Kaupungit kasvavat sisältäpäin
- Siirtolaisuus tuo syntyvyyttä
- Rohkea oletus menneen valossa
- Maan sisäinen muutto menettää voimansa
- Oulun seutu lisääntyy ja vetää muuttajia
- Kaupunkien reunat kasvavat keskuksia enemmän
- Jos oletukset eivät pidäkään...
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kaupunkien reunat kasvavat keskuksia enemmän
Helsingin kaupungin kasvu on likimain maan keskitasoa. Espoon ja Vantaa kasvu on hiukan ripeämpää. Alueen kasvuhuippuja ovat Kirkkonummi, Tuusula, Nurmijärvi, Sipoo ja Vihti.
Sama ilmiö näkyy muillakin kasvuseuduilla: keskus kasvaa vähemmän ja ympäröivä vyö kerää suurimman kasvu. Mistä se johtuu? Ympäryskunnat saavat voittoina nuoria perheitä, joista osalla jo on lapsia ja joille syntyy vielä lisää lapsia. Kokonaiskasvu muodostuu muuttovoitoista ja muuttovoitoille syntyvistä lapsista. Espoon, Vantaan, Helsingin, Tampereen ja Oulun väkilukuja kasvattaa ensisijaisesti syntyneiden enemmyys kuolleisiin verrattuna ja vain pieneltä osalta maassamuutto ja siirtolaisuus.
Alueiden väliset erot ovat suuria, Oulun seudun väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä miltei kolmanneksella, kun Itä-Lapin väkiluku putoaa kolmanneksella. Kuntatasolla Limingan väkiluku kasvaa jo vuoteen 2025 mennessä 77 prosentilla, kun samaan aikaan Lestijärven väkiluku pienene 29 prosentilla.
Ennustekauden alkujaksoilla eli vuoteen 2020 saakka, välikuvun muutokset ovat suurimpia sekä voittajilla että menettäjillä, sen jälkeen syntyneiden määrät alkavat pienetä, kuolleiden määrät nopeasti kasvaa. Lisäksi maassamuuttojen vaikutus pienenee, kun muuttavimpien ikäluokkien koko pienenee. Kaikkien alueiden väkiluvun muutosvauhti hidastuu vuoden 2020 jälkeen tasaisesti.
Päivitetty 31.7.2007