Työpaikan käsite ei ole nuorille itsestään selvä

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Maija Lyly-Yrjänäinen on toiminut tutkijana Tilastokeskuksen Elinolot-yksikön SurveyLaboratoriossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2007.

Kun nuorilta kysytään, kuinka monessa työpaikassa he ovat työskennelleet elämänsä aikana, vastaus riippuu siitä, mitä kukin tulkitsee työpaikan tarkoittavan. Työpaikan käsitteen määritteleminen on tehtävä tarkasti, sillä vaihtelevat tulkinnat heikentävät tietojen vertailtavuutta.

Vuoden 2009 Työvoimatutkimuksen lisäosana kerätään tietoja eurooppalaisten 15-34-vuotiaiden nuorten siirtymisestä koulutuksesta työmarkkinoille. Testasimme SurveyLaboratoriossa, miten tämä työelämään siirtymistä kuvaava moduli kannattaisi toteuttaa. Tarkoituksena oli auttaa Euroopan tilastovirastoa suunnittelemaan mahdollisimman toimivia ja yksiselitteisiä muuttujia nuorten työmarkkinoille siirtymisestä. Rakensimme viraston toimittaman tietoluettelon pohjalta lomakkeen, ja testasimme sitä kognitiivista haastattelumenetelmää käyttäen. Lomake sisälsi kysymyksiä nuorten koulutuksesta, työkokemuksesta ja työttömyydestä. (Lyly-Yrjänäinen ym. 2007.)

Esittelen artikkelissa elämänaikaisten työpaikkojen lukumäärää koskevan kysymyksen vastaamisprosessia. Miten nuoret sovittivat kysymyksen omaan työhistoriaansa ja päätyivät vastaukseensa? Ovatko heidän antamansa vastaukset vertailukelpoisia? Kansainvälisen lomakekyselyn lähtöoletuksena on, että nuoret vastaavat samaan kysymykseen, jolloin eri maissa asuvien nuorten vastauksia voidaan verrata.

Haastatteluiden avulla saadaan tietoa vastaamisprosessista

Kognitiivisia haastatteluita varten Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta poimittiin helsinkiläisiä nuoria. Tavoitteena oli saada mukaan tasaisesti miehiä ja naisia eri ikäryhmistä (18-23-, 24-29- ja 30-34-vuotiaat). Tilastokeskuksessa tehtyihin haastatteluihin saapui yhteensä 26 nuorta, joista enemmistö oli naisia (16). 24-29-vuotiaat osallistuivat ahkerimmin (12) ja suurin osa nuorista oli opiskelijoita (15).

Työpaikkojen lukumäärää koskeva lomakekysymys kuului: "Kuinka monessa työpaikassa olette työskennellyt elämänne aikana? Mukaan lasketaan nykyinen työ ja opiskeluaikana tehdyt työt, mutta ei työharjoittelua ja tilapäisiä töitä, kuten kesätöitä tai varusmiespalvelua tai siviilipalvelusta?" Vaikka haastatteluihin saapuneista nuorista suurin osa oli opiskelijoita, vain yksi nuori valitsi vastausvaihtoehdon "minulla ei ole ollut työpaikkaa". Miehillä oli ollut keskimäärin 3,4 ja naisilla 3,2 työpaikkaa. Kaksi haastatteluun osallistunutta nuorta oli ehtinyt työskennellä jo yli kymmenessä työpaikassa. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Työpaikkojen lukumäärä (n=26).

  Työmarkkina-asema
Työpaikkojen lukumäärä Työssä Opiskelija Hoitamassa kotia Kaikki
Ei yhtään - 1 - 1
1-2 työpaikkaa 2 5 1 8
3-4 työpaikkaa 4 3 - 7
5-6 työpaikkaa 2 3 - 5
7-8 työpaikkaa 1 1 - 2
9-10 työpaikkaa - - 1 1
Enemmän kuin 10 työpaikkaa - 2 - 2
Yhteensä 9 15 2 26

Kognitiivisten haastatteluiden tausta-ajatuksena on, että lomakekysymykseen vastaaminen edellyttää erilaisista kognitiivisista tehtävistä suoriutumista (esim. Willis 2005). Sudman ym. (1996) jakavat tehtävät neljään ryhmään: kysymyksen ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen, muistamiseen ja arvioimiseen, vastauksen muotoilemiseen sekä varsinaiseen vastaamiseen. Ahola ja Lehtinen (2002) havainnollistavat vastaamista kuviona (kuvio 1).

Kuvio 1. Kysely-vastaamisprosessin kognitiivinen malli.

 

Lähde: Ahola & Lehtinen 2002

Kognitiivisissa haastatteluissa selvitetään yksityiskohtaisesti henkilön kysely-vastaamisprosessin kulku, jotta nähtäisiin, ovatko kysymykseen sisältyvät tehtävät vastaajalle liian vaikeita. Jos vastaaja ei suoriudu tehtävistä, hän saattaa muokata kysymystä omaan tilanteeseensa sopivaksi. Tällöin hän ei enää vastaa kysymykseen tutkijan tarkoituksen mukaisesti. (Esim. Belson 1982, Ahola 2000, Ahola ym. 2002.) Haastatteluiden avulla saadaan tietoa siitä, mitkä kohdat kysymyksessä tuottavat tulkintavaikeuksia. Tiedon pohjalta voidaan suunnitella entistä validimpia kysymyksiä. (Ahola ym. 1985.)

Usein haastateltavaa pyydetään ajattelemaan ääneen samaan aikaan, kun hän vastaa lomakekysymykseen. Ääneen ajattelun lisäksi tai sen sijaan voidaan esittää kognitiivisen kysely-vastaamisprosessin eri vaiheita avaavia lisäkysymyksiä. Puheen ajatellaan heijastavan vastaajan kognitiivisia prosesseja. (ks. Willis 2005.)

Laadimme testattavan lomakkeen pohjalta haastatteluprotokollan kognitiivisia haastatteluja varten. Tekemämme haastattelut kestivät 1-2 tuntia ja ne nauhoitettiin. Haastattelut analysoitiin ja tuloksista toimitettiin raportti Euroopan tilastovirastolle (Lyly-Yrjänäinen ym. 2007).

Sivun alkuun

Vastaukseen päädytään pohdinnan jälkeen

Työpaikkakysymyksen testaamisessa käytettiin sekä ääneen ajattelun menetelmää että lisäkysymyksiä. Ennen lomakekysymyksen esittämistä vastaajaa ohjeistettiin ajattelemaan ääneen samaan aikaan, kun hän vastaa esitettyyn kysymykseen. Lomakekysymyksen käsitteisiin ja tulkintaan sekä vastauksen muotoilemiseen liittyviä lisäkysymyksiä kysyttiin lomakekysymykseen vastaamisen ja ääneen ajattelun jälkeen.1 Tarvittaessa esitettiin myös spontaaneja lisäkysymyksiä. Kysymysten avulla ääneen ajattelua täydennettiin niin, että vastaajan kognitiivinen kysely-vastaamisprosessi saatiin selville.

Suurin osa vastaajista ajatteli ääneen vuolaasti. Useimmat nuoret muistelivat työkokemustaan työpaikka kerrallaan ja lomakkeelle kirjattu vastaus muodostui pitkienkin pohdintojen tuloksena (Taulukko 2). Esimerkissä nuori pohtii ensin kysymyksen sisältöä, sitten hän muistelee työpaikkojaan ja sovittaa työkokemustaan yhteen kysymyksen kanssa. Lopuksi hän antaa vastauksen strukturoituun lomakekysymykseen. (vrt. kuvio 1.)

Taulukko 2. Esimerkki ääneen ajattelusta.

Sivun alkuun

Vastaajan tulkintaa on verrattava tutkijan tarkoitukseen

Nuorten vastauksia analysoimalla pyrin selvittämään, miten nuoret tulkitsivat heille esitetyn lomakekysymyksen. Vertasin vastaajien tulkintoja Euroopan tilastoviraston esittämiin kysymyksen tavoitteisiin ja määrittelyihin. Tarkoituksena oli selvittää, vastaako tulkinta kysyjän tarkoitusta. (ks. Belson 1982, Ahola ym. 1985.) Analysointia varten kuuntelin haastattelunauhat uudelleen ja kirjoitin puheen sisällön auki. Näin saatiin selville kunkin nuoren vastaamisprosessi sekä hänen tulkintansa lomakekysymyksessä käytetyistä käsitteistä.

Kun vastaamisen viitekehys oli kirjoitettu auki, tekstin pohjalta voitiin muotoilla kysymykset, joihin kukin haastateltava oli tosiasiallisesti vastannut. Kysymykset muodostettiin 25 vastaajan osalta. Yksi haastattelu täytyi jättää analyysin ulkopuolelle, koska siinä vastaajan tulkinnasta ei saanut riittävän tarkkaa kuvaa. Vertaamalla muodostettuja kysymyksiä alkuperäiseen lomakekysymykseen voidaan päätellä, vastasiko tulkinta alkuperäistä kysymystä (taulukko 3).

Taulukko 3. Nuorten tulkintoja työpaikkakysymyksestä.

Lähde: Lyly-Yrjänäinen 2007

Luokittelin muodostetut tulkinnat sen mukaan, miten vastaaja on määritellyt kysymyksen keskeiset termit. Yhdeksän vastaajaa tulkitsi työpaikalla tarkoitettavan työsuhdetta ja kahdeksan fyysistä työpaikkaa. Kuusi vastaajaa ajatteli työpaikan olevan työnantaja, jolle henkilö työskentelee. Muutama ajatteli vastatessaan laaja-alaisesti palkkatyötä tai ansiotyötä. (Taulukko 4). Jotkut työsuhdekysymykseen vastanneet rajasivat kysymystä lisää. Työsuhde määriteltiin vakinaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi (4 vastaajaa) ja/tai sille asetettiin minimipituus (3 vastaajaa). Eräs vastaaja ajatteli pidempiaikaisia työsuhteita.

Taulukko 4. Vastaajien tulkinnat työpaikan käsitteestä (n=25).

  Kaikki %
Työsuhde 9 36
Työnantaja 5 20
Työpaikka, firma 9 36
Palkkatyö, ansiotyö 2 8
Yhteensä 25 100

Myös haastatelluille esitetyn kysymyksen tarkennus "Mukaan lasketaan nykyinen työ ja opiskeluaikana tehdyt työt, mutta ei työharjoittelua ja tilapäisiä töitä, kuten kesätöitä tai varusmiespalvelua tai siviilipalvelusta."sai vastaajien mielessä erilaisia muotoja. Seitsemän vastaajaa ilmaisi eksplisiittisesti laskevansa nykyisen työn mukaan vastaukseensa. Seitsemän vastaajaa sanoi laskevansa mukaan opintojen aikaiset ja/tai osa-aikaiset työt. Viisi vastaajaa mainitsi jättävänsä työharjoittelut pois laskuista. Tilapäisille töille annettiin omaan työhistoriaan sovitettuja merkityksiä. "Kun itse asiassa minulla ei ole kuin yksi vakituiseksi määriteltävä työsuhde ollut, kaikki muut ovat olleet sitten näitä tilapäisiä, näitä tietynlaisia projekteja siellä täällä. Mutta ... jos se kysymys on oikeasti, että montako työtä ja siihen ei lasketa tilapäisiä freelancer-hommia mukaan, niin sitten minulla on tasan yksi ja sekin on vakituinen osa-aikainen työ." Suurin osa vastaajista (16) kiinnitti huomiota kysymyksessä mainittuihin kesätöihin ja rajasi ne vastauksen ulkopuolelle ääneen ajatellessaan. Yksikään vastaaja ei pohtinut vastatessaan varusmiespalvelua tai siviilipalvelusta.

Sivun alkuun

Vastaukset eivät ole vertailukelpoisia

Kun vastaajien pohdinnoista rakennettuja kysymyksiä verrataan keskenään, saadaan selville, ovatko nuorten antamat vastaukset keskenään vertailukelpoisia. Työpaikkakysymyksessä työpaikan määritteleminen työsuhteeksi, työnantajaksi, työpaikaksi/firmaksi tai palkkatyöksi/ansiotyöksi antaa kysymykselle erilaisia merkityksiä. Yhden työnantajan kanssa on voinut olla useita työsuhteita. [Haastattelija toistaa lomakekysymyksen] "Kuten kesätöitä. Työsuhteiden määrä. ... Toi on vähän vaikea sinänsä, että koska minulla on, olen ollut eri työsuhteissa, mutta, eri jaksoja työsuhteissa, mutta ne ovat olleet monta kertaa samalle työnantajalle."

Jos taas puhutaan työpaikasta/firmasta, esimerkiksi henkilöstöpalveluyritykselle tehdyt työt lasketaan niiden paikkojen mukaan, joissa nuori on yrityksen kautta työskennellyt. Kun henkilöstöpalveluyrityksen työntekijä määrittelee työpaikan työsuhteeksi tai työnantajaksi, hän todennäköisesti laskee vuokratyöntekijänä toimimisen yhdeksi työpaikaksi. Vastaajista kolme oli työskennellyt henkilöstöpalveluyrityksen työntekijänä niin pitkään, että he laskivat sitä kautta tehdyn työn mukaan vastaukseensa. Heistä yksi käytti työsuhteen käsitettä ja ajatteli vuokratyön yhtenä työsuhteena. Toinen puolestaan käytti työpaikan käsitettä ja laski henkilöstöpalveluyritykselle tehdyt työt eri työpaikoissa jokaisen erikseen. "[Miten päädyit vastaukseen?] Ensin mietin, että otetaanko ne työharjoittelut, esimerkiksi yläasteen aikaiset työharjoittelut mukaan. Kun niitä ei otettu mukaan, niin mietin niitä henkilöstövuokrauksesta tarjottuja töitä ja niitä oli kolme eri työpaikkaa."Vastaaja saattoi muuntaa työpaikalle antamaansa merkitystä lisärajausten avulla. Kolmas henkilöstöpalveluyrityksen työntekijänä toiminut vastaaja laski jokaisen työpaikkansa erikseen, mutta hän sanoi myös tehneensä työsopimuksen saman henkilöstöpalveluyrityksen kanssa jokaisella kerralla erikseen.

Freelance-töiden laskemisesta vastaajilla ei ollut yhtenäistä käsitystä. Moni nuori (7) oli tehnyt töitä freelancerina, mutta vain osa vastaajista (4) sisällytti nämä työt vastaukseensa. Joissain tapauksessa freelance-työlle annettiin lisämääreitä, jolloin esimerkiksi "harrastuksenomaisia freelance-töitä" ei laskettu mukaan. Useimmiten freelance-työt laskettiin yhdeksi työpaikaksi, mutta freelance-työ voidaan laskea myös yksilöimällä firmat, joille töitä on tehty. Seuraavassa eräs freelance-töitä tekevä nuori miettii vastaustaan. "[Mitä mieltä olet rajauksesta?] Se ei ole minulle oikein luonteva rajaus. ... Koska kaikki työt on periaatteessa tilapäisiä hyvinkin. Mutta ajattelisin kuitenkin ... tai että koska keikat ovat minulle päätyö, niin ajattelisin ne sillä tavalla oikeana työnä, että en voi rajata niitä poiskaan."

Sivun alkuun

Kysymyksen tavoitetta selvennettävä

Työpaikkojen lukumäärää mittaavan lomakekysymyksen suunnittelussa seurattiin tarkasti Euroopan tilastoviraston työryhmän toimittamia ohjeita ja rajauksia. Kysymyksen muodostaminen oli vaikeaa, sillä ohjeissa ei selvitetty tyhjentävästi, mitkä työpaikat halutaan laskettavan vastaukseen mukaan. Työkokemus-muuttujan ("Number of jobs experienced") tarkoitus jäi osin epäselväksi, ja sama epämääräisyys seurasi lomakekysymykseenkin. Yksi Euroopan tilastovirastolle toimitetun raportin tärkeimmistä suosituksista olikin, että eri maissa työskenteleville tilastotutkijoille kerrottaisiin, millaista tietoa modulilla halutaan kerätä, sekä miten nämä tietotarpeet on käsitteellistetty muuttujiksi.

Työpaikkakysymyksen suurimmat ongelmat liittyvät juuri sen liian suureen tulkinnanvaraisuuteen. Vastaukset eivät ole vertailukelpoisia, sillä nuoret vastasivat merkitykseltään erilaisiin kysymyksiin. Nuorten tekemien tulkintojen osuvuutta ei voi arvioida ilman että tiedetään, mihin kysymyksellä pyritään. Sekä työpaikan että tilapäisen työn käsitteet pitäisi määritellä kysymyksessä tarkasti, jotta vastaajien ei itse tarvitsisi ponnistella vastauksen eteen jokainen omalla tavallaan.

Lähteet:

Ahola, A. (2000): Surveykysymysten tarkoitus ja vastausten tulkittavuus. Hyvinvointikatsaus 1/2000.
Ahola, A., Kyllönen R. (1985): Kysymysten ymmärrettävyyden testausmenetelmäkokeilu survey-tutkimusta varten. Muistio nro 99. Helsinki: Tilastokeskus.
Ahola, A., Lehtinen, M. (2002): Surveylaboratorio kognitiivisen tiedon soveltajana. Teoksessa Ahola, A., Godenhjelm, P., Lehtinen, M. (toim.) Kysymisen taito. Surveylaboratorio lomaketutkimusten kehittämisessä. Katsauksia 2002/2. Helsinki: Tilastokeskus.
Belson, W.A. (1982): The design and understanding of survey questions. Aldershot: Gower.
Lyly-Yrjänäinen, M. (2007): Aineiston luokittelu ja 25 kysymyksen lista. Analyysimuistiinpanot. Tilastokeskus. Surveylaboratorio. (julkaisematon)
Lyly-Yrjänäinen, M., Kallio-Peltoniemi, M., Ahola, A. (2007): Entry of the young people into the labour market. Pilot studies for the 2009 ad hoc module. Tilastokeskus. Surveylaboratorio. (julkaisematon)
Sudman, S., Bradburn, N. M., Schwarz, N. (1996): Thinking about answers. The application of cognitive processes to survey methodology. San Francisco: Jossey-Bass.
Willis, G. B. (2005): Cognitive interviewing. A tool for improving questionnaire design. London: Sage.

_______

1 Lisäkysymykset olivat:
(1) Miten päädyit vastaukseesi? Rajasitko vastauksen ulkopuolelle työharjoittelun, tilapäiset työt,
kesätyöt, varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen?
(2) Mitä ajattelit "työpaikalla" tässä tarkoitettavan? Mitkä kaikki työpaikat laskit mukaan?
Oletko ollut henkilöstöpalveluyrityksen työntekijä? Laskitko henkilöstöpalveluyrityksen
(työnantaja) työpaikaksi vai ymmärsitkö työpaikan tarkoittavan paikkaa, jossa olet tehnyt töitä?
Oletko tehnyt töitä yrittäjänä tai freelancerina? Laskitko nämä työt mukaan?
(3) Kuinka varma olet vastauksestasi?

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 11.10.2007