Muotoilupalvelujen verkostokylä sijaitsee Etelä-Helsingissä
- Miksi muotoilun talous keskittyy Etelä-Helsinkiin?
- Arkkitehdit haluavat työskennellä keskustassa
- Ruoholahden mainostoiminta kasvaa nopeimmin
- Taustalla kyläyhteisön kaipuu?
- Muotoilutoiminta eroaa arkkitehti- ja mainosalasta
- Luova ilmapiiri ja läheiset yhteydet tärkeitä verkostokylässä
- Modernin muotoilun talouden kylä lisää luottamusta ja kilpailua
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Aku Alanen on yliaktuaari Tilastokeskuksen taloudelliset olot -yksikössä. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 14/2007
Arkkitehti- ja mainosalan työntekijät haluavat työskennellä samoilla alueilla, lähinnä Etelä-Helsingissä. Taideteolliset muotoilijat puolestaan ovat hajautuneet hieman enemmän Helsingin sisällä. Läheiset yhteydet ja idearikas ilmapiiri ovat kylämäisen verkoston tärkeimmät edut kaikilla kolmella muotoilun alalla.
Maailman metropoleissa useimmat kulttuurisesti latautuneet taloudelliset toiminnot - sekä markkinaehtoiset että julkiset ja kansalaisaktivismiin pohjautuvat - ovat kasautuneet tiettyihin paikkoihin. Usein markkinaehtoinen toiminta ja julkinen kulttuuritoiminta ovat vieläpä sijoittuneet samoille kulmille. Näin on esimerkiksi New Yorkin Manhattanilla, pienemmistä alueista puhumattakaan.
Tilastoaineiston läpikäynti todistaa samaa myös Helsingissä, Suomen ainoassa metropoliksi kutsuttavassa paikassa. Kaikkien muotoilupalvelujen toiminta on koko Suomessa keskittynyt paljolti Kehä III:n sisälle ja tarkemmin ottaen Pitkäsillan eteläpuolelle. Kyseistä ilmiötä voidaan hyvin kutsua modernin muotoilun talouden verkostokylän kehitykseksi.
Miksi muotoilun talous keskittyy Etelä-Helsinkiin?
Suomalaisesta kulttuurista ja muotoilun taloudesta hyvin suuri osa on kasautunut Helsinkiin. Monia julkisia kulttuurilaitoksia on vain yksi, ja silloinkin ne ovat Helsingissä. Myös kulttuuristen alojen koulutus on melko pääkaupunkipainotteista. Lisäksi useiden asiakasyritysten pääkonttorit sijaitsevat Helsingissä.
Mutta miksi juuri Etelä-Helsinki, jossa toimistotilojen vuokrat ovat suhteellisesti korkeita? Eräs selitys voi olla, että juuri siellä on ainoa suomalainen ilmapiiriltään aidosti urbaani alue. Ehkä kaupunkikulttuurin kylämäisen urbaaniuden kokemuksen imu vetää muotoilupalveluja puoleensa, vaikka teknisesti ne voisivat sijaita muuallakin, toisin kuin suoraan kuluttajille palveluja tarjoavat kulttuurin alat.
Toinen selitysmalli nojautuu ajatukseen, että muotoilupalvelut ovat kiinteä osa muita liike-elämää palvelevia aloja, ja niiden keskittyminen johtuu lähikontaktien tarpeesta. Muotoilupalvelujen innovaatiot, hiljaisen tiedon siirtäminen, oppiminen ja kehittäminen vaativat kiinteää ja läheistä yhteyttä kaikkiin liike-elämän palvelualoihin.
Aiheuttaako tilanne laadullista tai kulttuurista vinoumaa, jos muotoilun tekijät ja niiden käyttö ovatkin aivan eri paikassa? Alle 30-vuotias etelähelsinkiläinen mainosmies tai -nainen tekee mainoksia ja graafista ilmettä tuotteille ja palveluille, joita käytetään pääosin ihan toisella puolella Suomea. Saman kysymyksen voi esittää koskien arkkitehtonista suunnittelua: onko mahdollista, että tällöin syntyy harhoja ja epäkuranttia suunnittelua? Sen sijaan taideteollisen muotoilun osalta tekopaikan sijainti muualla kuin käyttöpaikassa ei herätä samantyyppisiä kysymyksiä, koska mielestäni siihen ei yleensä liity vastaavia riskejä.
Arkkitehdit haluavat työskennellä keskustassa
Tärkeimmät arkkitehtipalvelujen alueet ovat Helsingin ydinkeskusta, Lauttasaari ja Eira. Jos yhdistetään Eira ja Punavuori, alue muodostaa keskustan tiettyjen korttelien kanssa lähes 40 prosenttia helsinkiläisestä arkkitehtiaktiviteetista. Keskusta ja Lauttasaari ovat samalla ainoat isommat alueet, jotka ovat viime vuosina kyenneet kasvamaan selvästi koko maan 16,9 prosentin keskikasvua nopeammin. Töölökin on hieman nostanut osuuttaan, mutta sen merkitys on vielä aika vaatimaton. Kiinnostavaa on Ruoholahden alueen toimistojen toiminnan huima lasku, vaikka alue kuuluu edelleen suhteellisen isoihin alueisiin. Mahdollisesti osa toimistoista on siirtynyt sieltä Lauttasaareen. Punavuori ja Eira ovat kasvaneet Helsingin sisällä, mutta ovat silti alle maan keskitason (taulukko 1).
Taulukko 1. Arkkitehtipalvelut Helsingissä vuonna 2005 ja liikevaihdon muutos vuosina 2001-2005, %-osuudet
| toimipaikat | henkilöstö | liikevaihto | liikevaihdon muutos vuosina 2001-2005 |
|
| Keskusta | 12,5 | 17,9 | 19,6 | 132,8 |
| Punavuori | 7,8 | 7,7 | 6,0 | 2,2 |
| Kaartinkaupunki | 1,5 | 1,5 | 1,0 | -89,7 |
| Kaivopuisto | 6,3 | 5,0 | 4,6 | 5,3 |
| Eira | 10,1 | 12,0 | 10,1 | 13,5 |
| Katajanokka | 3,2 | 2,3 | 2,0 | -2,4 |
| Kruununhaka | 5,1 | 5,5 | 5,5 | 10,3 |
| Ruoholahti | 4,0 | 6,6 | 5,8 | -46,2 |
| Lauttasaari | 5,3 | 7,0 | 6,5 | 48,6 |
| Vattuniemi | 2,1 | 5,6 | 6,1 | 43,6 |
| Taka-Töölö | 3,4 | 2,0 | 1,6 | 22,4 |
| Keski-Töölö | 2,1 | 1,0 | 0,7 | 37,7 |
| Etelä-Helsinki | 63,6 | 74,2 | 69,8 | 10,8 |
| Helsinki | 100 | 100 | 100 | 11 |
Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin erityisselvitys
Ruoholahden mainostoiminta kasvaa nopeimmin
Graafisen muotoilun tekijät ovat sijoittuneet hyvin töihin mainosalalle. Mainosalan toimistojen sijoittumista voi pitää kohtuullisena graafisen suunnittelun toimintojen indikaattorina. Mainosalan väki haluaa hyvin usein olla siellä, missä luodaan trendejä. Usein he katsovat sopivaksi paikakseen sellaisen, missä on paljon muuta kulttuuritaloudellista toimintaa, joka voi auttaa visuaalisten ja sanallisten ilmenemismuotojen yhdistelyssä. Myös kyseisten alueiden katunäkymä lienee heidän mielestään kiinnostava. Tämä voi olla jossain suhteessa hyvä, mutta toisaalta se voi vieraannuttaa heidät arjesta - siitä, minkälaisissa olosuhteissa suurin osa ihmisistä elää. Ehkä mainosalalla pidetään kuitenkin tärkeämpänä trendien haistelua. Tuskin millään muulla alalla luovuus-sanaa käytetään niin ahkerasti, ja alalla sana tarkoittaa ymmärtääkseni nopeaa tuulenhaistelua.
Liikevaihdolla mitattuna Helsingissä on kolme suurta mainosalan aluetta keskustan lisäksi: Punavuori, Katajanokka ja Ruoholahti (taulukko 2). Näistä ainoastaan Ruoholahti on kasvanut selvästi Helsingin keskitasoa nopeammin tällä vuosituhannella. Sen sijaan keskustan toimistojen aktiviteetti on pudonnut voimakkaasti. Katajanokalla on vähän toimistoja ja henkilöstöä, mutta niiden liikevaihto on suhteessa toimistojen ja henkilöstön lukumäärään suurinta koko Helsingissä. Katajanokkalaisten toimistojen liikevaihdon kasvu on ollut koko maan kasvun suhteen keskimääräistä eli osuus on pysytellyt suurin piirtein samalla tasolla.
Taulukko 2. Mainospalvelut Helsingissä vuonna 2005 ja liikevaihdon muutos vuosina 2001-2005, %-osuudet
| toimipaikat | henkilöstö | liikevaihto | liikevaihdon muutos vuosina 2001-2005 |
|
| Keskusta | 15,1 | 22,8 | 18,3 | -23,3 |
| Punavuori | 5,0 | 7,2 | 14,9 | -37,2 |
| Kaartinkaupunki | 3,3 | 6,6 | 7,5 | 110,2 |
| Kaivopuisto | 2,5 | 4,7 | 2,0 | -11,0 |
| Eira | 7,8 | 10,5 | 5,1 | -29,4 |
| Katajanokka | 1,5 | 2,8 | 17,4 | -0,2 |
| Kruununhaka | 3,7 | 1,7 | 0,7 | -69,6 |
| Ruoholahti | 7,7 | 12,3 | 20,0 | 161,9 |
| Lauttasaari | 2,3 | 1,3 | 0,7 | 198,7 |
| Vattuniemi | 2,7 | 3,4 | 1,3 | 9,6 |
| Taka-Töölö | 2,4 | 1,1 | 0,4 | -4,6 |
| Keski-Töölö | 1,3 | 0,5 | 0,2 | -2,9 |
| Etelä-Helsinki | 55,2 | 75,1 | 88,6 | -1,3 |
| Helsinki | 100,0 | 100,0 | 100,0 | -1,9 |
Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin erityisselvitys
Seuraavaksi isoimmat mainosalan toimistot ovat Punavuoressa, Ruoholahdessa ja Kaartinkaupungissa. Eiran ja Kaivopuiston toimistoissa on paljon väkeä pienissä toimistoissa, mutta ne tehnevät erikoistöitä, koska niiden liikevaihto henkeä kohden on isoja alueita paljon vähäisempää. Lauttasaari ei ole ollut mainostoimistojen perinteistä kasvualuetta, mutta se on viime vuosina kasvanut nopeimmin kaikilla mittareilla mitattuna.
Taustalla kyläyhteisön kaipuu?
Mainosalan toimipaikkojen sijaintiin vaikuttaa ennen kaikkea tarve sijoittua lähelle toisiaan. Tämä tarve näyttää olevan jopa suurempi kuin asiakkaiden läheisyys. Myös kansainvälisesti asiantila vaikuttaa olevan näin. Erityisesti Lontoosta on tehty mainosalan tutkimuksia todella runsaasti. Taustalla lienee se, että Britanniaa pidetään Euroopan mainosalan kiistämättömänä keskuksena, ja siellä myös mainosalan bkt-osuus on suurempi kuin muualla. Lontoossa suuri osa alan aktiviteetista on keskittynyt Sohon alueelle.
Mainosalan työntekijät vaihtavat toimistoa muita aloja keskimääräistä useammin. Toimistoja syntyy ja kuihtuu nopealla syklillä. Alalla sekä toimiston että yksittäisten tekijöiden ranking-lista päivitetään lähes joka viikko uudestaan. Jos kaikki tuntevat toisensa, asuvat samoilla kulmilla ja myös toimistot sijaitsevat lähekkäin, työpaikan vaihto ja uudet kuviot on helppo toteuttaa myös fyysisesti. Tilanne on sama myös muualla maailmassa. Soho Lontoossa, Söder Tukholmassa ja niin edelleen. Tässä mielessä voi jopa sanoa, että mainostoimiston sijainti Punavuoressa tai alueen lähistöllä on aika sovinnaista: useat mainostoimistot menevät sinne, koska siellä niiden odotetaankin olevan.
Alan sisäisten kilpailujen rooli on poikkeuksellisen suuri alalla ainakin medianäkyvyyden suhteen. Aivan eri asia on se, vaikuttaako mediahype tai kilpailumenestys toimiston todelliseen menestykseen. Voihan olla, että monet pitkäjänteisemmin suuntautuneet asiakkaat jopa vierastavat liian voimakkaan mediahypen tunnossa olevia toimistoja.
Muotoilutoiminta eroaa arkkitehti- ja mainosalasta
Taideteollisen muotoilun toiminnasta vain puolet on sijoittunut Pitkäsillasta etelään. Se on selvästi tasaisemmin hajautunut Helsingin sisällä kuin mainosala ja arkkitehtuuri. Ainoat alueet, jotka ovat viime vuosina kasvaneet keskimääräistä nopeammin, ovat Ruoholahti ja Eira (taulukko 3). Ala- ja yläkaupungin yhdistämällä päästään samaan suhteelliseen osuuteen toimipaikkojen määrässä kuin mainosalalla ja arkkitehtipalveluissa (taulukko 4). Ylä-kaupungilla merkittävä vaikutus on Kallion kaupunginosalla.
Taulukko 3. Taideteolliset muotoilupalvelut Helsingissä vuonna 2005 ja liikevaihdon muutos vuosina 2001-2005, %-osuudet
| toimipaikat | henkilöstö | liikevaihto | liikevaihdon muutos vuosina 2001-2005 |
|
| Keskusta | 6,9 | 6,1 | 8,0 | -23,5 |
| Punavuori | 6,0 | 5,1 | 4,1 | -2,8 |
| Kaartinkaupunki | 3,7 | 4,6 | 4,0 | -30,3 |
| Kaivopuisto | 2,5 | 3,4 | 2,7 | -51,1 |
| Eira | 7,2 | 9,4 | 8,3 | 61,9 |
| Katajanokka | 1,7 | 3,6 | 2,5 | 33,6 |
| Kruununhaka | 6,5 | 4,1 | 3,5 | -45,8 |
| Ruoholahti | 7,9 | 9,0 | 7,4 | 54,6 |
| Lauttasaari | 4,0 | 2,7 | 3,0 | -41,7 |
| Töölö | 4,2 | 2,5 | 1,7 | 67,7 |
| Etelä-Helsinki | 50,6 | 50,6 | 45,2 | -31,0 |
| Helsinki | 100 | 100 | 100 | 11,9 |
Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin erityisselvitys
Taulukko 4. Yläkaupungin alueiden %-osuudet Helsingin taideteollisista muotoilupalveluista vuonna 2005
| toimipaikat | henkilöstö | liikevaihto | |
| Sörnäinen | 5,5 | 2,8 | 2,3 |
| Etu-Vallila | 3,5 | 5,2 | 3,8 |
| Itä-Pasila | 1,2 | 1,4 | 1,0 |
| Kallio, Hakaniemi | 5,2 | 4,1 | 3,1 |
| Vallila, Hermanni | 3,0 | 1,1 | 0,8 |
| Toukola, Vanha kaupunki | 2,7 | 4,0 | 5,4 |
| Hermannin teollisuusalue | 1,7 | 3,9 | 3,7 |
| Yläkaupunki | 22,8 | 22,4 | 20,0 |
Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin erityisselvitys
Taideteollisen muotoilupalvelujen sijoittumisen taustalla vaikuttaa toimialan heterogeenisuus. Siihen sisältyy sekä teollista, vaate- että taidemuotoilua. Myös sisustusarkkitehtuuritoimistot sijoittuvat nykyisellään taideteollisiin muotoilupalveluihin. Onhan ihan eri asia sijainnin kannalta tehdä teollista muotoilua kuin vaatesuunnittelua. Näiden alojen kesken ei välttämättä ole niin suurta toiminnallista tai epävirallista kyläyhteisön tarvetta. Tällainen tarve on enemmänkin yksittäisten muotoilulinjojen sisällä.
Taideteollisten muotoilutoimistojen sijoittumisessa näkyy osin myös Taideteollisen korkeakoulun sijainnin vaikutus. Asiakkaat ovat täysin muita kuin arkkitehtipalveluissa ja mainosalalla. Kyse voi olla myös alan henkisestä ilmapiiristä. Taideteollisen muotoilun alalla halutaan mahdollisesti olla ennakkoluulottomampia, eikä sijaintipaikan muodikkuus ole ratkaiseva tekijä. Siihen vaikuttaa myös ns. heikkojen signaalien tulkinta kehityksen suunnasta. Taideteollisen muotoilun kehitys voi olla menossa enemmän hajautuneemman sijoittumisen suuntaan kuin arkkitehtuurissa ja mainosalalla. Toinen vaihtoehto on, että alalla kaikki eivät yksinkertaisesti halua tai pysty maksamaan niin paljon pelkästä "oikeasta osoitteesta".
Jos vertaa muotoilualojen ja toisaalta rakennussuunnittelualan henkilöstön sijoittumista toisiinsa, huomaa kiinnostavan piirteen: Mainos- ja muotoilualan henkilöstön sijainti korreloi selvästi Etelä-Helsingissä arkkitehtien kanssa, mutta rakennussuunnittelun toiminnot sijaitsevat aivan muualla (taulukko 5). Arkkitehdit selvästikin haluavat olla lähellä muita muotoilijoita, eivät insinöörejä. Tätä taustaa vasten Pekka Korpisen (2007) ehdotus siitä, että arkkitehtikoulutus ja taideteollinen koulutus yhdistettäisiin Kalasatamaan ns. Espoon yliopiston sijasta, tuntuukin järkevältä. Lauttasaari muodostaa poikkeuksen yleislinjasta: siellä arkkitehdit viihtyvät insinöörien kanssa.
Taulukko 5. Henkilöstön jakauma Etelä-Helsingissä eri aloilla vuonna 2005, %-osuudet
| rakennussuunnittelu | arkkitehtiala | mainosala | taidet.muotoilun ala | |
| Keskusta | 1,5 | 17,9 | 22,8 | 6,1 |
| Punavuori | 0,3 | 7,7 | 7,2 | 5,1 |
| Kaartinkaupunki | 0,3 | 1,5 | 6,6 | 4,6 |
| Kaivopuisto | 0,1 | 5,0 | 4,7 | 3,4 |
| Eira | 1,2 | 12,0 | 10,5 | 9,4 |
| Katajanokka | 0,4 | 2,3 | 2,8 | 3,6 |
| Kruununhaka | 0,3 | 5,5 | 1,7 | 4,1 |
| Ruoholahti | 4,2 | 6,6 | 12,3 | 9,0 |
| Lauttasaari | 2,5 | 7,0 | 1,3 | 0,6 |
| Vattuniemi | 5,8 | 5,6 | 3,4 | 2,1 |
| Taka-Töölö | 0,8 | 2,0 | 0,9 | 1,3 |
| Keski-Töölö | 0,8 | 1,0 | 1,1 | 1,3 |
| * Etelä-Helsinki | 18,2 | 74,2 | 75,6 | 50,6 |
| * Suomenlinna mukana Etelä-Helsingin luvuissa, mutta jätetty pois muusta tarkastelusta pienten osuuksien vuoksi. | ||||
Lähde: Tilastokeskus, yritysrekisterin erityisselvitys
Mitä kielteisiä seurauksia voisi olla yhteyden katkeamisesta insinööreihin? Olisiko suunnittelu insinöörien kanssa lähempänä arkea? Mahdollisesti tällöin jotkin suurimmat arkkitehtien hullutukset - kuten tasakatto-talojen rakentaminen - olisi ehkä voitu välttää.
Luova ilmapiiri ja läheiset yhteydet tärkeitä verkostokylässä
Sekä arkkitehti- että mainospalveluista leijonanosa hoidetaan Etelä-Helsingin alueella. Osuus on ainakin tällä vuosituhannella pysynyt suurin piirtein samalla, korkealla tasolla. Sen sijaan Etelä-Helsingin alueiden sisällä on tapahtunut jatkuvaa muutosta, jossa jotkin alueet ovat voittajia ja toiset menettäjiä. Taideteollisen muotoilun aktiviteetista vain noin puolet hoidetaan Etelä-Helsingissä. Osuus on viime vuosina vähentynyt ja siirtynyt ennen kaikkea keskisen Helsingin alueille, lähinnä Kallion liepeille.
Muotoilupalvelujen tekijöillä on nähtävästi suuri tarve alueelliseen läheisyyteen toistensa kanssa, vaikkei se teknisesti olisikaan välttämätöntä. Ilmapiirin ja yhteyksien kannalta läheinen sijoittuminen puolestaan on erittäin tärkeää.
Modernin muotoilun talouden kylä lisää luottamusta ja kilpailua
Lontoon Sohoa on kutsuttu mainoskyläksi. Voidaan kysyä, onko myös Etelä-Helsinki kaikkien muotoilupalvelujen moderni kylä? Perinteisessä kylässä kaikki tunsivat tai ainakin tiesivät toisensa. Suomessa tai ainakin Etelä-Helsingissä samalla alalla kaikki tuntevat tai tietävät toisensa. Postinumeroalueet eivät ole mitään toiminnallisia yksiköitä, mutta niiden voidaan kuvitella edustavan isomman kylän osia ilman selviä rajoja. Esimerkiksi Punavuoren, Eiran ja keskustan Kampin puoleisen osan välillä ei nykyään ole mitään selviä rakenteellisia rajoja.
Muotoilukylässä on toki kilpailua ja luovaa tuhoa. Erityisen voimakasta se on mainosalalla. Sen sijaan arkkitehtipuolella voi käydä niin, ettei toimisto kilpailussa hävittyään lopeta, vaan jatkaa hiljaiseloa ja ryhtyy jonkin ajan kuluttua uudestaan aktiiviseksi. Itse asiassa läheisyys voi vahvistaa kilpailua. Kylämäisyys edistää oikeanlaista kilpailua ja mahdollistaa erilaisten toimintamallien syntymisen pelkän hintakilpailun sijaan.
Kaikkien muotoilualojen yrittäjät ovat katsoneet kylän verkostoetujen olevan paljon suurempia kuin kilpailun tuomat mittatappiot pitemmällä aikavälillä sijoittuessaan näin lähekkäin. Verkostojen syntyminen lisää luottamusta, ja niiden jäsenet tapaavat toisiaan helposti sekä työ- että muissa yhteyksissä. Kylän sisälle on syntynyt yhteyksiä toimijoiden välille erityisesti muotoilualojen työn projektiluontoisuuden takia. Kylämäisyyden takia transaktiokustannukset ovat pienet.
Modernissa muotoilukylässä vallitsee selkeä monimuotoisuus; suvaitsevaisuus eri tavalla ajattelevia tai eri lailla töitä tekeviä kohtaan. Myös toimistojen organisaatiomuodot voivat olla hyvin erilaisia modernin kylän sisällä. Joustavuutta tuo lisäksi se, että monien toimistojen vetäjillä toimeentulon pohja tulee jostain muualta, kuten opetustöistä.
Modernissa kylässä toimii tietty vapaamuotoinen vuorovaikutus (refleksiivisyys). Ei ole välttämättä mitään pienalueiden tai edes kylän keskusta. Helsingin keskustan postinumeroalueen yritykset eivät johda muiden alueiden kehitystä. Kyse on tietyllä tavalla itseohjautuvasta ekosysteemistä.
Muotoilupalvelujen tuottaminen on toisaalta kulttuurista virikkeiden vaihtoa, toisaalta normaalia liike-elämää palvelevaa toimintaa. Muita liike-elämän palveluyrityksiä löytyy Etelä-Helsingin alueelta enemmän kuin muotoilupalveluja. Alue on kuitenkin myös sisäisesti erikoistunut. Muotoilupalvelujen osuus kaikista liike-elämää palvelevista yrityksistä oli vuonna 2005 Etelä-Helsingissä hieman vajaa kolmannes toimipaikoista, noin viidennes henkilöstöstä ja liikevaihdosta lähes 40 prosenttia. Punavuoressa osuudet olivat jopa jonkin verran korkeampia eli 34 prosenttia toimipaikoista, 29 prosenttia henkilöstöstä ja 63 prosenttia liikevaihdosta. Muilla Suomen alueilla ei ole tällaista absoluuttista eikä lähimainkaan suhteellista määrää eri muotoilupalveluyritysten toimipaikoista.
Lähteet:
Yritysrekisterin perusaineisto, Tilastokeskus.
Grabher, Gernot (2002): The project ecology of advertising: tasks, talents and teams, Regional Studies 36, 245-262.
Grabher, Gernot (2001): Ecologies of creativity: The Village, the Group and the heterarchic organisation of the British advertising industry, Environmment and Planning A 2001 volume 33, 351-374.
Korpinen, Pekka (2007): Helsinki tulevaisuuden kaupunki, Eva.
Pratt, Andy (2006): Advertising and creativity, a governance approach: a case study of creative agencies in London, Environment and planning A 2006 volume 38, 1883-1899.
Päivitetty 31.7.2007