Joitakin surmaajia siedämme

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Jouni Kotkavuori on Tieto&trendit-lehden erikoistoimittaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 8/2007

Jahtiryhmä saadaan pian jalkeille, jos karhu ahdistelee kylää. Milloinkahan lähdetään samalla innolla kaatamaan todellisia suurtappajia.

Yhteiskuntien sietokyky erilaisia uhkia kohtaan vaihtelee. Jotkin asiat eivät saisi aiheuttaa ainuttakaan kuolonuhria. Lentoturvallisuutta vahdataan, ja hyvä niin. Tiukka turvallisuuskulttuuri on osaltaan vaikuttanut alhaisiin uhrilukuihin. Vuosittain 0-8 suomalaista on kuollut lento-onnettomuuksissa.

Toisten tekijöiden aiheuttamia surmia taas siedetään - tai joudutaan sietämään - paljon enemmän. Lakeja kyllä säädetään ja järjestetään valistuskampanjoita, mutta nollatoleranssiin ei mennä. Ei toki voidakaan, mikä kenties osaltaan turruttaa.

Aika ajoin on kuitenkin syytä palauttaa todellisuus mieleen kylminä lukuina. Kuolemansyytilastojen valossa on selvää, että hyttysiä siivilöidään mutta suurpedot päästetään läpi. Otsikoihin nousevat ammuskelijat, sudet ja salamaniskut eivät tilastoissa tee vaikutusta. Suurien uhrilukujen tekijät, sellaisetkin joihin voisi vaikuttaa, löytyvät lähempää.

Viina tappaa sata kertaa enemmän kuin tuli, vesi ja jää

Paloturvallisuutta vaalitaan hälyttimin ja harjoituksin, kuten syytä onkin. Tuli tappoi viime vuonna 109 suomalaista. Määrä olisi kuitenkin reilusti pienempi ilman tuliliemen vaikutusta; uhreista näet päihtyneitä oli 80. Selvin päin tulipaloissa kuolleita oli siis alle sadasosa koko 4 640 hengen alkoholikuolleisuudesta (Kuvio 1).

Kuvio 1. Kuolemat joihin alkoholilla osuutta 1998-2006

Lähde: Kuolemansyyt. Tilastokeskus

Suurin piirtein sama suhde pätee myös kylmään ja veteen. Viime vuonna kylmyyteen kuoli 85 suomalaista, mutta heistä 49 oli päihdyksissä. Selvin päin hukkuneitakin oli alle 60, kokonaismäärä nousi 135:een kännikalojen vuoksi.

Kaikkiaan päihtyneenä tapaturmiin ja väkivaltaan kuoli viime vuonna tuhat ihmistä, kuten aiempinakin vuosina. Rajussa nousussa on ollut menehtyminen pitkäaikaisesta juomisesta johtuviin sairauksiin, samoin kuin muut kuolemat, joissa alkoholiperäinen syy tai päihtymys on myötävaikuttanut.

Alkoholisyyt ovat nousseet parin viime vuoden aikana työikäisten yleisimmäksi kuolemansyyksi - miehillä ohi sepelvaltimotautikuolleisuuden, naisilla ohi rintasyöpäkuolleisuuden, joka on pysynyt viimeiset 20 vuotta lähes ennallaan alkoholikuolleisuuden yli kaksinkertaistuessa.

Suoranaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrä sentään on pysytellyt 500-600:n vaiheilla viime vuosina. Siltä osin tilanne siis hallinnassa, vaikkei niin sanottaisi, jos myrkky olisi peräisin käärmeistä. Yli 5 000 suomalaista on kuollut alkoholimyrkytykseen sitten vuoden 1998, jolloin viimeksi yksi kuoli käärmeenpuremaan.

Sivun alkuun

Auto on maailman vaarallisin peto ihmisille ja eläimille

Mitä jos maailman päättäjät olisivat 1800-luvun lopulla kokoontuneet pohtimaan uuden keksinnön, auton, käyttöön ottamista? Päättäjille olisi kerrottu ajopelin mainioista ominaisuuksista, kuinka se nopeuttaa liikkumista ja mahdollistaa kokonaan uudenlaisen elämäntavan. Varjopuolena olisi sitten todettu, että auto vaatii seuraavan vuosisadan aikana yli 30 miljoonaa uhria ja aiheuttaa seuraavallakin vuosisadalla puoli miljoonaa kuollutta vuosittain. Mitähän päättäjät olisivat tuumineet?

Tai jos päivittäin putoaisi muutama suihkukone vaatien toistatuhatta uhria. Mitenhän toimisivat uutisvälineet, joille lentoturma nyt on aina uutinen? Sama määrä teiden uhreja ei aiheuta otsikoita.

Suomen osalta lohdullista on se, että liikenneturvallisuuden kehityssuunta on ollut hyvä - aina tähän vuoteen saakka (Kuvio 2). Tänä vuonna uhrien määrä nousee taas lähelle neljääsataa.

Kuvio 2. Tieliikenteessä kuolleet Suomessa 1960-2007*

Teillämme kuolee siis joka päivä enemmän ihmisiä kuin viimeisen vuosisadan aikana on kuollut suurpetojen kynsissä. Joitakin koiria ovat karhut ja sudet kyllä raadelleet, mutta siinäkin ne ovat pikkutekijöitä autoihin verrattuna. Liikenne vaatii näet myös eläinuhreja enemmän kuin ainutkaan historian kulttipaikoista.

Pelkästään Suomen maanteillä kuolee vuosittain seitsemättä miljoonaa eläintä. Lintuja uhrataan nopeuden jumalan alttarilla vuosittain yli neljä miljoonaa, eniten peipposia, keltasirkkuja, västäräkkejä ja varpusia. Nisäkkäitä kuolee autojen alle yli miljoona vuosittain, eniten myyriä, mutta tuhansittain myös kissoja ja koiria.

Nyt pohdimme internetin pimeää puolta. Nouseeko sen hinta sadassa vuodessa yhtä suureksi kuin auton tai alkoholin? Tuskin. Ja niidenkin suhteen olemme hyväksyneet olevamme niin riippuvaisia, että puheet rajoituksista leimataan haihatteluksi ja moralisoinniksi.

Ehkä on hyvä kuitenkin välillä ­- vaikkapa kuolemansyytilastojen äärellä - muistuttaa mieleen, minkälaisia asioita olemme tottuneet sietämään.

Päivitetty 31.12.2007