Kaupan toimialakatsaus III/2007

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Marko Tuomiaro (09) 1734 2705,palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto kaupan suhdannetilanteesta

Kaupan liikevaihdon suotuisa kehitys jatkui yhä vuoden kolmannella neljänneksellä. Myynnin arvo kasvoi edelleen nopeammin kuin myynnin määrä tukku- ja vähittäiskaupan hintojen nousun takia. Alan työllisten määrä kohosi verrattuna vuoden takaiseen tasoon ja osa-aikaisten työssä olleiden määrä väheni. Kaupan yritykset arvioivat, että henkilöstön määrä lisääntyy hieman vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi myyntiodotukset olivat edelleen melko hyvät kolmannen neljänneksen lopussa. Viimeiseltä neljännekseltä saatujen ennakkotietojen pohjalta tukku- ja vähittäiskaupan suotuisa kehitys näyttää jatkuneen, mutta autokaupan kasvu tullee hiipumaan moottoriajoneuvojen ensirekisteröintitilastojen perusteella.

Vähittäiskaupan myynnin reipas kasvu jatkui yhä heinä-syyskuussa, jopa edeltävää neljännestä nopeampana. Etenkin pienimmissä ja suurimmissa sekä liikevaihdoltaan kasvaneissa yrityksissä vauhditettiin vähittäiskaupan kasvua enemmän kuin edeltävällä neljänneksellä. Autokaupassa liikevaihto kohosi lähes yhtä nopeasti kuin edeltävällä neljänneksellä. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori on edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla. Alan myynnin odotettiin yhä kasvavan ja työllisten määrän arvioitiin nousevan viimeiselläkin neljänneksellä.

Myös tukkukaupassa myynnin kasvu jatkui heinä-syyskuussa edelleen voimakkaana, mutta hitaampana kuin edellisellä neljänneksellä. Liikevaihdon kasvusta yli puolet kertyi alan pienissä yrityksissä, kuten edellisillä neljänneksillä vuonna 2007. Sen sijaan toimialan nopeimmin kasvaneiden yritysten vaikutus liikevaihdon kasvuun oli edellisiä, vuosien 2006-2007 neljänneksiä vaisumpi.

Sivun alkuun

Kaupan liikevaihdon suotuisa kehitys jatkui

Kaupan alan liikevaihto nousi vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä 6,3 prosenttia edellisvuodesta. Kaupan alan suotuisaa kehitystä pitivät yllä etenkin auto- ja vähittäiskauppa. Vähittäiskaupassa kasvu jopa kiihtyi verrattuna edeltävään neljännekseen.

Vuoden 2007 tammi-syyskuussa kaupan myynnin kasvu on ollut hitaampaa kuin edellisenä vuotena. Kasvu hidastui eniten tukkukaupassa. Vähittäiskaupassa sen sijaan liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa samaa vauhtia kuin vuonna 2006.

Taulukko 1. Liikevaihdon vuosimuutokset kaupan eri aloilla, %

Toimiala I-IV/2006 I-III/2007 II/2007** III/2007
Kauppa yhteensä (100%) 8,8 7,1 7,0 6,31)
Autokauppa (18,7%)* 9,0 8,2 7,7 7,5
Tukkukauppa (57,7%) 10,0 6,8 7,3 5,6
Vähittäiskauppa (23,6%) 5,6 7,1 5,8 7,1
- päivittäistavarakauppa (8,6%) 5,0 5,6 5,2 5,3
- tavaratalokauppa (4,4%) 6,1 8,1 4,9 7,7
* Osuus kaupan liikevaihdosta vuonna 2005
** Kunkin ajanjakson vuosimuutoksessa verrataan ajanjakson liikevaihtoa edellisen vuoden vastaavan ajanjakson liikevaihtoon
 1) Luku korjattu 14.1.2008 klo 15.00, oli aiemmin 7,3.

Autokaupassa kasvua kertyi edellistä neljännestä enemmän keskisuurissa, 50-249 työllistävissä ja suurissa, vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Alle 50 henkeä työllistävät, pienet yritykset toivat kaksi kolmasosaa toimialan kasvusta, vaikka ne vauhdittivat kasvua edellistä neljännestä vähemmän. Lisäksi nopeimmin kasvaneet yritykset loivat kasvua edellistä neljännestä huomattavsti vähemmän.

Autokaupan liikevaihdon kasvun kiihtymistä on hillinnyt vuonna 2007 hieman moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa sekä polttoaineiden vähittäiskauppa, jonka liikevaihdon kehitys alkoi hiipua vuoden 2006 toisella neljänneksellä. Polttoaineiden vähittäiskaupan myynti oli yhä pakkasella tammi-syyskuussa 2007. Sen sijaan moottoriajoneuvojen myynti kehittyi edelleen suotuisasti moottoriajoneuvojen tukkukaupan imussa. Moottoriajoneuvojen tukkukaupan liikevaihdon lähes 17 prosentin nousu tammi-syyskuussa on vauhdittanut koko autokauppaa, vaikka moottoriajoneuvojen vähittäiskaupassa myynti kasvoikin maltillisesti vajaat 3 prosenttia tammi-syyskuussa.

Tukkukaupan liikevaihdon kasvu hidastui hieman heinä-syyskuussa. Tukkukaupan liikevaihdon kasvua ylläpitivät kolmannella neljänneksellä etenkin pienet yritykset, kuten edeltävillä neljänneksillä vuonna 2007. Vuonna 2007 yli puolet toimialan kasvusta on tullut pienten yritysten kautta. Noin 40 prosentilla toimialan yrityksistä liikevaihto on jo pidempään noussut voimakkaasti, yli 15 prosentilla edellisvuodesta. On merkillepantavaa, että vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä nämä yritykset kerryttivät toimialan kasvua edellisiä, vuosien 2006-2007 neljänneksiä vähemmän.

Tukkukaupan kasvun hidastumisen taustalla oli tammi-syyskuussa puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukauppa. Toimialan liikevaihto nousi tukkukaupan keskimääräistä kehitystä hitaammin. Sen sijaan koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukaupassa liikevaihto kohosi reippaasti tammi-syyskuussa.

Vähittäiskaupan liikevaihdon reipas kasvu jatkui vuoden kolmannellakin neljänneksellä. Veturina toimivat kodinkoneiden, viihde-eloktroniikan ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa. Kirjojen, sanomalehtien ja paperitavaroiden vähittäiskaupan poikkeukselllisen vaisu myynti jatkui.

Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvua vauhdittivat heinä-syyskuussa edellistä neljännestä enemmän varsinkin pienet ja suuret yritykset. Edellistä neljännestä reippaampi kehitys näkyi sekä kasvaneissa että supistuneissa yrityksissä. Myös keskisuurten, 50-249 henkeä työllistävien, vähittäiskaupan yritysten vaikutus toimialan liikevaihdon nousuun oli hieman edellistä neljännestä suotuisampi. Hieman yli puolet vähittäiskaupan kasvusta tuli suurten yritysten kautta.

Muussa vähittäiskaupassa (pl Ptk) myynti on kohonnut tammi-syyskuussa selvästi nopeammin kuin päivittäistavarakaupassa. Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan sekä rautakauppatavaroiden vähittäiskaupan myynti nousi ripeimmin tammi-syyskuussa. Myös tavaratalokaupan liikevaihto kasvoi runsaat 8 prosenttia.

Kuvio 1. Vähittäiskaupan eri alojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin

Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on ollut 2000-luvulla suotuisampaa Suomessa kuin Euroopan Unionin jäsenmaissa keskimäärin. Kuitenkin vuoden 2007 toisesta neljänneksestä alkaen Unionin jäsenmaissa liikevaihto kohosi jo nopeammin kuin Suomessa. Saksassa vähittäiskaupan liikevaihto on supistunut vuoden 2007 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Ranskassa vähittäiskaupan kasvu oli heinä-syyskuussa edeltävien neljännesten tapaan EU:n kehitystä huomattavasti hitaampaa.

Kuvio 2. Vähittäiskaupan liikevaihdon* kehitys neljänneksittäin eri maissa

* Kuvion 2 sarjat ovat työpäiväkorjattuja ja kausitasoitettuja

Sivun alkuun

Kaupan alalla työllisten määrän nousu jatkui ja osa-aikaiset vähenivät

Kaupan alan työllisten määrä lisääntyi lähes 3 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä. Alan työllisten määrä kasvoi nopeimmin autokaupassa, kuten edellisellä neljännekselläkin. Autokaupassa työskentelee 18 prosenttia kaikista kaupan alan työllisistä. Myös tukkukaupassa työllisten määrä lisääntyi edellisvuodesta reippaasti, yli 5 prosenttia. Vähittäiskaupassa, joka työllistää puolet kaupan alan henkilöstöstä, työllisten määrä nousi maltillisesti vajaat 2 prosenttia vuoden takaisesta.

Kaupan alalla maksetut palkat ylittivät heinä-syyskuussa edellisvuoden tason lähes 6 prosentilla. Vuonna 2006 kaupan palkkasumma nousi 5 prosenttia. Alan palkkasumman kasvu oli kolmannellakin neljänneksellä koko talouden palkkojen kehitystä hieman suotuisampaa, sillä kaikkien toimialojen yhteenlaskettu palkkasumma kohosi heinä-syyskuussa 5 prosenttia.

Kuvio 3. Kaupan palkkasumman, palkansaajien ansiotasoindeksin ja työllisten määrän kehitys neljänneksittäin

Kaupan alalla osa-aikaisten määrä väheni heinä-syyskuussa yli 8 prosenttia vuoden takaisesta. Kun toimialan työssä olleiden määrä kuitenkin kohosi samanaikaisesti runsaat 2 prosenttia, niin osa-aikaisten osuus kaikista kaupan alalla työssä olleista laski selvästi verrattuna edellisvuoteen. Osa-aikaisten osuus heinä-syyskuussa oli viimeksi alempana vuonna 2003. Kaupan alalla työssä olleiden osa-aikaisten määrät laskivat kaikilla kaupan päätoimialoilla.

Kuvio 4. Kaupan työssä olleiden ja osa-aikaisten määrän kehitys

Sivun alkuun

Kaupan näkymät ovat yhä valoisat

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan kaupan yritykset arvioivat suhdannetilanteensa jonkin verran normaalia paremmaksi kolmannen neljänneksen lopussa. Myyntiodotukset lähikuukausille olivat yhä melko hyvät. Lisäksi suhdanteissa ei uskottu tapahtuvan oleellisia muutoksia loppuvuonna tai ensi vuoden alussa. Kaupan yritykset arvioivat myös henkilöstönsä lukumäärän hieman lisääntyvän loka-joulukuussa.

Auto- ja vähittäiskaupan yritysten kolmannen neljänneksen lopun suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori laski hieman kolmen kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Eurostatin kausitasoitetun luottamusindikaattorin mukaan luottamus on kuitenkin yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Auto- ja vähittäiskaupan yritykset odottivat sekä myynnin että työllisten määrän yhä kasvavan lähikuukausina. Lisäksi alan yritykset arvioivat myyntihintojen tulevan nousemaan vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Auto- ja vähittäiskaupan luottamusindikaattorin saldolukujen taso on ollut Suomessa korkeampi kuin EU:n alueella keskimäärin. Saksassa auto- ja vähittäiskaupan yrittäjien luottamus on ollut viime neljänneksinä vahvempaa kuin 2000-luvulla keskimäärin. Suhdannekäänteiden tulkinnassa on kuitenkin olennaisempaa luottamusindikaattorin saldolukujen muutokset kuin saldolukujen taso. Suomessa ja koko EU-alueella auto- ja vähittäiskaupan yritysten luottamus heikkeni vuoden kolmannen neljänneksen lopussa hieman kolmen kuukauden takaiseen tasoon verrattuna.

Kuvio 5. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten kausitasoitettu luottamusindikaattori

Sivun alkuun

Fokus: Rinnakkaislääkkeet ja lääkkeiden vähittäiskauppa

Lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppaan erikoistuneiden yritysten myynnin arvo kasvoi ripeästi vuosina 2001-2005. Vuonna 2006 lääkkeiden tukkuhintojen merkittävät alennukset heijastuivat myös lääkkeiden vähittäishintoihin, jotka tulivat alas pari prosenttia. Kun vastaavasti lääkkeiden myydyt määrät kasvoivat vain pari prosenttia, niin myynnin arvo pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna 2005. Toimialan myyntiä laski lisäksi nikotiinikorvausvalmisteiden myynnin salliminen myös päivittäistavarakaupoissa vuoden 2006 helmikuussa.

Rinnakkaislääkkeitä eli kopiolääkkeitä alettiin saada jo vuoden 2003 toisella neljänneksellä. Rinnakkaisvalmisteiden tulo lääkemarkkinoille on kuitenkin näkynyt lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppaan erikoistuneiden yritysten myynnin arvon tai määrän pitkään jatkuneessa tasaisessa kasvussa yllättävän vähän. Syinä tähän lienee ovat lääkkeiden korvausjärjestelmä, kulutustottumukset ja rinnakkaislääkkeiden saatavuus. Lisäksi ainakin suuremmat apteekit ovat onnistuneet nostamaan myyntiään itsehoitolääkkeillä, erilaisilla vitamiineilla ja kosmetiikalla.

Lääkkeiden korvausjärjestelmä ei ohjaa kaikissa tilanteissa rinnakkaislääkkeiden käyttöön. Henkilöt, joiden vuotuiset lääkekulut ylittävät runsaan 600 euron omavastuuosuuden, eivät saa merkittävää taloudellista hyötyä käyttäessään rinnakkaisvalmistetta. Myös vaikeista tai pitkäaikaisia sairauksista kärsivillä henkilöillä, jotka saavat 72 prosentin Kela-korvauksen kyseisen sairauden lääkkeistä, jää rinnakkaisvalmisteiden alennusvaikutus suhteellisen pieneksi. Toisaalta kaikille lääkkeille ei saa rinnakkaisvalmistetta, jos lääkepatentit ovat vielä voimassa. Apteekit eivät myöskään aina kykene tarjoamaan rinnakkaisvalmistetta, joka olisi kuluttajan kannalta lääkevahvuudeltaan ja pakkauskooltaan sopivin. Lisäksi eläkeläiset ja säännöllisesti reseptilääkkeitä käyttävät olivat apteekkariliiton tutkimuksen mukaan selvästi haluttomampia vaihtamaan rinnaikkaislääkkeisiin. He ostavat mieluummin tuttua ja hyväksi todettua alkuperäislääkettä.

Kuvio 6. Myynnin arvo ja määrä vuosina 2001-2006

Myynnin määrät ovat kasvaneet myynnin arvoa nopeammin myös vuonna 2007. Kehitys jatkunee samanlaisena niin kauan, kun rinnakkaislääkkeiden osuus myytävistä lääkkeistä kasvaa. Suurten ikäluokkien vanhetessa ja eliniän pidentyessä lääkkeiden myyntimäärien voidaan olettaa kasvavan myös lähitulevaisuudessa.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan apteekkeja oli noin puolet lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppaan erikoistuneista 1110 yrityksestä vuonna 2006. Apteekit kuitenkin työllistivät lähes 92 prosenttia toimialan henkilöstöstä ja osuus toimialan myynnistä oli yli 94 prosenttia.

Kuvio 7. Myynnin arvo ja määrä vuosineljänneksittäin vuonna 2007

Lääkkeiden korvausjärjestelmän vaikutus tulee näkyviin vuoden sisäisessä kausivaihtelussa. Kun omavastuuosuuden ylittävät lääkkeet ovat käytännössä ilmaisia, kuluttajat ostavat niitä varsinkin joulukuussa varastoon. Lääkkeitä ei kuitenkaan saa hankkia kuin kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin, joten vuoden toisella neljänneksellä tilanne jo normalisoituu.

Kuvio 8. Neljännesmyynnin osuus vuosimyynnistä vuonna 2006

Seuraava vuoden 2007 viimeistä neljännestä käsittelevä kaupan toimialakatsaus ilmestyy 28.3.2008.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 2. Eurostat: Vähittäiskaupan liikevaihtoindeksi, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
              Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
               Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 5. Eurostat: Vähittäiskaupan luottamusindikaattori
Kuvio 6. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 7. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja Kuvio 8. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja

Taulukot
Taulukko 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja

Muut lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto: Suhdannebarometri

Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja, http://tilastokeskus.fi/til/klv/tie.html

Tilastokeskus: Liikenne ja matkailu, http://tilastokeskus.fi/til/merek/tie.html

Päivitetty 14.1.2008