Kulttuuritapahtumat täyttävät Suomen kesän
- Finland Festivals: kymmenessä vuodessa 20 tapahtumaa lisää
- Muissakin kulttuuritapahtumissa riittää yleisöä
- Savonlinnan Oopperajuhlille eniten valtion tukea
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Jukka Ekholm toimii suunnittelijana Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 14/2007
Rockia Seinäjoella ja Turussa, oopperaa Savonlinnassa, jazzia Porissa ja Imatralla, teatteria Tampereella, elokuvia Espoossa ja Sodankylässä... Festivaalitarjontaa on Suomen suvessa joka makuun. Musiikki on taiteenaloista parhaiten edustettuna.
Kulttuuritapahtumien kävijöistä on tehty useita tutkimuksia viime vuosina. Useiden suurtenkin tapahtumien yleisö tulee pääosin lähiseudulta. Tällaisia ovat esimerkiksi Helsingin juhlaviikot, Tampereen Teatterikesä ja Turun musiikkijuhlat. Kuhmon Kamarimusiikki, Kuopio Tanssii ja Soi sekä Ruisrock taas saavat yleisöä merkittävästi muualtakin Suomesta. Pääkaupunkiseudulta käydään varsin paljon myös muualla Suomessa pidettävissä kulttuuritapahtumissa. Helsingin juhlaviikoilla on todettu käyvän enemmän espoolaisia kuin vantaalaisia, ja juhlaviikkojen tilaisuudet vetävät erilaisia yleisömääriä eri kaupunginosista. Matkailun edistämiskeskuksen tietojen mukaan ulkomaalaisia festivaalikävijöiden joukossa on vähän, vuonna 2005 noin viisi prosenttia kaikista kävijöistä.
Kulttuuritapahtumissa käyminen kuuluu tavallisimpiin kulttuuriharrastuksiin. Vaikka tapahtumatarjonta onkin lisääntynyt, Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen 2002 mukaan niiden suosiossa ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia aiempiin tuloksiin verrattuna: noin 20-30 prosenttia vastanneista oli käynyt musiikki-, tanssi-, teatteri- yms. tapahtumissa viimeisen vuoden aikana. Kotiseutujuhlien sekä myyntinäyttelyiden suosio on laskenut, kun puolestaan musiikki-, tanssi- ja teatteritapahtumien suosio on hieman noussut vuosien 1981 ja 1991 tuloksiin verrattuna. Alle 35-vuotiaat sekä pääkaupunkiseudulla asuvat ovat keskimäärin muita aktiivisempia festivaalikävijöitä, mutta festivaalikohtaiset erot yleisön ikärakenteessa ovat suuria riippuen tapahtuman kohdeyleisöstä.
Finland Festivals: kymmenessä vuodessa 20 tapahtumaa lisää
Suomen kulttuuritapahtumien katto-organisaatioon, Finland Festivalsiin, kuuluu 80 tapahtumaa (kartta), joiden vuotuinen yhteenlaskettu kävijämäärä hipoo kahta miljoonaa. Tapahtumien määrä on kasvanut 20:llä kymmenessä vuodessa, ja niistä yli 80 prosenttia järjestetään kesällä. Tapahtumista yli kaksi kolmannesta on musiikkitapahtumia. Loppuosa sisältää tanssi-, teatteri-, kirjallisuus- ja kuvataidetapahtumia sekä monitaiteisia festivaaleja. Tapahtumia on jokaisessa maakunnassa, eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kävijämäärältään suurin on viime vuosina ollut Helsingin juhlaviikot lähes neljännesmiljoonan yleisöllä, mutta Finland Festivalsin jäsentapahtumista kaikkiaan yhdessätoista ylittyi 50 000 kävijän raja vuonna 2006 (taulukko1).
Taulukko1: Finland Festivalsin kokonaiskävijämääriltään suurimmat tapahtumat (yli 50 000 kävijää) 2006*
Tapahtuma | Kävijöitä |
Helsingin juhlaviikot | 247 000 |
Pori Jazz Festival | 156 000 |
Kotkan Meripäivät | 150 000 |
Tampereen Teatterikesä | 100 000 |
Kaustinen Folk Music Festival | 85 000 |
Savonlinnan Oopperajuhlat | 70 500 |
Puistoblues, Järvenpää | 70 000 |
Provinssirock, Seinäjoki | 62 500 |
Pispalan Sottiisi / Folklandia, Tampere | 61 000 |
Maailma kylässä -festivaali, Helsinki | 60 000 |
Imatra Big Band Festival | 53 000 |
* Luvut ovat Finland Festivalsin jäsentapahtumiltaan keräämiä kävijämääräarvioita. |
Lähde: Finland Festivals
Muissakin kulttuuritapahtumissa riittää yleisöä
Suomessa järjestetään vuosittain sadoittain kulttuuritapahtumia, eivätkä kaikki merkittävät ja suuretkaan tapahtumat kuulu Finland Festivals -ketjuun. Tällaisista mainittakoon esimerkiksi Suomen vanhin rockfestivaali Turun Ruisrock, jonka yleisömäärä vuonna 2006 oli 65 000. Seinäjoen Tangomarkkinoilla kävi 114 000 henkeä ja Raumanmeren Juhannuksessa 93 000. Myöskään elokuvajuhlat eivät ole mukana Finland Festivals -ketjussa. Vuonna 2006 eniten yleisöä oli seuraavissa: Rakkautta & Anarkiaa Helsingissä (yli 40 000), Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat (30 000), Espoo Ciné (22 000), Sodankylän kansainväliset elokuvajuhlat (20 000). Myös kirjamessut ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina, ja vuoden 2006 Helsingin kirjamessuilla kävi 69 000 henkeä.
Vuonna 2007 Helsingissä järjestettyjen Eurovision laulukilpailujen yleisömäärä ylitti ennakko-odotukset. Viisujen kahdeksaan konserttiin oli myynnissä kaikkiaan yli 60 000 lippua. Finaali oli loppuunmyyty, ja muiden tilaisuuksien lipuista myytiin 80-90 prosenttia. Näin ollen viisukonserttien lipputulot, 3,7 miljoonaa euroa, riittivät nostamaan kilpailubudjetin nollatulokseen. Helsingin kaupungin järjestämistä viisutapahtumista eniten yleisöä, noin 25 000 henkeä, oli Senaatintorilla pidetyssä finaalinäytöksessä.
Savonlinnan Oopperajuhlille eniten valtion tukea
Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Vuonna 2007 tukea sai yhteensä 147 tapahtumaa tuen kokonaismäärän ollessa 3,7 miljoonaa euroa. Tukea haki 227 tapahtumaa. Opetusministeriön tuen määrässä Savonlinnan Oopperajuhlat erottuu ylivoimaisena ykkösenä: vuonna 2007 tapahtuma sai 660 000 euroa eli melkein 20 prosenttia koko tuesta (taulukko2). Elokuvafestivaaleista eniten valtion tukea ovat viime vuosina saaneet Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat.
Taulukko2: Viisi suurinta opetusministeriön tuen saajaa vuonna 2007
Tapahtuma | € |
Savonlinnan Oopperajuhlat | 660 000 |
Tampereen Teatterikesä | 217 000 |
Kuhmon Kamarimusiikki | 172 000 |
Kuopio Tanssii ja Soi | 151 000 |
Kaustinen Folk Music Festival | 150 000 |
Lähde: Opetusministeriö
Maakunnittain tarkasteltuna opetusministeriön tuki kulttuuritapahtumille jakautuu myös varsin epätasaisesti: vuonna 2006 eniten tukea sai Etelä-Savo, toiseksi eniten Pirkanmaa. Opetusministeriön tukea ei välttämättä myönnetä kaikille yleisön suosikkitapahtumille. Tukea voivat toisaalta saada sellaisetkin tapahtumat, joiden kävijämäärä on hyvin pieni. Opetusministeriön tukemista kulttuuritapahtumista seitsemän oli pääosin ruotsinkielisiä. Niistä kolme pidettiin Uudellamaalla, kaksi Varsinais-Suomessa ja kaksi Pohjanmaalla (taulukko 3).
Valtion rahoittamana toimiva Saamelaiskäräjät myöntää vuosittain tukea saamelaisille kulttuuritapahtumille. Vuonna 2006 tukea sai kolme tapahtumaa tuen kokonaismäärän ollessa 18 000 euroa.
Taulukko 3. Opetusministeriön tuki valtakunnallisille kulttuuritapahtumille maakunnittain 2006*
Maakunta | Tuen saaneita kulttuuritapahtumia | Tuki yhteensä, € | % | Tuki / tapahtuma, € |
Uusimaa | 36 | 417 000 | 11 | 11 583 |
- Pääkaupunkiseutu 1) | 27 | 349 000 | 10 | 12 926 |
- Muu Uusimaa | 9 | 68 000 | 2 | 7 556 |
Itä-Uusimaa | 3 | 41 000 | 1 | 13 667 |
Varsinais-Suomi | 14 | 228 000 | 6 | 16 286 |
Satakunta | 4 | 157 000 | 4 | 39 250 |
Kanta-Häme | 4 | 57 000 | 2 | 14 250 |
Pirkanmaa | 16 | 489 000 | 13 | 30 563 |
Päijät-Häme | 3 | 56 000 | 2 | 18 667 |
Kymenlaakso | 6 | 35 000 | 1 | 5 833 |
Etelä-Karjala | 2 | 29 000 | 1 | 14 500 |
Etelä-Savo | 9 | 787 000 | 21 | 87 444 |
Pohjois-Savo | 5 | 180 000 | 5 | 36 000 |
Pohjois-Karjala | 7 | 102 000 | 3 | 14 571 |
Keski-Suomi | 7 | 237 000 | 6 | 33 857 |
Etelä-Pohjanmaa | 4 | 119 000 | 3 | 29 750 |
Pohjanmaa | 2 | 78 000 | 2 | 39 000 |
Keski-Pohjanmaa | 5 | 164 000 | 4 | 32 800 |
Pohjois-Pohjanmaa | 13 | 171 000 | 5 | 13 154 |
Kainuu | 3 | 238 000 | 6 | 79 333 |
Lappi | 10 | 83 000 | 2 | 8 300 |
Ahvenanmaa | - | - | - | |
Yhteensä | 153 | 3 668 000 | 100 | 23 974 |
*) Ei sisällä useilla paikkakunnilla pidettävää Irish Festivalia, joka sai opetusministeriön avustusta 5 000 euroa vuonna 2006. 1) Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. |
Lähde: Opetusministeriö
Kulttuuritapahtumat saavat merkittävää tukea myös kunnilta sekä sponsoreilta. Sponsorirahan on todettu muodostavan keskimäärin 15 prosenttia festivaalien tuloista. Esimerkkinä kunnan suuresta merkityksestä kulttuuritapahtumien rahoittajana voidaan mainita Helsingin kaupunki: vuonna 2006 Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunta myönsi noin 1,5 miljoonaa euroa tukea kaikkiaan 43 helsinkiläiselle kulttuuritapahtumalle. Sekä Helsingin kaupungin myöntämän tuen että tukea saavien tapahtumien määrä on kolminkertaistunut vuosikymmenen aikana.
Kirjoittaja toimii suunnittelijana Tilastokeskuksen kulttuuritilastoissa.
Laajempia tietoja kulttuuritapahtumien sekä myös muiden kulttuurialojen alueellisista eroista Suomessa on syksyllä ilmestyvässä Tilastokeskuksen kaksikielisessä julkaisussa Kulttuuria alueittain: tilastollinen katsaus (Kultur på regional nivå: en statistisk översikt).
Lähteet:
Seuraavat Timo Cantellin julkaisut Taiteen keskustoimikunnan sarjassa Tilastotietoa taiteesta: 1993: Musiikkijuhlien yleisöt - Kaustinen, Kuhmo, Viitasaari; 1996: Kaupunkifestivaalien yleisöt. Kuopio Tanssii ja Soi. Tampereen Teatterikesä. Turun musiikkijuhlat. Ruisrock; 1998: Yleisfestivaalien yleisöt. Helsingin juhlaviikot. Joensuun Laulujuhlat.
Kukkonen, Tiina (2001). Festivaalien talous 1999. Työpapereita 37. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta.
Matkailukohteiden kävijämäärät 2005 (2006). MEK E:50. Helsinki: Matkailun edistämiskeskus ja Tuomas Santasalo Ky.
Silvanto, Satu (toim.) (2007). Festivaalien Helsinki. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus.
Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 (2005). Toim. Liikkanen, Mirja, Hanifi, Riitta & Hannula, Ulla. Helsinki: Tilastokeskus.
Festivaalien järjestäjät, Finland Festivals, Helsingin Sanomat (www.hs.fi), Opetusministeriö, Saamelaiskäräjät, Suomen elokuvasäätiö, Yleisradio
Päivitetty 31.7.2007