Työnteko yli rajojen lisääntyy
- Keikkatyöläiset ovat tilastojen katveessa
- Suomelle muttei suomalaisille uusi ilmiö
- Jopa 18 000 tilapäistyöntekijää tänä vuonna
- Venäjältä eniten
- Rekisteröinnissä puutteita
- Kaikilla periaatteessa samat työehdot
- Lainsäädännöllinen tilkkutäkki
- Entäpä jos työntekijät muuttaisivat pysyvästi Suomeen?
- Täällä jo asuva potentiaali käyttöön
- Uudellamaalla jo joka viides rakentaja ulkomailta
- Lieveilmiöt lisääntyneet
Koko dokumentti sivutettuna
Kirjoittaja: Pekka Lith työskentelee tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 7/2007
Ulkomaisen tilapäistyövoiman määrä Suomessa on muutaman viime vuoden aikana noussut rajusti. Keikkatyöntekijöiden määristä ei ole ollut luotettavia arvioita, eikä heidän työpanoksensa ole tullut mukaan taloustilastoihin. Erityisesti ongelma koskee rakennusalaa.
Ulkomaisen tilapäistyövoiman määrä Suomessa on muutaman viime vuoden aikana noussut rajusti. Keikkatyöntekijöiden määristä ei ole ollut luotettavia arvioita, eikä heidän työpanoksensa ole tullut mukaan taloustilastoihin. Erityisesti ongelma koskee rakennusalaa.
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kotimaisen työvoiman tarjonnan vähetessä tulevina vuosina ulkomaisia työntekijöitä entistä enemmän. Keskustelussa on kuitenkin erotettava pysyväisluonteisesti Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ja täällä vain väliaikaisesti työllistyvät keikkatyöläiset.
Pysyväisluonteista muuttoa kutsutaan työperäiseksi maahanmuutoksi. Toistaiseksi se on ollut verrattain vähäistä. Asiantuntijoiden mukaan työperäinen muutto on ollut vain 5-10 prosentin luokkaa maahanmuutosta. Useimmiten Suomeen tullaan perhesyiden, paluumuuton (ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset) tai pakolaisuuden vuoksi.
Pysyvästi maahan muuttaneiden ulkomaalaisten määrästä ja profiilista on suhteellisen hyvät tiedot riippumatta maahanmuuton syistä. He joutuvat rekisteröitymään eri viranomaisten rekistereihin ja hankkimaan suomalaisen henkilötunnuksen tehdäkseen työtä ja päästäkseen esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan piiriin.
Keikkatyöläiset ovat tilastojen katveessa
Sitä vastoin tilapäinen tai määräaikainen ulkomaalaisten työskentely Suomessa on lisääntynyt nopeasti. Asiantuntija-arvioiden mukaan Suomessa käy vuosittain töissä kymmeniätuhansia ulkomaalaisia lyhyillä tai hieman pidemmillä komennuksilla. Tarkkoja arvioita ei ole, koska keikkatyöläiset jäävät virallisten työllisyystilastojen katvealueeseen.
Ulkomaisen tilapäistyövoiman lisääntyminen on aiheuttanut haasteita tilastotuotannolle, sillä heidän työpanoksensa on pudonnut esimerkiksi kansantalouden kotimaista työpanosta mittaavan työvoimatutkimuksen ulkopuolelle. Seurauksena voi olla, että talouden tuottavuuskehityksestä ei saada riittävän tarkkaa kuvaa. Asia korostuu tietyillä aloilla kuten rakentamisessa, joissa keikkatyöntekijöitä on nykyään erittäin paljon.
Tilastojen puutteet ovat askarruttaneet työvoimaviranomaisia, verohallintoa ja muita valvontaviranomaisia, jotka kantavat huolta ulkomaiseen työvoimaan liittyvistä lieveilmiöistä. Yhteistä kaikille viranomaistahoille on, että kenelläkään ei ole kattavaa käsitystä ulkomaisen työvoiman kokonaismäärästä ja profiilista. Saman pulman edessä ovat muun muassa elinkeinoelämän ja työntekijöiden etujärjestöt.
Suomelle muttei suomalaisille uusi ilmiö
Rajojen yli tapahtuva työnteko tai ainakin sen nopea kasvu nykyisiin mittoihinsa 2000-luvulla on Suomessa uusi ilmiö. Kehitys on osittain tulosta palvelujen vapaasta liikkuvuudesta laajentuneessa EU:ssa. Alkuvaiheessa etenkin Viron merkitys työntekijöiden lähtömaana on ollut merkittävä. Viroon on perustettu myös suomalaisten toimesta yrityksiä, jotka toimivat itse asiassa Suomessa taikka välittävät vuokratyövoimaa Suomen markkinoilla.
Ulkomaankomennukset ovat työllistäneet laajalti myös suomalaisia menneinä vuosikymmeninä, kun kotimaassa ei ollut tarjolla riittävästi työtilaisuuksia. Kymmenettuhannet suuntasivat työmatkansa Ruotsin tehtaisiin, entisen Neuvostoliiton rakennustyömaille ja kauemmaskin, Libyaa ja Irakia myöten. Osa Ruotsiin lähteneistä myös jäi sille tielle, mutta osa palasi takaisin.
Todennäköisesti sama kehitys tapahtuu ennen pitkää Virossa, Puolassa ja muissa työvoimaa ulkomaille luovuttavissa uusissa EU:n jäsenmaissa. Osa ulkomaille lähteneistä palaa takaisin kotimaihinsa, kun elintasoerot maiden välillä tasoittuvat tai työllisyystilanne kotimaassa kohenee. Jo nyt esimerkiksi Virossa alkaa olla työvoimapulaa, ja työntekijöitä palkataan sinne muista maista.
Jopa 18 000 tilapäistyöntekijää tänä vuonna
Suomessa tilapäisesti työskentelevät ulkomaalaiset voidaan jakaa suoraan suomalaiseen yritykseen ja yhteisöön palkattuihin työntekijöihin sekä maahan lähetettyihin työntekijöihin. Lähetetyt työntekijät ovat henkilöitä, jotka työskentelevät muussa valtiossa kuin Suomessa, ja jotka sinne sijoittunut yritys lähettää Suomeen rajoitetuksi ajaksi töihin.
Pääosa ulkomaisesta tilapäistyövoimasta on ollut meillä lähetettyjä työntekijöitä. Vain pieni osa tilapäistyöntekijöistä on palkattu suoraan suomalaisiin yrityksiin. Lähettäminen voi perustua suomalaisen yrityksen, julkisyhteisön tai yksityisen henkilön ja ulkomaisen työntekijöitä lähettävän yrityksen väliseen urakka- ja alihankintasopimukseen taikka työvoiman vuokraussopimukseen.
Viranomaislähteitä, joista voi saada edes jotain tietoja ulkomaisten työntekijöiden määrästä, ovat Ulkomaalaisviraston (UVI) ulkomaalaisrekisteri sekä Eläketurvakeskus ETK:n tilastot Suomeen lähetetyistä lähinnä muiden EU-maiden työntekijöistä. Kattavimmat tiedot löytynevät ulkomaalaisrekisteristä, johon on kerätty tietoja ulkomaalaisten työnteosta työlupamenettelyn ja oleskeluoikeuden rekisteröinnin pohjalta.
Oleskeluoikeuden rekisteröinti koskee EU- ja ETA-maiden (ml. Sveitsin) kansalaisia, jos työskentely kestää yli kolme kuukautta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten maiden kansalaiset (venäläiset yms.) tarvitsevat Suomessa työskentelyä varten pääsääntöisesti työntekijän oleskeluluvan. Oikeus työntekoon voi syntyä myös muun syyn kuin työntekijän oleskeluluvan perusteella.
Yhteensä ulkomaalaisten työntekoa koskevien rekisteröintien määrä oli ulkomaalaisrekisterin mukaan noin 12 200 vuonna 2006. Rekisteröinneistä 65 prosenttia koski EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleita työntekijöitä. 35 prosenttia oli EU- ja ETA-kansalaisten oleskeluoikeuden rekisteröintejä tai eräiden EU:n uusien jäsenmaiden kansalaisten rekisteröintejä niin sanotun siirtymälainsäädännön perusteella.
Ulkomaalaisen työvoiman kasvua osoittaa, että vuoden 2007 toukokuun loppuun mennessä oli tehty jo 7 300 rekisteröintiä. Jos toukokuuhun mennessä tulleiden rekisteröintien määrä korotetaan vastaamaan koko vuotta 2007, voi niiden määrä nousta jopa 17 000-18 000 työntekijään. Laskennallisiin arvioihin tulee suhtautua kuitenkin varauksellisesti (Kuvio 1).
Kuvio 1. Ulkomaalaiset työntekijät lähtöalueittain Suomessa 2005-2007
Lähde: Ulkomaalaisrekisterin työntekijän oleskeluluvat ja muut työntekoa koskevat rekisteröinnit, vuosi 2007 artikkelin kirjoittajan arvio
Venäjältä eniten
Maittain tarkasteltuna rekisteröintejä on tullut eniten Venäjältä. Ylipäätään Suomeen tulleet työntekijät ovat pääosin muutamista lähtömaista. Vain 10 maasta on yli 200 rekisteröintiä. Euroopasta tulleiden osuus kaikista rekisteröityneistä työntekijöitä oli runsaat 70 prosenttia ja aasialaisten vajaa viidennes (Taulukko 1).
Taulukko 1. Suomessa työskentelevät ulkomaiset työntekijät lähtömaittain 2006
Alue, maa | Lkm | Osuus, % |
Vanhat EU-maat (15)+Sveitsi | 963 | 7,9 |
- Saksa | 272 | 2,2 |
Uudet EU-maat (12) | 3 814 | 31,2 |
- Viro | 2 447 | 20,0 |
- Puola | 566 | 4,6 |
- Bulgaria | 280 | 2,3 |
Muut Euroopan maat | 4 122 | 33,8 |
- Venäjä | 3 219 | 26,4 |
- Ukraina | 500 | 4,1 |
Aasia | 2 313 | 18,9 |
- Intia | 662 | 5,4 |
- Kiina | 509 | 4,2 |
- Turkki | 301 | 2,5 |
Pohjois-Amerikka | 349 | 2,9 |
- Yhdysvallat | 240 | 2,0 |
Afrikka | 207 | 1,7 |
Latinalainen Amerikka | 175 | 1,4 |
Australia ja Oseania | 78 | 0,6 |
Tuntematon | 187 | 1,5 |
Yhteensä | 12 208 | 100 |
Lähde: Ulkomaalaisrekisterin työntekijän oleskeluluvat ja muut työntekoa koskevat rekisteröinnit
Venäläisten määrä lisääntyy lähivuosina samoin kuin muualta EU:n ulkopuolisesta Itä-Euroopan maista tulevien määrä. Virosta, Puolasta, Bulgariasta ja Romaniasta tulevan tilapäistyövoiman määrän ehkä väliaikainen kasvu liittyy elintasoeroihin uusien ja vanhojen EU-maiden välillä. Jo nyt on nähtävissä, että esimerkiksi Virosta ei löydy enää merkittäviä työvoimareservejä.
Suurta kasvua voidaan odottaa Kaakkois-Aasiasta, sillä Kiinasta ja Intiasta on tulossa merkittäviä työvoiman vientimaita. Esimakua on saatu ajatuksista hankkia filippiiniläisiä sairaanhoitajia paikkaamaan Suomen hoitajapulaa taikka aikeista palkata kiinalaisia rakennustyömiehiä rakennusmaille. Esimerkiksi Venäjällä työskentelee asiantuntijoiden mukaan jo kymmeniätuhansia kiinalaisia rakennustyömiehiä.
Rekisteröinnissä puutteita
Ulkomaalaisrekisterin tiedot ulkomaalaisten työntekijöiden määrästä tuntuvat hieman alhaiselta. Tosin tiedot EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osalta voivat olla kattavammat kuin EU-maiden kansalaisten osalta. Syynä lienee, että toisista EU-maista tulleiden lähetettyjen työntekijöiden todellinen määrä jää pimentoon, koska rekisteröinti on heidän kohdaltaan vapaaehtoista ja sen valvonta on heikkoa.
Rekisteröinnillä halutaan tehostaa vallitsevien työehtojen valvontaa ja viranomaisten valvontatehtäviä, kun vuosina 2004-06 voimassa ollut niin sanottu siirtymälaki on siirtynyt historiaan. Tosin ulkomaalaisrekisterin tietojen hyödyntämistä vaikeuttaa yksikkökohtaisten tietojen salassapitovelvollisuus. Tästä syystä esimerkiksi verohallinto ei ole saanut käyttöönsä ulkomaalaisrekisterin tietoja.
"Työlupia myöntävien viranomaisten, työsuojeluviranomaisten ja verohallinnon yhteistyö tulisi saada nykyistä saumattomammaksi", sanoo Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Virke:n johtaja Markku Hirvonen. Tämä tapahtuisi poistamalla yhteistyötä vaikeuttavat tietojenvaihtoesteet ja huolehtimalla siitä, että valvonnassa saadut tiedot ovat muiden viranomaisten käytettävissä.
Ulkomaalaisrekisterin tietojen hyödyntämistä heikentää sekin, että lähetettyjen työntekijöiden laajennettu rekisteröintivelvoite ei koske kaikkia EU:n jäsenmaita. Muita EU-maita ja unionin ulkopuolisia maita koskevia puutteita on lisäksi, että työntekijöiden ammattialoista ja heidän suomalaisen työnantajansa toimialoista ei ole luotettavia tietoja tai lainkaan tietoja käytettävissä.
Jotta rekisteri palvelisi aiempaa paremmin viranomaistarpeita, tulisi siihen merkitä työntekijää koskevien tietojen ohella tiedot työnantajasta, työskentelypaikkakunnasta, työskentelyn kestosta Suomessa ja työstä maksetusta vastikkeesta. "Kai sinne joku jotain tietoja laittaa, mutta johtopäätöksiä reaalimaailman tilanteesta en sen perusteella juuri tekisi", toteaa Hirvonen nykytilanteesta.
Kaikilla periaatteessa samat työehdot
Suoraan suomalaiseen yritykseen palkatut tilapäistyöntekijät ovat samassa asemassa kuin kantaväestöön kuuluva työntekijä. Heihin sovelletaan samoja työehtoja, jotka koskevat muun muassa vähimmäispalkkaa, lomia ja työaikoja. Heitä verotetaan Suomessa pääsääntöisesti kuten kantasuomalaisia, eikä heidän työntekoonsa liity suuria epäkohtia.
Periaatteessa myös ulkomaisten yritysten palveluksessa oleviin Suomeen lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan samoja työehtosopimusten määräyksiä, vaikka heidän verotusmenettelynsä tai sosiaalivakuuttamisensa pelisäännöt poikkeavat muista työntekijöistä lyhytaikaisissa komennuksissa. Lähetettyjä työntekijöitä koskevia pelisääntöjä ei kuitenkaan välttämättä aina noudateta.
Vallinneet epäkohdat ovat johtaneet lainsäädännöllisiin uudistuksiin. Erityistä huomiota on kiinnitetty vuokratyövoimaan. Vuodesta 2007 lukien Pohjoismaista ja Baltian maista tulleiden vuokratyöntekijöiden palkkatuloa on ryhdytty verottamaan Suomessa alle puolen vuoden komennusten osalta. Tämä koskee myös niistä maista tulleita ulkomaisia työntekijöitä, joiden kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Pääsääntöisesti lähetettyä työntekijää ei veroteta Suomessa alle kuuden kuukauden komennuksista, ellei heidän työnantajallaan ole täällä kiinteää liiketoimipaikkaa. Rakennus- ja asennuspalveluissa kiinteä toimipaikka muodostuu, jos urakointikohde tai peräkkäiset urakointikohteet kestävät yli yhdeksän kuukautta. Kiinteä toimipaikka voi muodostua muun muassa asiakkaan toimitiloissa.
Nyt kuitenkin kaikki ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset voivat rekisteröityä vapaaehtoisesti ennakkoperintärekisteriin edellyttäen, että yrityksen kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Tähän asti rekisteröinti on ollut mahdollista vain yrityksillä, joilla on Suomessa kiinteä toimipaikka.
Niin sanotuilla riskialoilla, kuten rakentamisessa ja laivanrakennustöissä rekisteröintivelvoitetta on viety tiukemmaksi kuin muilla toimialoilla, sillä niissä kiinteän toimipaikan muodostumiseen liittyy tavallista enemmän ongelmia. Rekisteröitymättä jättäminen on merkinnyt pääsääntöisesti sitä, että suomalaisen työn teettäjän tai tilaajan on perittävä 13 prosentin lähdevero näiden alojen yrityksille maksetuista työsuorituksista.
Lainsäädännöllinen tilkkutäkki
Ulkomaisen tilapäistyövoiman ja yritystoiminnan rekisteröinti- ja valvontajärjestelmien viidakko on monisyinen, mutta aukkoja täynnä. "Nykyinen ulkomaisen työvoiman valvontaa varten aikaansaatu järjestelmä muistuttaa klassista esimerkkiä komiteatyönä tehdystä hevosesta, josta tulikin kameli", Markku Hirvonen sanoo. Hänen mukaansa säädöksiä ja byrokratiaa on saatu aikaan paljon, mutta todellista tehoa vähän.
Esimerkiksi ulkomaisten yritysten rekisteröityminen ennakkoperintärekisteriin on pääsääntöisesti vapaaehtoista muilla kuin riskialoilla. Näilläkin aloilla ennakkoperintärekisteröinnin vaihtoehtona on lähdeverokorttimenettely, jota yritysten kohdalla voidaan pitää lähinnä muinaisjäänteenä. Muilla toimialoilla ulkomainen yritys voi jättäytyä viranomaisvalvonnan ulkopuolelle, mikäli se pystyy esittämään työkorvauksen maksajalle uskottavan selvityksen siitä, ettei verosopimuksen mukaista verotusoikeutta Suomelle synny.
Hirvosen mukaan lopputulos on osittain seurausta säännösten valmistelumekanismista, vastuuministeriöiden reviiriajattelusta ja epäselvästä säännöstöstä hyötyvien tahojen voimakkaan "lobbauksen" tuloksena syntyneistä kompromissiratkaisuista. Onkin vaikea kuvitella, kuinka ulkomaiseen työvoimaan liittyvää valvontaa voidaan hoitaa vapaaehtoisilla ja heikosti sanktioiduilla rekisteröintivelvoitteilla ja hajautetulla viranomaisvalvonnalla.
Ulkomaisen tilapäistyövoimaan liittyviä epäkohtia voitaisiin tehokkaasti ja yksinkertaisesti vähentää siten, että kaikki Suomessa työpalveluja tarjoavat ulkomaiset yritykset ja lähetettyjen työntekijöiden ulkomaisten työnantajien edustajat olisivat ennakkoperintärekisterissä. Näillä olisi velvollisuus huolehtia siitä, että heidän ulkomaisille työntekijöilleen maksetuista palkoista peritään lähdevero tai toimitetaan ennakonpidätys. Näin ulkomaalaiset työntekijät voitaisiin saada myös helpommin tilastojen piiriin.
Entäpä jos työntekijät muuttaisivat pysyvästi Suomeen?
Sen sijaan, että meillä tulevaisuudessa työskentelisi vaikkapa vaihtuva sadantuhannen kiinalaisen joukko ja toimintaa pyörittäisivät osin ulkomaalaiset hämäräyritykset, voitaisiin vaihtoehtoisesti suosia ulkomaalaisten työntekijöiden pysyvää muuttoa Suomeen. Silloin ulkomaalaiset maksaisivat veronsa Suomeen ja heidän työehtojensa valvontaa olisi paljon helpompaa kuin keikkatyöntekijöinä.
Työperäisen maahanmuuton edistämistä puoltaa, että kantaväestö ikääntyy vauhdilla. Parinkymmenen vuoden päästä Suomessa ennustetaan olevan 65 vuotta täyttäneitä yli 600 000 enemmän kuin nyt. Samalla työikäisten määrä vähenee yli 300 000:lla. On selvää, ettei edes syntyvyyden nopeinkaan nousu voi pelastaa meitä työvoimapulalta, sillä nuorten vanhempien ikäluokat ovat pieniä.
Hallituksen maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa työperäistä maahanmuuttoa on puolustettu myös kansallisen osaamispohjan vahvistamisella. Maahanmuuttajilla on potentiaalia uuden yritystoiminnan käynnistäjinä, innovaatioiden välittäjinä ja rajat ylittävien taloudellisten verkostojen ylläpitäjinä. Työelämän kansainvälistyminen onkin yksi keino pärjätä globaalissa kilpailussa.
Täällä jo asuva potentiaali käyttöön
Työperäisen maahanmuuton on oltava kuitenkin hallittua, sillä työntekijöiden mukana muuttaa myös perheenjäseniä. Jos ulkomaalaisia aletaan houkutella Suomeen aktiivisesti, on heistä pystyttävä ottamaan vastuuta. Ulkomaalaiset työntekijät ja heidän perheenjäsenensä tarvitsevat asuntoja ja palveluja kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa.
Samanaikaisesti on muistettava, että jo maassa olevassa ulkomaalaisväestössä on suuri käyttämätön työvoimapotentiaali (Taulukko 2). Vuonna 2006 Suomessa asui lähes 190 000 ulkomailla syntynyttä. Työikäisten osuus on paljon suurempi ulkomaalaisväestössä (noin 75 %) kuin kantaväestössä, mutta huomattavan suuri osa työikäisistä on työvoiman ulkopuolella (opiskelijoita, omaa taloutta hoitavia ja piilotyöttömiä).
Työvoimaan kuuluvastakin ulkomaalaisväestöstä selvästi kantaväestöä suurempi osuus on työttömiä. Vaikka maahanmuuttajien työllisyystilanne on parantunut viime vuosina, on työttömyysaste heidän keskuudessaan moninkertainen kantaväestöön verrattuna. Suomessa onkin nostettava esimerkiksi koulutuksellisin keinoin ulkomaalaisväestön työvoimaosuutta ja työllisyysastetta.
Taulukko 2. Vuosina 1990-2004 maahanmuuttaneiden työikäisten (15-64-vuotiaat) toiminta vuonna 2004
Muuttovuosi | Työssä, % | Työttömänä, % | Työvoimassa yht., % | Opiskeli, % | Muut työikäiset, % | Työvoiman ulkopuolella yht., % |
1990 | 57,5 | 15,2 | 72,7 | 10,1 | 17,2 | 27,3 |
1991 | 54,6 | 17,3 | 71,9 | 11,8 | 16,3 | 28,1 |
1992 | 51,8 | 17,2 | 69,0 | 14,0 | 17,0 | 31,0 |
1993 | 46,1 | 19,8 | 65,9 | 15,5 | 18,6 | 34,1 |
1994 | 47,0 | 18,6 | 65,6 | 15,5 | 18,9 | 34,4 |
1995 | 47,8 | 20,2 | 68,0 | 13,6 | 18,4 | 32,0 |
1996 | 46,2 | 19,6 | 65,8 | 13,2 | 21,0 | 34,2 |
1997 | 44,8 | 19,5 | 64,3 | 15,0 | 20,7 | 35,7 |
1998 | 45,9 | 18,2 | 64,1 | 15,9 | 20,0 | 35,9 |
1999 | 46,6 | 17,2 | 63,8 | 15,6 | 20,6 | 36,2 |
2000 | 44,9 | 16,4 | 61,3 | 17,4 | 21,3 | 38,7 |
2001 | 42,4 | 15,8 | 58,2 | 18,7 | 23,1 | 41,8 |
2002 | 39,1 | 14,7 | 53,8 | 17,2 | 29,0 | 46,2 |
2003 | 38,6 | 13,0 | 51,6 | 15,9 | 32,5 | 48,4 |
2004 | 34,1 | 17,9 | 52,0 | 17,0 | 31,0 | 48,0 |
Koko väestö | 67,1 | 6,6 | 73,7 | 9,6 | 16,7 | 26,3 |
Lähde: Tilastokeskus ja Työministeriön analyyseja 2/2007
Lähteitä:
Eläketurvakeskus ETK: Tilastoja ulkomaalaisista lähetyistä
työntekijöistä 2003-07. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen
ohjelma, 19. lokakuuta 2006. Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus
RT ry (2007): Opas ulkomaalaisten työskentelystä Suomessa.
Työministeriö (2007): Maahanmuutto vastauksena työvoiman
saatavuuteen (Kai Torvi). TM:n analyyseja 2/2007.
Ulkomaalaisvirasto: Ulkomaalaisrekisterin tilastoja ulkomaisista
työntekijöistä 2003-07.
____________________________________
Uudellamaalla jo joka viides rakentaja ulkomailta
Rakentamisen voimakas kasvu on lisännyt työvoiman tarvetta rakennustyömailla ja pula ammattitaitoisesta työvoimasta on jo tuotantoa rajoittava tekijä. Ammattitaitoista työvoimaa on vaikea saada jopa talvikautena, jolloin rakentaminen on perinteisesti elänyt hiljaiseloa. Työvoimapulaa pahentaa edelleen ammattitaitoisen työvoiman eläköityminen.
Työvoimavarannon hupeneminen on merkinnyt sitä, että vanhempia ikäluokkia on houkuteltu töihin. Rakennusalan onneksi alan koulutukseen hakeutuminen on vilkastunut ja ylittää selvästi aloituspaikkojen määrän. Tämä ei ole kuitenkaan riittänyt, vaan työvoimavajetta on täytetty ulkomaisella tilapäistyövoimalla, jonka käyttö on lisääntynyt erityisesti Baltian maiden liityttyä EU:hun.
Vuodelta 2006 laaditut laskelmat osoittavat, että ulkomaalaisten tekemät työtunnit olisivat Suomessa 14 prosenttia talonrakentamisen kokonaistyötunneista, mikä tarkoittaa vuositasolla 19 000 miestyövuotta. Laskelmat perustuvat rakentamisen kiinteähintaisesta tuotoksesta johdettujen laskennallisten työtuntien ja työvoimatutkimuksen kotimaisten ammattirakentajien tekemien työtuntien väliseen erotukseen.
Laskelmat pohjautuvat ajatukseen, että talonrakentamisen tuotoksesta lasketut työtunnit sisältävät kaikki rakennustyömailla tehdyt työtunnit työntekijän kansalaisuudesta ja asuinmaasta riippumatta, mutta työvoimatutkimuksen työtunnit kattavat vain Suomessa vakinaisesti asuvien työntekijöiden työtunnit. Tosin laskelmat ovat alustavia, joten niihin kannattaa suhtautua varauksellisesti.
Näyttää kuitenkin siltä, että työvoimatutkimuksen ulkopuolisten työtuntien määrä ja osuus on seurannut rakentamisen suhdanteita 2000-luvulla. Työtuntien välinen ero pieneni vuosina 2001-03, kun rakentaminen supistui hieman. Vuodesta 2004 lukien tilanne on kehittynyt päinvastaiseen suuntaan, kun rakentaminen on voimakkaasti lisääntynyt ja työvoiman tarvetta on täytetty ulkomaisilla keikkatyöntekijöillä (Kuvio 2).
Kuvio 2. Kotimaisten ammattirakentajien työtuntien ulkopuolelle jäävät laskennalliset työtunnit miestyövuosina ja niiden osuus laskennallisista kokonaistyötunneista talojen rakentamisessa 2000-2006
Lähde: Rakentaminen muuttuvassa maailmassa, 2007
Rakennusliiton tekemät työmaatutkimukset Uudellamaalla ja Rakennusteollisuus RT:n vastaavat selvitykset koko maassa vahvistavat käsitystä ulkomaisen työvoiman ripeästä kasvusta rakennustyömailla (Kuvio 3). Liittojen toisistaan riippumattomista tutkimuksista selviää, että ulkomainen työvoima on keskittynyt Etelä-Suomeen. Rakennusliiton mukaan melkein viidennes työmaiden työntekijöistä on Uudellamaalla ulkomaalaisia (Kuvio 4).
Kuvio 3. Ulkomaalaisten rakennustyöntekijöiden osuus Uudenmaan, Lahti-Kymen, Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen talonrakennuspiirien työmailla vuosina 2005 ja 2007
Lähde: Rakennusteollisuus RT:n työmaatutkimukset
Kuvio 4. Rakennustyömaiden työntekijät Uudellamaalla vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla
Lähde: Rakennusliiton työmaatutkimus
Rakennusliiton mukaan ulkomaisten keikkatyöntekijöiden osuus on niin sanottujen järjestäytymättömien työnantajien työmailla suurempaa kuin järjestäytyneiden työnantajien työmailla. RT:n selvitykset puolestaan kertovat, että yli kolme neljäsosaa ulkomaalaisista työntekijöistä työskentelee aliurakoitsijoiden palveluksessa. Loput, vajaa neljännes on vuokratyöntekijöitä ja vain pieni osa on palkattu suoraan suomalaisen pääurakoitsijana toimivan yrityksen palvelukseen.
Työmaatutkimuksista saatuja tuloksia ei voi kuitenkaan verrata suoraan laskennallisiin arvioihin ulkomaisten tilapäistyöntekijöiden määrästä, sillä työmaatutkimukset ovat painottuneet joko Uudellemaalle tai vain suurille valvotuille rakennustyömaille. Työmaatutkimukset eivät sisällä myöskään yksityishenkilöiden pientalojen rakentamista, jossa ulkomaisen vierastyövoiman käyttö on asiantuntijoiden mukaan yleistä etenkin Etelä-Suomessa.
Lieveilmiöt lisääntyneet
Asiantuntijoiden mukaan ulkomaisen vierastyövoiman rantautuminen Suomeen on siirtänyt rakennusalan harmaan talouden painopistealuetta ulkomaisten työntekijöiden ja alihankkijoiden käyttöön. Ulkomaiseen työvoimaan liittyvää harmaata toimintaa ei voida silti helposti erottaa tavanomaisesta laillisesta ulkomaisten aliurakoitsijoiden ja työntekijöiden käytöstä suomalaisilla rakennustyömailla.
"Ulkomaisen työvoiman nopea lisääntyminen rakennusalalla näyttää jossain määrin korvanneen kotimaisen pimeän työvoiman kysyntää. Todennäköisesti kysymys on paremmasta hinta-laatu-suhteesta, sillä ulkomaalaiselle ammattimiehelle voidaan usein maksaa pienempää palkkaa kuin mitä kotimainen ammattimies pimeänäkään hyväksyisi", kertoo Markku Hirvonen Virke:stä.
Hallitsemattomasta kehityksestä voi seurata, että pitkällä aikavälillä halvempi ulkomainen tilapäistyövoima ja siihen mahdollisesti liittyvä epäterve kilpailu voivat vähitellen ajaa kotimaiset pienet aliurakoitsijoina toimivat rakennusyritykset ja suomalaiset rakennustyöntekijät kestämättömään tilanteeseen. Tämä voi lisätä harmaata toimintaa koko kotimaisella rakennusalalla.
Keskusrikospoliisin mukaan järjestäytynyt rikollisuus on usein mukana pimeässä työnteossa, sillä kansainvälisessä toiminnassa järjestäytyneet rikollisryhmät hyödyntävät laajasti ja järjestelmällisesti laillista liiketoimintaa rikollisen toimintansa tukemisessa ja toteuttamisessa (pimeän rahan pesu). Osittain tai kokonaan pimeään työhön perustuvassa liiketoiminnassa tuotot ovat lisäksi suuria, kiinnijäämisriski pieni ja rangaistukset lieviä perinteiseen rikollisuuteen verrattuna.
Pimeän ulkomaisen työvoiman käyttö voi aiheuttaa ongelmia myös työn laadussa. Pimeästi työskentelevät eivät ymmärrä riittävästi rakennepiirustuksia eivätkä osaa soveltaa suomalaisia rakennus- ja turvallisuusmääräyksiä. Työkohteissa saatetaan käyttää materiaaleja ja aineita, jotka eivät vastaa normistoa, eikä rakennusjätteitä toimiteta niille varatuille jätteenkäsittelypaikoille.
Lähteitä:
Keskusrikospoliisi(2007): Yritykseen kohdistuva rikollisuus
-teematilanne. Lith, Pekka (2007): Rakennusala muuttuvassa
maailmassa, Muistio ulkomaisesta työpanoksesta Suomessa ja
yritystoimintaan liittyvistä pelisäännöistä, Suunnittelu- ja
tutkimuspalvelut Pekka Lith. Rakennusliitto ry (2006): Tutkittua
tietoa Helsinki-Uudenmaan rakennustyömailta. Rakennusteollisuus RT
ry: Työmaatutkimukset vuosina 2005 ja 2007.
Päivitetty 6.11.2007