Muotoilupalvelujen verkostokylä sijaitsee Etelä-Helsingissä
- Miksi muotoilun talous keskittyy Etelä-Helsinkiin?
- Arkkitehdit haluavat työskennellä keskustassa
- Ruoholahden mainostoiminta kasvaa nopeimmin
- Taustalla kyläyhteisön kaipuu?
- Muotoilutoiminta eroaa arkkitehti- ja mainosalasta
- Luova ilmapiiri ja läheiset yhteydet tärkeitä verkostokylässä
- Modernin muotoilun talouden kylä lisää luottamusta ja kilpailua
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Modernin muotoilun talouden kylä lisää luottamusta ja kilpailua
Lontoon Sohoa on kutsuttu mainoskyläksi. Voidaan kysyä, onko myös Etelä-Helsinki kaikkien muotoilupalvelujen moderni kylä? Perinteisessä kylässä kaikki tunsivat tai ainakin tiesivät toisensa. Suomessa tai ainakin Etelä-Helsingissä samalla alalla kaikki tuntevat tai tietävät toisensa. Postinumeroalueet eivät ole mitään toiminnallisia yksiköitä, mutta niiden voidaan kuvitella edustavan isomman kylän osia ilman selviä rajoja. Esimerkiksi Punavuoren, Eiran ja keskustan Kampin puoleisen osan välillä ei nykyään ole mitään selviä rakenteellisia rajoja.
Muotoilukylässä on toki kilpailua ja luovaa tuhoa. Erityisen voimakasta se on mainosalalla. Sen sijaan arkkitehtipuolella voi käydä niin, ettei toimisto kilpailussa hävittyään lopeta, vaan jatkaa hiljaiseloa ja ryhtyy jonkin ajan kuluttua uudestaan aktiiviseksi. Itse asiassa läheisyys voi vahvistaa kilpailua. Kylämäisyys edistää oikeanlaista kilpailua ja mahdollistaa erilaisten toimintamallien syntymisen pelkän hintakilpailun sijaan.
Kaikkien muotoilualojen yrittäjät ovat katsoneet kylän verkostoetujen olevan paljon suurempia kuin kilpailun tuomat mittatappiot pitemmällä aikavälillä sijoittuessaan näin lähekkäin. Verkostojen syntyminen lisää luottamusta, ja niiden jäsenet tapaavat toisiaan helposti sekä työ- että muissa yhteyksissä. Kylän sisälle on syntynyt yhteyksiä toimijoiden välille erityisesti muotoilualojen työn projektiluontoisuuden takia. Kylämäisyyden takia transaktiokustannukset ovat pienet.
Modernissa muotoilukylässä vallitsee selkeä monimuotoisuus; suvaitsevaisuus eri tavalla ajattelevia tai eri lailla töitä tekeviä kohtaan. Myös toimistojen organisaatiomuodot voivat olla hyvin erilaisia modernin kylän sisällä. Joustavuutta tuo lisäksi se, että monien toimistojen vetäjillä toimeentulon pohja tulee jostain muualta, kuten opetustöistä.
Modernissa kylässä toimii tietty vapaamuotoinen vuorovaikutus (refleksiivisyys). Ei ole välttämättä mitään pienalueiden tai edes kylän keskusta. Helsingin keskustan postinumeroalueen yritykset eivät johda muiden alueiden kehitystä. Kyse on tietyllä tavalla itseohjautuvasta ekosysteemistä.
Muotoilupalvelujen tuottaminen on toisaalta kulttuurista virikkeiden vaihtoa, toisaalta normaalia liike-elämää palvelevaa toimintaa. Muita liike-elämän palveluyrityksiä löytyy Etelä-Helsingin alueelta enemmän kuin muotoilupalveluja. Alue on kuitenkin myös sisäisesti erikoistunut. Muotoilupalvelujen osuus kaikista liike-elämää palvelevista yrityksistä oli vuonna 2005 Etelä-Helsingissä hieman vajaa kolmannes toimipaikoista, noin viidennes henkilöstöstä ja liikevaihdosta lähes 40 prosenttia. Punavuoressa osuudet olivat jopa jonkin verran korkeampia eli 34 prosenttia toimipaikoista, 29 prosenttia henkilöstöstä ja 63 prosenttia liikevaihdosta. Muilla Suomen alueilla ei ole tällaista absoluuttista eikä lähimainkaan suhteellista määrää eri muotoilupalveluyritysten toimipaikoista.
Lähteet:
Yritysrekisterin perusaineisto, Tilastokeskus.
Grabher, Gernot (2002): The project ecology of advertising: tasks, talents and teams, Regional Studies 36, 245-262.
Grabher, Gernot (2001): Ecologies of creativity: The Village, the Group and the heterarchic organisation of the British advertising industry, Environmment and Planning A 2001 volume 33, 351-374.
Korpinen, Pekka (2007): Helsinki tulevaisuuden kaupunki, Eva.
Pratt, Andy (2006): Advertising and creativity, a governance approach: a case study of creative agencies in London, Environment and planning A 2006 volume 38, 1883-1899.
Päivitetty 31.7.2007