Baltiaan suuntautuvat investoinnit kasautuvat Viroon

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Riitta Kosonen on Helsingin kauppakorkeakoulun CEMAT-tutkimusyksikön johtaja ja Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen professori. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 14/2007

Itämeren talousalue houkuttelee alueelle runsaasti investointeja ja yrityksiä. Suomalais-baltialaisen talousalueen tiivistyminen kohtaa kuitenkin kilpailua muiden nopeasti kehittyvien markkinoiden suunnalta.

Rautaesiripun romahtaminen, Neuvostoliiton hajoaminen, EU:n itälaajeneminen ja Baltian maiden nopea talouskasvu ovat muokanneet yritysten toimintaympäristöä Itämeren alueella voimakkaasti. Muutokset ovat houkutelleet alueelle lukuisia uusia ulkomaisia investoijia, ja Itämeren talousalue on alkanut yhdentyä. Erityisen voimakas on Suomen ja Viron ja toisaalta Ruotsin ja Viron välinen taloudellinen yhteistyö. Myös Latvia ja Liettua ovat alkaneet kiinnostaa suomalaisyrityksiä, etenkin maiden EU-jäsenyyden jälkeen. Monet suomalaisyritykset hahmottavatkin nykyisin kolme Baltian maata osaksi yhtenäistä kotimarkkina-aluettaan. Pääoman liikkumista on kiihdyttänyt myös maailmantalouden globalisaatio.

Suomenlahden talousalueen tiivistyminen kohtaa kuitenkin myös haasteita. Ensinnäkin, vuorovaikutus on vinoutunutta, sillä pääomaa virtaa lähinnä pohjoisesta etelään, ja työvoiman saatavuus vaikeutuu vuosi vuodelta. Baltian maat saattavat olla monelle suomalaisyritykselle vain kansainvälistymisen välietappi globaalissa taloudessa, jossa Aasian, Venäjän ja IVY:n sekä Latinalaisen Amerikan markkinat kasvattavat rooliaan. Tässä asetelmassa Suomen, Ruotsin, Baltian maiden ja Pietarin yhdistävän talousalueen kehittyminen Itämerelle vahvistaisi alueen globaalia kilpailukykyä.

Nopea talouskasvu houkuttelee yrityksiä

Suomalaisyrityksiä ovat houkutelleet Baltian maihin erityisesti niiden nopean talouskasvun pönkittämät markkinat. Bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina 7-12 prosentin vuosivauhtia, mikä on houkutellut esimerkiksi vähittäiskaupan ja elintarviketuotannon yrityksiä, joiden on ollut vaikea kasvaa enää kotimaassa markkinoiden saturoiduttua. Baltian edulliset tuotantokustannukset ja joustavat työmarkkinat ovat puolestaan houkutelleet alihankintaa ja omaa tuotantoa eri toimialoilla. Viime vuosien voimakkaasta palkkojen noususta huolimatta palkkataso vaihtelee Baltian maissa noin kuudesosasta kolmasosaan Suomen tasosta. Palvelualan yritykset ovat usein seuranneet Baltiaan etabloituneita suomalaisia asiakkaitaan, mutta pian palveluja on tarjottu myös paikallisille asiakkaille.

Kuvio 1. Bruttokansantuote asukasta kohden käyvin hinnoin vuosina 1992-2005

Toimintojen hallittavuus läheisen maantieteellisen sijainnin myötä on myös kannustanut ja tukenut suomalaisten Baltia-toimintoja. Suomalaisia on houkutellut Viroon fyysinen ja kulttuurinen läheisyys, jonka vuoksi maa on ollut esimerkiksi elektroniikkateollisuudessa ensimmäinen kansainvälistymisen kohde. Myös Viron gateway-asema Venäjälle houkutteli 1990-luvulla suomalaisia, mutta Venäjä-potentiaali on jäänyt pääasiassa hyödyntämättä Viron ja Venäjän huonojen suhteiden vuoksi. Sen sijaan suomalaiset itse toimivat 1990-luvulla usein monikansallisten yritysten astinlautana Baltiaan. Latviaan ja Liettuaan suomalaisia houkuttelevat niiden Viroakin kovemmat kasvuodotukset, laajemmat kotimarkkinat sekä monella alalla Viroa helpompi kilpailutilanne.

Sivun alkuun

Suomi edelleen Viron tärkein kauppakumppani

Suomalaisyrityksiä on erityisesti kiinnostanut Viro, jossa toimii jo tuhansia suomalaisomisteisia yrityksiä. Viro-kiinnostus sai itse asiassa alkunsa jo clearing-kaupan vuosina, jolloin sinne perustettujen yhteisyritysten avulla tähdättiin Neuvostoliiton markkinoille. Suomalaiset olivat pioneereja monella toimialalla. 1990-luvulla perustettua Nesteen huoltamoa arvostettiin pitkään konkreettisena esimerkkinä Viron avautumisesta. 1990-luvun kriisivuodet ja Venäjällä vuonna 1998 tapahtunut ruplakriisi näkyivät vain hetkellisenä hiipumisena suomalaisten Viro-investoinneissa.

2000-luvun alussa suomalaisinvestoinnit räjähtivät nopeaan kasvuun ja viime vuosina Viroon on tehty entisten alihankinta- ja brown field -investointien lisäksi etenkin uusia green field -investointeja. Suomi on jo vuosia ollut Viron tärkein kauppakumppani ja toiseksi tärkein ulkomainen investoija runsaan 20 prosentin osuudella.

Baltian maista Viro on houkutellut ulkomaisia investointeja ylivoimaisesti eniten ja asukasta kohden laskettuna Viron saamat suorat ulkomaiset investoinnit ovat Euroopan huippuluokkaa. Latvia on vastaanottanut vain puolet ja Liettua kolmanneksen Viron määrästä. Suomalaisyritykset ovatkin siirtyneet Latviaan ja Liettuaan huomattavasti Viroa myöhemmin. Kiinnostus Latviaan ja Liettuaan kasvoi oikeastaan vasta näiden EU-jäsenyyden myötä, sillä jäsenyys lisäsi maiden ennustettavuutta ja loi uskoa niiden lainsäädännön kehitykseen.

Kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta suomalaisten osuus Latvian ja Liettuan suorien investointien kannasta on vain noin kuusi prosenttia, joskin yksittäiset investoinnit ovat olleet melko suuria. Kiinnostuksen voi kuitenkin odottaa kasvavan, sillä EU-jäsenyys helpotti Baltian maiden välisiä rajanylityksiä. Tämä puolestaan on houkutellut etenkin suomalaisomisteiset elintarvike- ja vähittäiskaupan yritykset rationalisoimaan nyt ostoja, myyntiä ja logistiikkaa Baltian laajuisesti. Baltian maihin on syntymässä suomalaisyritysten kotimarkkina-alue, joka laajenee Tallinnasta Riikan, Vilnan, Kaunasin ja Klaipedan kasvukeskuksiin. Kasvumahdollisuuksia on myös keskusten ulkopuolella, missä myös kustannustaso on huomattavasti alhaisempi. Esimerkiksi Virossa palkkataso laskee Tallinnan ulkopuolella noin kolmannekseen.

Sivun alkuun

Baltiassa puutetta osaavista ammattilaisista

Baltian maiden ja erityisesti Viron vaurastuttua investointeja on odotettu myös Baltiasta Suomeen. Asetelma on kuitenkin jossain määrin vinoutunut. Viron osuus on vain pari prosenttia Suomen ulkomaankaupasta eivätkä virolaisyritykset juurikaan investoi Suomeen. Vain nelisen prosenttia virolaisyritysten ulkomaisista suorista sijoituksista kohdistuu Suomeen.

Virolaisyritykset ovatkin usein liian pieniä pärjätäkseen Suomen markkinoilla ja niiden investoinnit kohdistuvat lähinnä Liettuaan ja Latviaan. Käytännössä osa näistäkin investoinneista vahvistaa suomalaisten läsnäoloa Baltiassa, koska niiden joukossa on runsaasti Baltiaan sijoittavia suomalaisten virolaisia tytäryrityksiä. Baltian markkinoiden keskeisin prosessi onkin nopeasti kiristyvä alueen sisäinen kilpailu, jota kiihdyttää etenkin baltialaisten yritysten kasvava kilpailukyky. Paikallisen kilpailukyvyn kasvu on esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa johtanut tilanteisiin, joissa virolainen alihankkija on lopulta ostanut suomalaisen tilaajansa.

Pula osaavasta työvoimasta syö pohjaa suomalais-baltialaisen talousalueen kehitykseltä ja houkuttelevuudelta. Maastamuutto ja aivovienti ovat vakavia ongelmia koko Baltiassa, erityisesti Latviassa ja Liettuassa, joista on EU-jäsenyyden jälkeen muuttanut satoja tuhansia ihmisiä. Baltit muuttavat työn perässä etenkin Iso-Britanniaan, Saksaan ja Irlantiin, ja virolaiset piipahtavat tiheästi myös Suomessa. Baltian maissa ja erityisesti Virossa alkaakin olla pulaa osaavista ammattilaisista lähes joka alalla. Ammattikoulutus on heikkoa ja epäsuosittua. Toisaalta korkeasti koulutetulta väestöltä puuttuu rahoituksen ja IT-alan osaamisen lisäksi kansainvälistä kokemusta.

Monipuolista koulutusta tarvittaisiin lisää, mutta toistaiseksi suomalaiset kouluttavat työntekijänsä pääasiassa työn yhteydessä. Työvoimaan liittyviä haasteita lisää työntekijöiden suuri vaihtuvuus, sillä palkan perässä vaihdetaan herkästi työpaikasta toiseen, jolloin koulutus on työnantajan näkökulmasta valunut hukkaan. Työvoima on kuitenkin joustavaa, mikä johtuu osittain ammattiyhdistysten heikosta roolista Baltian maissa. Niihin suhtaudutaan poliittishistoriallisista syistä nuivasti, eikä kuumassa palkkakilpailussa juurikaan koeta tarvetta kollektiiviseen edunajamiseen.

Sivun alkuun

Venäjä ja Kiina haastavat Baltian

Suomalais-baltialaista kotimarkkina-aluetta haastaa myös globaalitalous. Viron nopeasti täyttyvät markkinat ja kasvavat tuotantokustannukset ohjaavat etsimään kasvua ja tehokkuutta myös Venäjältä, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Aasian talouksista. Esimerkiksi Kiinassa palkkataso on vain noin kymmenesosa Suomen tasosta. Niinpä muun muassa tekstiili- ja huonekaluteollisuutta on jo siirtynyt Virosta muualle. Toisaalta Virosta ei välttämättä poistuta kokonaan. Muille alueille perustetaan joko rinnakkaisia toimintoja tai Viron roolia muutetaan tuotannosta esimerkiksi logistiikkaan.

Viron valttina on toimintojen hallittavuus, sillä Viro on maantieteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti lähellä Suomea. Liiketoimintakulttuurien erot ovat pienentyneet ja niitä ymmärretään. EU-jäsenyys auttoi kitkemään korruption lähes koko Virosta, mutta etenkin Latviassa se on edelleen ongelma. Transparency Internationalin korruptioindeksin mukaan Viro nousi viime vuonna jo sijalle 24., kun Latvia jää vielä sijalle 49. Liettua puolestaan on viimeisten viiden vuoden aikana valunut listalla alaspäin ja on enää niukin naukin Latvian edellä sijalla 46.

Kevyt yritysverotus houkuttelee investoimaan Baltiaan ja houkuttimet jatkunevat, vaikka EU luokin paineita lainsäädännön harmonisoimiseksi eurooppalaiselle tasolle. Henkilöstöhallintoa osataan jo sopeuttaa baltialaisen autoritääriseksi ja etenkin nuorten johtajien dynaamisuuteen osataan suhtautua viileästi. Toisaalta Baltian maiden henkilöityneet liikemiesverkostot luovat haasteita erityisesti Latviassa ja Liettuassa. Virossa suomalaiset tuntuvat päässeen melko hyvin sisään paikallisiin verkostoihin.

Kiinan, Venäjän ja muiden kaukaisempien nopeasti kehittyvien markkinoiden on vaikea kilpailla Baltian kanssa toimintojen helpon hallittavuuden kanssa. Paineet kuitenkin kasvavat, sillä suomalaisia houkuttelevat Kiinaan ja Venäjälle suurin piirtein samat tekijät kuin Baltiaan. Luoteis-Venäjällä toimii noin 400 suomalaisomisteista yritystä eli enemmän kuin muista maista peräisin olevia ulkomaisia yrityksiä. Vaikka suomalaisten investointien kokonaissumma jää melko pieneksi, yritysten suhteellisen suuri määrä kertoo todellisesta ruohonjuuritason kiinnostuksesta. Vuoden 2005 lopussa Suomen Pankin tilastoimien suorien suomalaisten investointien kanta Venäjällä oli noin 1,1 miljardia euroa, mutta se on parin viime vuoden aikana ollut kasvussa.

Venäjän mahdollisen WTO-jäsenyyden toteutuessa usko venäläiseen investointi-ilmapiiriin kasvaa, ja Venäjä parantaa asemiaan suhteessa Baltiaan. Ainakin venäläiset itse tuntuvat uskovan maansa taloudellisen tulevaisuuteen, sillä esimerkiksi Luoteis-Venäjällä alun perin venäläisen offshore-pääoman osuus ulkomaisista investoinneista on merkittävä, paikoitellen (muun muassa Murmansk, Kaliningrad) jopa yli 50 prosenttia. Pietari on tulossa vauhdilla mukaan Suomenlahden talousalueeseen ja kysymys kuuluukin, onko esimerkiksi ulkomaisista investoinneista täysin riippuvainen Viro valmistautunut tilanteeseen, jossa investointeja siirretäänkin naapurimaihin. Mahdollinen shokki vaikuttaisi noidankehän tavoin myös tuleviin investointeihin.

Sivun alkuun

Yhteinen talousalue edellyttää alueellista työnjakoa

Alueiden välinen työnjako on muutoksessa ja sitä kiihdyttää Baltian maiden kustannustason nousu. Baltiassa toimivista suomalaisyrityksistä etenkin alihankinnan tilaajat ja brown field -investointeja tehneet yritykset suunnittelevatkin jatkossa rationalisoivansa Baltian toimintojaan mahdollisesti työntekijöiden määrää supistamalla ja tehostamalla maiden välistä työnjakoa. Alihankinta-tilaajat ovat herkimpiä siirtämään tuotantoa myös Baltian ulkopuolelle. Myönteisimmin Baltian toimintojensa jatkonäkymiin suhtautuvat vähittäiskaupan ja palvelujen tarjoajat, jotka pyrkivät vastaamaan kiristyvään kilpailuun koko Baltian laajuista myyntiverkkoa tihentämällä.

Suomalais-baltialainen kotimarkkina-alue on siis vahvasti syntymässä, mutta sitä haastaa Baltian maiden sisäinen kehitys, jota värittävät kotimaiseen kysyntään nojautuva bkt:n kasvu, talouden ylikuumeneminen, vaihtotaseen epätasapaino, kasvava työvoimapula, kohoavat tuotantokustannukset, kiristyvä kilpailu sekä paikoitellen rankka korruptio. Taloudellisen yhteistyön tiivistymiselle tuo särönsä myös balttiyritysten oma kansainvälinen suuntautuminen Suomen ohi muihin Baltian maihin sekä Keski-Eurooppaan. Viime kädessä suomalais-baltialaista tuotanto- ja markkina-aluetta haastavat muut maailmantalouden nopeasti kehittyvät markkinat, joihin liittyy hyvin samantapaisia haasteita ja houkuttimia.

Itämeren alueen pitkän aikavälin kehityksen kannalta olisi tärkeää kehittää alueellista työnjakoa ja hyödyntää yhteistä potentiaalia. Työnjaon osalta saattaa kehittyä alueellisesti synkronoitua hajautusta esimerkiksi raakatuotannon, viimeistelyn ja logistiikan kesken. Yhteistä potentiaalia taas löytyy esimerkiksi Itämeren kiertomatkailun alalla. Tämä edellyttäisi kuitenkin vahvaa halua kasvattaa yhteistyötä kilpailun kustannuksella ja kehittää sujuvia käytäntöjä yhteistyön tukemiseksi.

Päivitetty 31.7.2007