Baltiaan suuntautuvat investoinnit kasautuvat Viroon
- Nopea talouskasvu houkuttelee yrityksiä
- Suomi edelleen Viron tärkein kauppakumppani
- Baltiassa puutetta osaavista ammattilaisista
- Venäjä ja Kiina haastavat Baltian
- Yhteinen talousalue edellyttää alueellista työnjakoa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Baltiassa puutetta osaavista ammattilaisista
Baltian maiden ja erityisesti Viron vaurastuttua investointeja on odotettu myös Baltiasta Suomeen. Asetelma on kuitenkin jossain määrin vinoutunut. Viron osuus on vain pari prosenttia Suomen ulkomaankaupasta eivätkä virolaisyritykset juurikaan investoi Suomeen. Vain nelisen prosenttia virolaisyritysten ulkomaisista suorista sijoituksista kohdistuu Suomeen.
Virolaisyritykset ovatkin usein liian pieniä pärjätäkseen Suomen markkinoilla ja niiden investoinnit kohdistuvat lähinnä Liettuaan ja Latviaan. Käytännössä osa näistäkin investoinneista vahvistaa suomalaisten läsnäoloa Baltiassa, koska niiden joukossa on runsaasti Baltiaan sijoittavia suomalaisten virolaisia tytäryrityksiä. Baltian markkinoiden keskeisin prosessi onkin nopeasti kiristyvä alueen sisäinen kilpailu, jota kiihdyttää etenkin baltialaisten yritysten kasvava kilpailukyky. Paikallisen kilpailukyvyn kasvu on esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa johtanut tilanteisiin, joissa virolainen alihankkija on lopulta ostanut suomalaisen tilaajansa.
Pula osaavasta työvoimasta syö pohjaa suomalais-baltialaisen talousalueen kehitykseltä ja houkuttelevuudelta. Maastamuutto ja aivovienti ovat vakavia ongelmia koko Baltiassa, erityisesti Latviassa ja Liettuassa, joista on EU-jäsenyyden jälkeen muuttanut satoja tuhansia ihmisiä. Baltit muuttavat työn perässä etenkin Iso-Britanniaan, Saksaan ja Irlantiin, ja virolaiset piipahtavat tiheästi myös Suomessa. Baltian maissa ja erityisesti Virossa alkaakin olla pulaa osaavista ammattilaisista lähes joka alalla. Ammattikoulutus on heikkoa ja epäsuosittua. Toisaalta korkeasti koulutetulta väestöltä puuttuu rahoituksen ja IT-alan osaamisen lisäksi kansainvälistä kokemusta.
Monipuolista koulutusta tarvittaisiin lisää, mutta toistaiseksi suomalaiset kouluttavat työntekijänsä pääasiassa työn yhteydessä. Työvoimaan liittyviä haasteita lisää työntekijöiden suuri vaihtuvuus, sillä palkan perässä vaihdetaan herkästi työpaikasta toiseen, jolloin koulutus on työnantajan näkökulmasta valunut hukkaan. Työvoima on kuitenkin joustavaa, mikä johtuu osittain ammattiyhdistysten heikosta roolista Baltian maissa. Niihin suhtaudutaan poliittishistoriallisista syistä nuivasti, eikä kuumassa palkkakilpailussa juurikaan koeta tarvetta kollektiiviseen edunajamiseen.
Päivitetty 31.7.2007