Kaupungit kasvavat sisältäpäin

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pekka Myrskylä on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 14/2007

Kaupunkikeskukset kasvavat jatkossa enemmänkin vanhan muuton hedelmistä - niihin jo muuttaneiden nuorten ihmisten lapsista kuin maan sisäisestä muuttoliikkeestä, joka on menettämässä perustansa. Isommat muuttovoitot tulevat ulkomailta.

Suomen kunnista noin puolessa väkiluku kasvaa ja puolessa vähenee. Kasvukunnissa tärkein kasvun moottori on syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna, eikä enää suuret muuttovoitot kuten 1960- ja 1970-luvuilla. Etelä-Suomen ja varsinkin Helsingin seudun ruuhkautumisesta on enää turha puhua.

Nopeinta väestökasvua tapahtuu Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja Vaasan seuduilla. Väestöään menettävissä kunnissa suurin tekijä on kuolleiden enemmyys syntyneisiin verrattuna, eivätkä enää suuret muuttotappiot. Siirtolaisuuden tuoma lisäväestö kohentaa kaikkien maakuntien väkilukua ja ikärakennetta.

Väkiluvun muutostekijät 1980-2006 ja ennuste 2007-2040

Siirtolaisuus tuo syntyvyyttä

Uuden ennusteen mukaan väestön kasvu jatkuu aina vuoteen 2040 saakka eli paljon pidempään kuin aikaisemmissa ennusteissa. Mikä sitten lisää väestönkasvua?

Siirtolaisuusvoiton oletetaan nousevan 10 000 henkeen vuodessa. Vuoteen 2025 mennessä se tekee jo 200 000 henkeä eli 80 000 henkeä enemmän kuin edellisessä ennusteessa. Siirtolaisuusvoitto tulee miltei kokonaan 20-40-vuotiaiden ikäryhmiin, mikä nostaa myöskin syntyneiden määrää. Muuttovoitto käsittää miltei 100 000 hedelmällisyysikäistä naista, joiden vaikutus syntyneiden määrään voi vuoteen 2025 mennessä olla jopa 20 000 lasta.

Kuolleisuuden on oletettu jatkavan alenemistaan, eli ihmiset elävät entistä pidempään. Tästä syystä vanhuksia on enemmän kuin edellisissä ennusteissa.

Syntyneiden määrä alittaa kuolleiden määrän vasta aivan ennustekauden lopulla, jos syntyvyys pysyy nykytasollaan. On tosin aika rohkea oletus pitää kokonaishedelmällisyys 1,85:ssä eli aivan Euroopan huippuarvossa, kun Keski-Euroopassa ja Virossakin syntyy enää 1,2-1,5 lasta hedelmällisyysikäistä naista kohden.

Sivun alkuun

Rohkea oletus menneen valossa

Myöskin oletus 10 000 hengen oletus siirtolaisuusvoitosta vuosittain on rohkea. Siirtolaisuusvoitto ylitti 10 000 henkeä vuonna 1991 (13 000) ja toisen kerran vuonna 2006 (10 000). Vuosien 1990-2006 keskiarvo on vain 5 950 henkeä ja 2000-luvun keskiarvo 6 480 henkeä.

Vuoden 1980 jälkeen vuosittainen väkiluvun kasvu on vaihdellut runsaasta 10 000 hengestä miltei 30 000:een. Kasvun painopiste on ollut luonnollisessa kasvussa, eli syntyneitä on ollut 10 000-15 000 enemmän kuin kuolleita. Tällä hetkellä syntyneiden enemmyys on 10 000 henkeä, samoin siirtolaisuusvoitto 10 000 henkeä. Tämä "tasapainotilanne" säilyy seuraavat 10 vuotta, jonka jälkeen syntyneiden enemmyys alkaa tasaisesti vähetä. Pienenevät naisikäluokat synnyttävät vähemmän lapsia, ja kasvavat vanhusikäluokat merkitsevät suurempaa kuolleiden määrää. Ennustekauden lopulla väkilukua kasvattaa vain siirtolaisuusvoitto.

Sivun alkuun

Maan sisäinen muutto menettää voimansa

Tulevaa väestökehitystä ennakoivan kartan mukaan Suomi on kaksijakoinen maa. Koko väestönkasvu tapahtuu vain muutamilla alueilla. Suomen nykyisistä kunnista on kasvavia 202 ja pieneneviä 214.

Helposti ajattelee, että suurin syy tähän kahtiajakoon on muuttoliike, joka siirtää väkeä taantuvista kunnista rintamaille ja keskuksiin. Onhan se yksi syy, mutta muuttoliikkeen merkitys on koko ajan vähentynyt ja ennuste olettaa vaikutuksen edelleen pienenevän.

Miksi muuttoliike menettää voimaansa? Ennustekaudella muuttavimmat ikäluokat eli 18-25-vuotiaat, käyvät tappioalueilla jo niin pieniksi, että niistä vakioina pysyvillä lähtöosuuksilla kertyy aina pienempi ja pienempi määrä lähtijöitä. Ikäluokat ikään kuin tyhjenevät.

Kasvualueilla taas vahvat nuoret ikäluokat pitävät syntyneiden määrän korkeana. Ja kun näillä alueilla on keskimääräistä vähemmän vanhuksia, ei kuolleiden määräkään kasva. Tästä syystä luonnollinen väestönkasvu (syntyneet miinus kuolleet) on niin vahvasti positiivinen. Espoon, Vantaan, Helsingin, Tampereen ja Ouluna seuduilla tällä kasvulla on jo suurempi vaikutus kuin muuttovoitoilla. Syntyneiden enemmyys kasvattaa Helsingin väkilukua 26 000:lla, maassamuutto ja siirtolaisuus vajaalla 3000:lla vuoteen 2025 mennessä.

Vastaavasti heikoimmissa kunnissa kuolleiden suuri määrä vähentää väestöä monin verroin enemmän kuin muuttotappio. Imatra, Pieksämäki ja Kouvola saavat pientä muuttovoittoa, mutta kuolleiden suuri määrä syntyneisiin verrattuna vähentää voimakkaasti kuntien väestöä. Heikoimmissa kunnissa väestörakenne on jo sellainen, ettei väkiluvun väheneminen paljon hidastuisi, vaikka muuttoliike lakkaisi kokonaan.

Näyttää siltä, että Helsingin seudun kunnissa syntyneillä on suurempi vaikutus kuntien väkilukuihin kuin muuttoliikkeellä, mutta Tampereen seudun kunnissa taas muuttoliike kasvattaa väestön määrää.

Väestönmuutos kunnittain 2005-2025

Sivun alkuun

Oulun seutu lisääntyy ja vetää muuttajia

Ennustekauden voimakkain kasvualue on Oulun seutu sen vuoksi, että alueen väkilukua lisää keskimääräistä korkeampi syntyvyys sekä muuttovoitot.

Etelä-Suomeen muodostuu yhtenäinen kasvu alue Helsingin, Porvoon, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen ja Turun ympärille. Alueen sisälle jää vain muutama väestöään menettävä kunta.

Pienimpiä kasvualueita ovat Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion ja Joensuun seudut, jotka Seinäjokea lukuun ottamatta ovat yliopistoseutuja. Myös Rovaniemen ja Lappeenrannan seuduilla muutamat kunnat yltävät kasvun puolelle.

Ennustekaudella nopeimmin kasvavat Tampereen, Lohjan ja Porvoo seutukunnat. Voimakkainta kasvu ei kuitenkaan ole näissä keskuksissa, eikä aina edes lähinaapureissa vaan vyömäisesti keskuksen ympärillä.

Väkiluvun muutoskomponentit 2005-2025

    20 parasta       20 heikointa      
    Syntyneiden enemmyys Kokonais- nettomuutto Kokonais- muutos     Syntyneiden enemmyys Kokonais- nettomuutto Kokonais- muutos
  KOKO MAA 169983 199977 369960          
1 Espoo 44734 9398 54132   Kiuruvesi -894 -391 -1285
2 Vantaa 29449 4694 34143   Kouvola -2174 867 -1307
3 Helsinki 26560 2892 29452   Närpiö -1219 -111 -1330
4 Tampere 13454 8367 21821   Kitee -1359 -12 -1371
5 Oulu 20956 -1524 19432   Keuruu -1143 -233 -1376
6 Kirkkonummi 7281 5837 13118   Kuusankoski -1264 -145 -1409
7 Nurmijärvi 6974 4541 11515   Pudasjärvi -561 -1015 -1576
8 Ylöjärvi 5136 5705 10841   Kajaani 1205 -2791 -1586
9 Kangasala 3732 5795 9527   Iisalmi -583 -1030 -1613
10 Nokia 2961 6325 9286   Sodankylä -797 -835 -1632
11 Jyväskylä 9395 -356 9039   Kemi -863 -898 -1761
12 Tuusula 4355 4223 8578   Anjalankoski -1410 -516 -1926
13 Jyväskylän mlk 5925 2188 8113   Nurmes -1260 -708 -1968
14 Vihti 3129 4597 7726   Suomussalmi -1843 -165 -2008
15 Lempäälä 3242 4248 7490   Pieksämäki -2298 91 -2207
16 Kerava 3083 4254 7337   Kuhmo -1631 -639 -2270
17 Porvoo 2683 4117 6800   Imatra -2419 109 -2310
18 Liminka 4183 2453 6636   Kemijärvi -1820 -808 -2628
19 Seinäjoki 3041 3428 6469   Varkaus -1848 -1476 -3324
20 Kempele 4736 1532 6268   Lieksa -2541 -1002 -3543

Kokonaisnettomuutto sisältää maassamuuton ja siirtolaisuuden.

Sivun alkuun

Kaupunkien reunat kasvavat keskuksia enemmän

Helsingin kaupungin kasvu on likimain maan keskitasoa. Espoon ja Vantaa kasvu on hiukan ripeämpää. Alueen kasvuhuippuja ovat Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi, Sipoo ja Vihti.

Sama ilmiö näkyy muillakin kasvuseuduilla: keskus kasvaa vähemmän ja ympäröivä vyö kerää suurimman kasvu. Mistä se johtuu? Ympäryskunnat saavat voittoina nuoria perheitä, joista osalla jo on lapsia ja joille syntyy vielä lisää lapsia. Kokonaiskasvu muodostuu muuttovoitoista ja muuttovoitoille syntyvistä lapsista. Espoon, Vantaan, Helsingin, Tampereen ja Oulun väkilukuja kasvattaa ensisijaisesti syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna ja vain pieneltä osalta maassamuutto ja siirtolaisuus.

Alueiden väliset erot ovat suuria, Oulun seudun väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä miltei kolmanneksella, kun Itä-Lapin väkiluku putoaa kolmanneksella. Kuntatasolla Limingan väkiluku kasvaa jo vuoteen 2025 mennessä 77 prosentilla, kun samaan aikaan Lestijärven väkiluku pienene 29 prosentilla.

Ennustekauden alkujaksoilla eli vuoteen 2020 saakka, välikuvun muutokset ovat suurimpia sekä voittajilla että menettäjillä, sen jälkeen syntyneiden määrät alkavat pienetä, kuolleiden määrät nopeasti kasvaa. Lisäksi maassamuuttojen vaikutus pienenee, kun muuttavimpien ikäluokkien koko pienenee. Kaikkien alueiden väkiluvun muutosvauhti hidastuu vuoden 2020 jälkeen tasaisesti.

Sivun alkuun

Jos oletukset eivät pidäkään...

Väestöennusteen oletukset eli 10 000 siirtolaisen vuosivoitot ja syntyvyyden pysyminen Euroopan huipulla ovat hyvin optimistisia. Jos siirtolaisvoitto jääkin pienemmäksi eikä syntyvyyskään pysy nykytasolla, on kaikilla kunnilla vähemmän väestöä jaettavaksi. Silloin tulevaisuuden väestökuva väistämättä synkkenee. Iäkkäiden osuus nousee ennustettuakin suuremmaksi ja työikäistä väestöä on ennustettuakin vähemmän.

Toisaalta siirtolaisia voi hyvin tulla enemmänkin kuin 10 000. Suomeenhan heitä kyllä mahtuisi - meillä on 200 000 neliökilometriä täysin asumattomana.

Päivitetty 31.7.2007