysten työpanos edelliseen tapaan arvioiden kasvoi vain prosentin vuonna 2006. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2007 kasvu kiihtyi 2 prosenttiin.

Sivun alkuun

Fokus: Uudisrakentamisen lupakehitys suotuisaa

Tammi-huhtikuussa 2007 myönnettiin rakennuslupia yhteensä 4,9 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 36 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tammi-maaliskuun asuinrakentamisen lupien 11 prosentin lasku vuodentakaiseen verrattuna on huhtikuun rakennuslupien 14 prosentin kasvun myötä muuttunut lieväksi, kahden prosentin laskuksi. Asuinrakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärää vuositasolla mittaava liukuva vuosisumma oli huhtikuussa 2007 aivan samansuuruinen kuin huhtikuussa 2006. Maaliskuussa 2007 vastaava muutos oli vielä 5 prosenttia miinuksella. Huhtikuussa 2007 myönnettiin erillisille pientaloasunnoille 9 prosenttia enemmän lupia kuin vuoden 2006 huhtikuussa. Erillisten pientalojen merkitys asuinrakentamisessa on viime vuosina kasvanut. Pientalorakentamisen osuus koko asuinrakentamisesta on kasvanut 2000-luvun alun 54 prosentista 63 prosenttiin (2006 lupatiedot). Myös ammattimaisessa asuinrakentamisessa voi olla huhtikuun rakennuslupien perusteella odotettavissa käänne parempaan; asuinkerrostalojen sekä rivi- ja ketjutalojen yhteenlaskettu lupakuutiomäärä kasvoi 24 prosenttia edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna.

Liike- ja toimistorakentamisen ennakollisten rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi tammi-huhtikuussa 37 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakennusten lupakuutiot kasvoivat vastaavana ajankohtana 51 prosenttia. Lupakuutioiden liukuva vuosisumma (5/2006 - 4/2007) huhtikuussa oli liike- ja toimistorakennusten osalta 65 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Teollisuus- ja varastorakennusten vastaavan ajankohdan liukuva vuosisumma oli 29 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2006 huhtikuussa. Sekä liike- ja toimistorakennusten että teollisuus- ja varastorakennusten lupakuutiomäärän muutoksia tulkittaessa on muistettava, että kuutiomäärän muutokseen voi vaikuttaa ratkaisevasti muutama yksittäinen suurhanke.

Taulukko 1. Myönnetyt rakennusluvat eräissä maakunnissa

 

Alueittain tarkasteltuna myönnettyjen rakennuslupien kehityksessä on suuria eroja. Koko maan rakennuslupakuutioiden tammi-huhtikuun 2007 muutosprosentti edellisvuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna oli 18, ja kahdentoista viimeisimmän tilastoidun kuukauden lupasumman muutos 18 prosenttia. Koko maan keskiarvoa selvästi suotuisampi tammi-huhtikuun rakennuslupakuutioiden kehitys on suurista maakunnista ollut Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Alkuvuotta pidemmän aikavälin kehitystä peilaava rakennuslupien liukuva vuosisumma lupaa Uudellemaalle ja Pääkaupunkiseudulle ainakin lyhyellä aikavälillä piristyvää uudisrakentamista. Erityisen heikkoa sekä alkuvuoden että pidemmän aikavälin lupakehitys on ollut Pirkanmaalla.

 

 

Seuraava vuoden 2007 toista neljännestä käsittelevä toimialakatsaus ilmestyy 28.9.2007

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi

Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,

Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat

Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,

Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto

Kuvio 6. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Kuvio 7. Tilastokeskus: Rakentamisen palkkasummakuvaaja,

Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi

Taulukko 1. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Muut lähteet

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen tilasto

Tilastokeskus: Ammattirakentajien työtuntitilasto

Päivitetty 28.6.2007