Rakentamisen toimialakatsaus II/2007

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Pekka Mäkelä (09) 1734 2551

Sähköposti:rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusalan suhdannetilanne oli hyvä vuoden 2007 toisella neljänneksellä. Luvanvaraisia rakennushankkeita käynnistettiin kuutioilla mitattuna huhti-kesäkuussa lähes saman verran kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. Valmistuneiden rakennusten kuutiomäärä kasvoi 6 prosenttia ja myönnettyjen rakennuslupien mukainen kuutiomäärä yli kolmanneksen edellisvuodesta. Asuinrakentaminen on hiipumassa, mutta uudisrakentamisen kasvua ylläpitää muun talonrakentamisen vilkastuminen. Lupamäärän voimakas kasvu ennakoi uudisrakentamisen säilyvän vilkkaana myös loppuvuonna.

Rakennusalan yritysten liikevaihdon kasvuvauhti on kiihtynyt. Liikevaihdon vuositason muutosvauhti talonrakennusalan yrityksillä ylittää 14 prosenttia ja maa- ja vesirakennusalan yrityksillä lähestyy jo 15 prosenttia. Vuoden 2007 huhti-kesäkuussa liikevaihdon muutosprosentti edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä oli koko rakentamisessa 19 prosenttia, talonrakennusyrityksillä 18 prosenttia ja maa- ja vesirakennusalan yrityksillä yli 21 prosenttia. Samankaltaiset kasvuprosentit saavutettiin myös edellisellä neljänneksellä. Kahden peräkkäisen voimakkaan kasvuneljänneksen ansiosta liikevaihdon vuositason kasvuvauhti on talonrakennusyrityksillä kiihtynyt 11 prosentista 14 prosenttiin ja maarakennusalan yrityksillä 12 prosentista peräti 15 prosenttiin.

Talonrakentamisen kustannuskehitys on edelleen ripeätä. Talonrakentamiseen käytettyjen panosten hintakehitystä mittaavan rakennuskustannusindeksin vuosimuutos, työkustannusten maltillisesta hieman yli 3 prosentin vuosimuutoksesta huolimatta, oli elokuussa lähes 6 prosenttia, Rakennuskustannusindeksiin sisältyvien tarvikepanosten vuosimuutos pysyttelee edelleen lähes 8 prosentissa. Rakennusteknisten tarvikkeiden hinnat ovat vuoden aikana nousseet lähes 10 prosenttia. Muiden tarvikeryhmien osalta hintakehitys on ollut huomattavasti maltillisempaa; LVI-tarvikkeiden osalta viitisen prosenttia, sähkö- ja maalaustarvikkeiden hinnat ovat vuoden aikana pysyneet miltei ennallaan. Tulevan tarvikekustannuskehityksen kannalta erityisen kriittistä on rakennusteknisten tarvikkeiden hintakehitys, koska rakennusteknisten tarvikkeiden kustannusosuus uudisrakentamisessa käytetyistä kaikista tarvikepanoksista on kaksi kolmannesta.

Maa- ja vesirakennusalan kustannusten nousu on jonkin verran hidastunut viime vuodesta. Vuonna 2006 maarakennuskustannusindeksin vuositason kasvuvauhti oli kuutisen prosenttia, alkuvuodesta 2007 kasvu on asettunut reiluun neljään prosenttiin.

Rakennusalan työllisten kasvu on pysytellyt runsaassa 5 prosentissa vuoden 2007 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Talonrakennusalan työttömien määrä on supistunut koko 2000-luvun ajan. Nykyiset 12 000 työtöntä on yli kymmenen tuhatta vähemmän kuin 2000-luvun alussa.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen kasvu muun kuin asuinrakentamisen varassa

Vuoden 2007 tammi-kesäkuussa uudisrakennustöitä aloitettiin yhteensä lähes 24 miljoonan kuutiometrin edestä, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kasvu selittyy vilkkaalla liike- ja toimistorakentamisella sekä teollisuus- ja varastorakentamisen kasvulla. Asuinrakennusten aloitukset supistuivat tammi-kesäkuussa 11 prosenttia ja julkisten palvelurakennusten aloitukset 7 prosenttia. Rakennuskustannusten voimakas kohoaminen, ajoittainen pula rakennustarvikkeista ja työvoiman huono saatavuus on johtanut siihen, että jo luvan saaneita hankkeita ei enää aloiteta samaan tahtiin kuin aiemmin.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen aloitukset ja volyymi-indeksi

Kuvio 2. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi 13,5 prosenttia huhti-kesäkuussa verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 5,4 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 21,7 prosenttia. Erityisesti huhtikuussa aloitettiin rakentaa selvästi enemmän pientaloja kuin vuotta aiemmin ja pientalojen volyymin kasvu onkin pitänyt koko asuinrakentamisen edelleen vilkkaana. Rivitalojen ja kerrostalojen volyymit ovat sen sijaan laskussa. Muun kuin asuinrakentamisen veturina ovat liike- ja toimistorakentaminen 56 prosentin huhti-kesäkuun kasvulla sekä teollisuus- ja varastorakentaminen vastaavan ajankohdan 16 prosentin kasvulla.

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto jatkaa vahvassa kasvussa

Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 19 prosenttia edellisvuodesta. Edellisen vuoden 2006 vastaavan ajanjakson kasvuprosentti oli 7, ja koko vuoden 2006 kasvuksi tuli 11 prosenttia.

Rakennusyrityksistä edelleen reilusti yli puolet kasvatti liikevaihtoaan. Yrityksistä 49 prosentilla liikevaihto kasvoi yli 15 prosenttia. Voimakkaasti kasvavien yritysten määrä on lähes sama kuin edellisellä neljänneksellä ja vuotta aiemmin. Rakennusalan liikevaihdon kasvusta suurin osa tuli edelleen henkilöstömäärältään alle 50 hengen yritysten toiminnan tuloksena. Näiden yritysten osuus rakentamisen koko liikevaihdosta on noin 45 prosenttia mutta tuotoksen arvosta huomattavasti yli 50 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että pienet yritykset teettävät alihankintoina rakennustöitä huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin suuret yritykset. Rakennusalan suhdanteiden muuttuessa myös alihankinta-asteet ja sen myötä alihankintaketjujen pituudet vaihtelevat, jolloin pelkästään liikevaihdon muutoksen perusteella ei välttämättä voi tehdä päätelmiä toteutuneita rakennusinvestointeja vastaavasta tuotoksen arvosta.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli huhti-kesäkuussa yli 18 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Edellisvuonna talonrakennusyritysten saman ajanjakson liikevaihto kasvoi maltilliset 6 prosenttia. Toimialan kasvuun vaikuttivat eniten, lähes 11 prosenttiyksikön verran, henkilöstömäärältään pienet, alle 50 hengen yritykset. Suurten, vähintään 250 työntekijän yritysten kasvuvaikutus on vuoden aikana voimistunut mutta jää silti vain 5 prosenttiyksikköön toimialan suotuisasta kehityksestä huolimatta.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi huhti-kesäkuussa 21 prosenttia, joka on yli 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin samana ajanjaksona vuotta aiemmin. Tammi-maaliskuun 21 prosentin vuosikasvu oli sitä vastoin saman suuruinen kuin vuotta aiemmin. Kahden hyvän kasvuneljänneksen ansioista vuosikasvun vauhti lähentelee jo 15 prosenttia. Edellisestä neljänneksestä lisäystä on tullut kolme prosenttiyksikköä. Kahdessa vuodessa maa- ja vesirakennusalan yritysten liikevaihdon kasvua on kertynyt 30 prosenttia.

Kuvio 3. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Sivun alkuun

Rakennuskustannukset jatkavat nousuaan

Rakennuskustannukset nousivat huhti-kesäkuussa yli 6 prosenttia edellisen vuoden huhti-kesäkuusta eli selvästi aiempaa nopeammin. Rakentamisen kustannustaso on noussut yleistä kustannuskehitystä ripeämmin vuodesta 2003 alkaen.

Kuvio 4. Kustannusindeksien muutokset, % (nelj.)

Rakentamisen kustannuksia on viime vuoden ajan nostanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka johtuu rakennustarvikkeiden voimakkaasta kysynnästä ja joidenkin rakennustarvikkeiden raaka-aineiden hintojen noususta. Tarvikepanosten hintojen vuosimuutos pysyttelee yhä 7 ja 8 prosentin tuntumassa. Tarvikeryhmittäin hinnanmuutosten suuruus vaihtelee voimakkaasti. Puutavaran hinta on vuodessa noussut 25 - 35 prosentin verran, betonielementit jonkin verran yli 10 prosenttia, sitä vastoin sähkötarvikkeiden hinnat eivät ole vuodessa juurikaan muuttuneet. Maarakennuskustannusindeksin viime vuoden alun ja puolivälin kuuden prosentin kasvuvauhti on hiljalleen vaimentunut ja asettunut 4 ja 5 prosentin välille. Kustannusten vuosimuutos vaihteli elokuussa työlajeittain kalliorakennustöiden 3,1 prosentista sillanrakennustöiden 9,9 prosenttiin.

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui elokuussa 2,3 prosenttiin. Heinäkuussa se oli 2,6 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti vuodessa eniten korkojen nousu mikä vaikuttaa myös rakennuskustannusten kallistumiseen. Heinäkuusta elokuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,1 prosenttia. Talonrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen kustannusten nousuun verrattuna kuluttajahintojen nousu on ollut hyvin maltillista, mutta kuluttajahintaindeksin nousu aiheuttaa välillisesti nousupaineita myös rakennusalan kustannuksiin.

Sivun alkuun

Rakentamisen työllisten määrä kasvoi

Rakennusyritysten vuoden 2007 toisella vuosineljänneksellä maksama palkkasumma oli 12 prosenttia edellisvuotta suurempi. Rakennusalan työllisten määrä kasvoi huhti-kesäkuussa 5 prosenttia ja ansiotaso 4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Rakennusalan työllisten määrä oli viime vuonna keskimäärin 162 400 eli työllisiä oli 4 500 enemmän kuin vuonna 2005. Tilastokeskuksen työvoimatilastot perustuvat kyselytutkimukseen, joka ulkomaalaisten osalta tavoittaa vain Suomen väestötietojärjestelmään rekisteröidyt henkilöt, joiden oleskelu Suomessa kestää vähintään vuoden. Rakentamisen työllisyyslukuja arvioitaessa on lisäksi huomioitava, että rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman työllisten toimiala ei ole rakentaminen vaan muut liike-elämän palvelut.

Sekä Tilastokeskuksen että työministeriön tilastojen mukaan rakentamisen toimialan avoimet työpaikat vähenivät vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä mutta lisääntyivät vuoden toisella neljänneksellä. Työministeriön ja Tilastokeskuksen avointen työpaikkojen lukumäärät eivät ole vertailukelpoisia. Keskeinen ero tilastojen välillä on, että työministeriön työnvälitystilastoon sisältyvät vain ne avoimet työpaikat, jotka työnantajat ovat ilmoittaneet työvoimatoimistoihin kun taas Tilastokeskuksen luvut perustuvat otantatutkimukseen ja kattavat sekä työvoimatoimistoihin ilmoitetut että ilmoittamatta jätetyt avoimet työpaikat.

Kuvio 5. Avoimet työpaikat -tutkimus, avoimet työpaikat, kpl

Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tutkimuksen mukaan rakennusalan avoimia työpaikkoja on kaksinkertainen määrä työministeriön työnvälitystilastoon verrattuna. Tilastokeskuksen tutkimuksen perusteella vuoden 2007 toisella neljänneksellä oli viitisen tuhatta rakennusalan avointa työpaikkaa, muutosta edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ei juurikaan ole tapahtunut.

Rakennusalan työttömien määrän väheneminen on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Viime vuoden aikana työttömien määrän väheneminen kiihtyi selvästi ja on jatkunut koko alkuvuoden. Työttömien määrä on painunut jo lähelle 10 tuhatta kun pahimmillaan rakennusalan työttömiä on 2000-luvulla ollut 25 tuhatta.

Kuvio 6. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa ja huhti-kesäkuussa 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuotta aiemmin ensimmäisen neljänneksen palkkasumman muutos oli 13 prosenttia ja toisen neljänneksen 11 prosenttia. Koko vuoden 2006 palkkasumma oli 8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Talonrakennusalan ansiotasoindeksi on vuoden 2007 ensimmäisellä neljänneksellä 4,1 ja toisella neljänneksellä 3,7 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2000 keskiarvoon verrattuna talonrakennusalan ansiotaso on nyt lähes 30 prosenttia korkeammalla.

Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi edelleen ja oli vuoden 2007 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä 13 prosenttia edellisvuotista suurempi. Koko vuoden 2006 palkkasumma oli 6 prosenttia edellisvuotista suurempi. Maa- ja vesirakennusalan ansiokehitys on ollut viimeisimmän vuosineljänneksen osalta samankaltaista talonrakennusalan kanssa. Vuoden 2000 keskiarvoon verrattuna maarakennusalan ansiotaso on nyt yli 34 prosenttia korkeammalla.

Talonrakentamisen toteutunut ansiotasokehitys ylittää pidemmällä aikavälillä vain hieman yleisen, keskimääräisen ansioiden kehityksen, sitä vastoin maarakennusalan ansiotaso on kohonnut muutaman prosenttiyksikön yleistä, keskimääräistä ansiokehitystä korkeammalle.

Sivun alkuun

Rakennustuotannon määrä ja työpanosindikaattori

Talonrakennustuotanto voidaan jakaa uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, ja edelleen ammattimaiseen ja omatoimiseen rakentamiseen. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi mittaa uudisrakennustuotannon määrän kehitystä lopputuotteen, rakennusinvestointien näkökulmasta. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi kattaa kaiken luvanvaraisen uudisrakentamisen, ja siihen sisältyy sekä ammattimainen että omatoiminen uudisrakentaminen ja myös harmaan talouden uudisrakentaminen. Rakentamisen liikevaihtokuvaajat mittaavat rakennusyritysten kotimaan myynnin arvon kehitystä ja välillisesti myös ammattirakentamisen arvoa.

Ammattimaisen korjausrakentamisen määrää voi arvioida Tilastokeskuksen ammattirakentajien työtuntitilaston avulla. Ammattirakentajien työtuntitilaston mukaan korjausrakentamisen työtuntien osuus ammattimaisen rakentamisen (uudis- ja korjausrakentamisen) työtunneista on pysynyt pidemmän aikaa lähes vakiona, 46 prosentin tuntumassa.

Ammattimaisen talonrakentamisen määrää voi arvioida myös työpanosindikaattorilla, joka saadaan kun talonrakennusalan yritysten palkkasumman muutoksesta eliminoidaan ansiotason muutoksen vaikutus. Tällä tavoin arvioiden talonrakennusyritysten työpanos kasvoi 4 prosenttia vuonna 2006. Vuoden 2007 ensimmäisen ja toisen neljänneksen lukujen perusteella alkuvuoden kasvuvauhti ylittää 7 prosenttia.

Kuvio 7. Rakentamisen työpanosindikaattori

Maarakennusyritysten työpanos edelliseen tapaan arvioiden kasvoi vain prosentin vuonna 2006. Ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen perusteella alkuvuoden 2007 kasvu on yli 8 prosenttia.

Sivun alkuun

Fokus: Uudisrakentamisen lupakehitys suotuisaa

Tammi-heinäkuussa 2007 myönnettiin rakennuslupia yhteensä 34,4 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakennuksille myönnettyjen lupien kuutiomäärää vuositasolla mittaava liukuva vuosisumma oli heinäkuussa 5 prosenttia miinuksella. Tammi-heinäkuussa myönnettiin rakennuslupia asuinrakennuksille 9,2 miljoonalle kuutiometrille mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Liike- ja toimistorakentamisen ennakollisten rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi tammi-heinäkuussa 45 prosenttia. Teollisuus- ja varastorakennusten lupakuutiot kasvoivat vastaavana ajankohtana 58 prosenttia. Lupakuutioiden liukuva vuosisumma (8/2006 - 7/2007) oli heinäkuussa liike- ja toimistorakennusten osalta 71 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Teollisuus- ja varastorakennusten vastaavan ajankohdan liukuva vuosisumma oli 63 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2006 heinäkuussa. Sekä liike- ja toimistorakennusten että teollisuus- ja varastorakennusten lupakuutiomäärän muutoksia tulkittaessa on muistettava, että kuutiomäärän muutokseen voi vaikuttaa ratkaisevasti muutama yksittäinen suurhanke.

Kuvio 8. Myönnetyt rakennuslupakuutiot

Taulukko 1. Myönnetyt rakennusluvat eräissä maakunnissa

 

Alueittain tarkasteltuna myönnettyjen rakennuslupien kehityksessä on suuria eroja. Koko maan rakennuslupakuutioiden tammi-heinäkuun 2007 muutosprosentti edellisvuoden tammi-heinäkuuhun verrattuna oli 20, ja kahdentoista viimeisimmän tilastoidun kuukauden lupasumman muutos 24 prosenttia. Koko maan keskiarvoa selvästi suotuisampi tammi-heinäkuun rakennuslupakuutioiden kehitys on suurista maakunnista ollut Uusimaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Alkuvuotta pidemmän aikavälin kehitystä peilaava rakennuslupien liukuva vuosisumma lupaa Uusimaalle ja siihen sisältyvälle Pääkaupunkiseudulle sekä Varsinais-Suomelle piristyvää uudisrakentamista. Erityisen heikko sekä alkuvuoden että pidemmän aikavälin lupakehitys on ollut Pirkanmaalla. Alkuvuoden lupakehityksen perusteella myöskään Pohjois-Pohjanmaalla ei ole odotettavissa rakentaminen voimakasta kasvua.

 

Seuraava vuoden 2007 kolmatta neljännestä käsittelevä toimialakatsaus ilmestyy tammikuussa 2008.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi

Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,

Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat

Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset,

Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto

Kuvio 6. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Kuvio 7. Tilastokeskus: Rakentamisen palkkasummakuvaaja,

Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi

Taulukko 1. Tilastokeskus: Myönnetyt rakennusluvat

Muut lähteet

Tilastokeskus: Avointen työpaikkojen tilasto

Tilastokeskus: Ammattirakentajien työtuntitilasto

Päivitetty 28.9.2007