Palvelualojen toimialakatsaus III/2007

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Elina Pääkkö (09 1734 3725),palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palvelualojen suhdannetilanne jatkui hyvänä myös vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä: alan yritysten liikevaihto kasvoi yli 9 prosenttia vuotta aiemmasta. Nopeimmin kasvoivat edelleen kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Kasvu tasoittui selkeimmin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa muiden päätoimialojen pysyessä hyvässä, noin 7 prosentin kasvuvauhdissa. Palvelujen tuottajahinnat nousivat vastaavaan aikaan noin 3 prosenttia edellisestä vuodesta.

Palvelualojen liikevaihto kasvoi tarkasteltavalla neljänneksellä palkkasummaa ripeämmin, vaikka sekin lisääntyi 6,5 prosenttia edellisvuodesta. Palvelualojen palkkasumma kasvoi edelleen koko talouden palkkasummaa nopeammin. Alan työllisten määrän kasvu tasoittui hieman edellisistä neljänneksistä ja ansiotason nousu hiipui aiemmista neljänneksistä sopimuskorotusten ajoittumisen takia.

Sivun alkuun

Palvelualojen liikevaihdon kasvu pysyi hyvänä

Palvelualojen liikevaihto kasvoi vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä 9,1 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon kasvu pysyi lähes samana kuin alkuvuonna ja selkeästi vuotta 2006 voimakkaampana. Kasvu säilyi kaikilla päätoimialoilla lähes alkuvuoden tasolla, vaikka tasoittuikin edellisiin neljänneksiin verrattuna majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Palvelualojen yrityksistä lähes 60 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan heinä-syyskuussa.

Palvelujen tuottajahinnat nousivat kolmannella neljänneksellä 3 prosenttia edellisvuodesta. Eniten hintojen nousuun vaikutti toimisto- ja liiketilojen vuokrien, tieliikenteen tavarankuljetuksen sekä teknisten palvelujen kallistuminen vuoden 2006 vastaavasta neljänneksestä. Edeltävästä neljänneksestä palvelualojen tuottajahinnat nousivat 0,3 prosenttia, mihin vaikutti eniten tieliikenteen tavarankuljetuksen sekä liikkeenjohdon konsultointipalvelujen hintojen nousu.

Palvelualojen liikevaihdon kehitys vuoden 2007 tammi-syyskuun aikana oli kokonaisuudessaan edellisvuotista suotuisampaa, sillä palveluiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi jokaisella neljänneksellä nopeammin kuin yhdelläkään neljänneksellä vuoden 2006 aikana. Tammi-syyskuussa 2007 liikevaihdon kasvu oli edellisvuotta selkeästi voimakkaampaa kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla, sekä kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut -toimialalla. Kuluneiden neljänneksien aikana nopeutuneen liikevaihdon kasvun takana olivat eniten alle 50 henkeä työllistävät yritykset.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** I-IV/2006 I-III/2007 II/2007 III/2007
Muut palvelut yhteensä 100,0 7,1 9,3 9,5 9,1
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,8 6,8 6,0 6,0 4,8
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 43,3 4,4 7,0 5,6 7,2
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
palvelut sekä liike-elämän palvelut		 39,5 10,2 12,8 13,8 12,7
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut		 9,4 8,0 8,0 7,3 7,4
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2005

Liikevaihdon kasvu oli edelleen erityisen ripeää kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa. Toimialan liikevaihto kehittyi kolmannella neljänneksellä selvästi palvelualojen yhteenlaskettua liikevaihtoa nopeammin, joskin kasvu tasoittui hieman edellisistä vuosineljänneksistä. Suotuisan kehityksen taustalla olivat edellisvuosien tapaan ennen kaikkea pienet (alle 50 henkilöä työllistävät) yritykset, joskin myös keskisuurten (50-249 henkilöä työllistävien) yritysten vaikutus kasvuun on lisääntynyt vuoden 2006 alusta lähtien.

Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden alatoimialoista liikevaihdon lisäys oli edellisten neljännesten tapaan voimakkainta työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa, jossa liikevaihto kasvoi vuoden 2007 toisella neljänneksellä yli 27 prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi tutkimus ja kehittäminen, tekninen palvelu, testaus ja analysointi sekä lainopillinen ja taloudellinen konsultointi olivat ripeässä kasvussa.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu tasoittui hieman kolmannella neljänneksellä alkuvuoteen verrattuna. Vaikka kasvu hidastui tarkasteltavalla neljänneksellä aiemmista neljänneksistä, toimialan alkuvuoden kehitys pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kehitys on ollut viimeisen parin vuoden aikana myönteistä ja selvästi pitkän aikavälin kehitystä suotuisampaa. Toimialan kasvun takana ovat olleet vuosina 2006 ja 2007 pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Majoitustoiminta kasvoi tammi-syyskuussa ravitsemistoimintaa nopeammin.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu voimistui edellisestä neljänneksestä. Alkuvuoden kehitys oli toimialalla selvästi vuodentakaista parempaa, joskin vuosituhannen alun kasvuvauhdista jäätiin vielä. Toimialan kasvua hillitsi yhä posti- ja teleliikenne, vaikkakin se kääntyi kolmannella neljänneksellä kasvuun edellisen neljänneksen hienoisen supistumisen jälkeen. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen muut alatoimialat jatkoivat hyvää kasvuaan, voimistuen hieman edellisestä neljänneksestä. Alatoimialoista yli 10 prosentin kasvuun ylsi liikennettä palvelevan toiminnan ja matkatoimistojen toimiala.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto kasvoi kolmannella neljänneksellä 7,4 prosenttia. Alatoimialoista kasvua kertyi eniten ympäristönhuollossa, jossa liikevaihto parani noin 9 prosenttia vuoden 2006 vastaavasta neljänneksestä. Ympäristönhuollon toimialan kehitys kuitenkin tasoittui edellisistä neljänneksistä. Alatoimialoista hitaimmin kasvoi järjestötoiminta, jonka kasvu hiipui edeltävään vuoteen nähden. Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden toimialan yrityksistä noin 65 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan vuoden 2007 tammi-syyskuussa.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Sivun alkuun

Työllisyyden kasvu tasoittui kolmannella neljänneksellä

Palvelualojen palkkasumma jatkoi vakaata kasvuaan vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä ja kasvu oli edelleen koko talouden palkkasumman kasvua nopeampaa. Alan palkkasumma kasvoi 6,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä, kun koko talouden palkkasumman vastaava kasvu oli 5 prosenttia. Palkkasumman kasvu oli muita palveluja ripeämpää rakentamisessa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, sekä rahoitustoiminnassa. Palkkasumman kasvu jäi jälkeen liikevaihdon kehityksestä kaikilla päätoimialoilla lukuunottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa. Palvelualojen yrityksistä 62 prosenttia kasvatti palkkamenojaan heinä-syyskuussa, mikä on hieman suurempi osuus kuin vuosi sitten. Palkkasumman kasvun takana olivat edelleen lähinnä pienet (alle 50 henkeä työllistävät) yritykset.

Palvelualojen työllisyys parani tarkasteltavalla neljänneksellä 2,9 prosenttia vuoden 2006 vastinneljännekseen verrattuna. Työllisten määrän kasvu tasoittui hieman edellisiin neljänneksiin verrattuna. Työllisyys parani eniten, yli 6 prosenttia, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä teknisten palveluiden ja liike-elämän palveluiden toimialoilla. Kasvu jatkui kolmen prosentin tuntumassa kiinteistöalan palveluiden, vuokrauksen ja siivouksen toimialoilla sekä muissa palveluissa. Sen sijaan liikenteen toimialoilla työllisten määrä laski 3,6 prosenttia edellisvuoden vastinneljännekseen verrattuna.

Osa-aikaisen työvoiman käyttö kasvoi kolmannella neljänneksellä 1,8 prosenttia verrattuna vuoden 2006 vastinneljännekseen ja kasvu hidastui edellisiin neljänneksiin nähden. Osa-aikaisten määrä laski majoitus- ja ravitsemistoiminnan, kuljetus, varastointi ja tietoliikenteen sekä kiinteistöalan toimialoilla. Ansiotason nousu palvelualoilla hiipui heinä-syyskuussa 1,1 prosenttiin, kun se vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 3,2 prosenttia ja toisella neljänneksellä 2,4 prosenttia. Ansiotason nousun hidastuminen johtui sopimuskorotusten ajoittumisesta.

Palvelualojen palkkasumman kasvu oli yhä voimakkainta kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut -toimialalla (9,8%). Alatoimialoista palkkasumman kasvu oli voimakkainta (23%) työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa. Toimialan sisällä työllisten määrä teknisen palvelun ja liike-elämän palvelujen toimialoilla jatkoi vakaata kasvuaan ja osa-aikaisten työntekijöiden käyttö yleistyi. Kiinteistöalaan kuuluvilla toimialoilla työllisten määrä kasvoi vajaat 3 prosenttia. Osa-aikaisten työntekijöiden määrä puolestaan väheni kiinteistöalalla verrattuna vuodentakaiseen.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumma kohosi kolmannella neljänneksellä 4,7 prosenttia viime vuodesta. Kasvu oli molemmilla alatoimialoilla hieman alkuvuotta hitaampaa. Ravitsemistoiminnan toimialan palkkasumman kasvu oli edelleen majoitustoimintaa ripeämpää. Osa-aikaisten työntekijöiden määrä väheni toimialalla vuoden takaiseen nähden noin 6 prosenttia.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 3,9 prosenttia edellisen vuoden vastinneljänneksestä. Alatoimialoista palkkasumma lisääntyi edelleen eniten henkilökohtaisissa palveluissa sekä ympäristönhuollossa. Palkkasumman kasvuvauhti oli selkeästi vuodentakaista ripeämpää henkilökohtaisissa palveluissa.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla palkkasumma kasvoi tarkasteltavalla neljänneksellä 3,1 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Samalla toimialan työllisyys heikkeni 3,6 prosenttia edellisvuodesta. Alatoimialoista voimakkaimmin kasvoi muun maaliikenteen palkkasumma, jolle kasvua kertyi 7,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Kasvu oli myös nopeampaa vuodentakaiseen vastinneljännekseen verrattuna. Posti- ja teleliikenteen palkkasumma supistui noin kaksi prosenttia.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualojen suhdannenäkymät

Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen yritysten luottamus heikkeni jonkin verran kolmannen neljänneksen jälkeen. Myynnin kasvu hidastui hieman alkusyksystä, mutta myyntiodotukset lähikuukausille olivat yhä suotuisat. Palvelualojen yleistä suhdannetilannetta kuvattiin tavanomaista paremmaksi.

Eurostatin luottamusindikaattorin mukaan EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus pysyi edeltävän neljänneksen tasolla. Luottamus lisääntyi vuoden takaiseen ja edellisiin neljänneksiin nähden suurista EU-maista Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Saksassa luottamus laski hieman viime vuoteen ja alkuvuoteen 2007 verrattuna.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Turvallisuus on yrityksille kilpailuetu

Turvallisuusala on ollut hyvässä kasvussa 2000-luvulla. Turvallisuusalan menestys on houkutellut alalle paljon uusia toimijoita, mutta parhaiten ovat menestyneet alan suurimmat yritykset.

Turvallisuusalan viimeaikaiseen kasvuun Suomessa ovat vaikuttaneet Finnsecurity Ry:n yritysjaoston puheenjohtaja Pentti Karjalaisen mukaan yksittäiset vahvasti uutisoidut väkivallanteot, huumausaineet lieveilmiöineen, rajojen madaltuminen sekä järjestäytynyt rikollisuus. Karjalaisen mukaan omaisuusrikoksien määrä on laskenut, mutta yleinen turvattomuuden tunne vaikuttaa taustalla alan kasvuun. Uutena kasvualueena Karjalainen mainitsee tietoturva-alan, sillä tietojenkäsittelyn ja aineettoman omaisuuden merkitys on lisääntynyt yritysten liiketoiminnassa.

Myös palveluiden ulkoistaminen, rakennuskannan kasvu ja yritysten halu keskittyä omiin ydintoimintoihinsa ovat lisänneet turvallisuuspalveluiden kysyntää. Turvatarkastusten lisääntyminen ilmaliikenteessä ja tapahtumaturvallisuuspalveluiden kasvava kysyntä ovat tuoneet nekin uusia mahdollisuuksia. Päiväaikainen toiminta turvallisuusalalla on lisääntynyt ja turvallisuuspalveluita käytetään Suomen Vartioliikkeiden liitto Ry:n puheenjohtajan Jarmo Mikkosen mukaan yhä enemmän samanaikaisesti, kun kohteissa on muuta toimintaa. Turvallisuus nähdään Mikkosen mukaan enenevässä määrin kilpailuetuna.

Toimialan tilastointi vaikeaa

Turva-alan työllisyys on Finnsecurity Ry:n teettämän Turvallisuusalan yritysten suhdanne- ja toimialaraportin 2007 mukaan noin 12 000-13 000 henkeä. Koostettua tilastointia on saatavissa vain etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelujen toimialasta (TOL 746). Tälle toimialalle luetaan yritykset, jotka harjoittavat asiakkaan laskuun tapahtuvaa henkilöiden ja omaisuuden vartiointia, sekä tuottavat turvallisuusjärjestelmä- ja erikoispalveluja. Toimiala 746 tuottaa Finnsecurityn arvion mukaan noin 60 prosenttia koko turvallisuusalan työllisyydestä ja kolmanneksen liikevaihdosta. Turva-alan tuotteita valmistavat yritykset ja niiden maahantuontia ja vähittäiskauppaa harjoittavat yritykset, sekä suuri osa tietoturva-alan yrityksistä tilastoidaan muille toimialoille.

Turvallisuusalan yritystoiminta on keskittynyt liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä mitattuna muutamalle suurelle yritykselle. Yhteensä etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelujen toimialalla toimii noin 400 yritystä, joista noin 80 prosenttia työllistää Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan alle viisi henkilöä. Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalveluja tuottavien yritysten toimipaikkojen määrät ovat olleet hyvässä kasvussa vuosina 2002-2006. Toimipaikkojen määrä kasvoi vuonna 2005 jopa 10 prosenttia. Myös henkilöstömäärän kasvu on ollut varsin tasaista; eniten kasvua kertyi vuonna 2002. Toimipaikkojen ja henkilöstön lukumäärän vuosimuutoksen perusteella vuosi 2004 oli hitaimman kasvun vuosi.

Kuvio 4: Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalveluiden (TOL 746) toimipaikkojen ja henkilöstömäärän vuosimuutos 2002-2006

Toimialan yrityskanta on vaihtuvaa etenkin pienten yritysten osalta. Toimintansa aloittaneiden yritysten osuus yrityskannasta on ollut selvässä kasvussa vuosina 2004-2005. Lopettaneiden yritysten osuus taas on kasvanut vuosina 2005-2006. Pentti Karjalainen näkee uusien toimijoiden alalle tulemisen varjopuolena sen, että kasvava ala on houkutellut uusia toimijoita, joilla ei välttämättä ole kokemusta turvallisuuskulttuurista.

Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelujen toimialan liikevaihto kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alussa. Kasvu hidastui vuosien 2003 ja 2004 vaihteessa, mutta voimistui jälleen 5-7 prosenttiin vuoden 2004 aikana. Vuonna 2005 kasvu jatkui tasaisena 7-8 prosentissa. Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto kasvoi 13 prosenttia vuotta aiemmasta. Kasvu pysytteli yli 9 prosentin vuoden 2006 jokaisella neljänneksellä. Tammi-syyskuussa 2007 toimialan liikevaihto on kasvanut vuoden alun 4 prosentista kolmannen neljänneksen 8 prosenttiin. Tilastokeskuksen tuottaman Kasvukatsauksen mukaan toimialan yrityksistä vajaat 60 prosenttia on kasvattanut liikevaihtoaan viime vuosina ja voimakkaaseen, yli 15 prosentin kasvuun on yltänyt noin 45 prosenttia alan yrityksistä. Toimialan kasvun takana ovat olleet eniten suuret, yli 250 henkilöä työllistävät yritykset. Palkkasumman kehitys on myötäillyt liikevaihdon kehitystä viime vuosien ajan.

Kuvio 5: Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut -toimialan (TOL 746) liikevaihto- ja palkkasummakuvaajien vuosimuutokset 2000-2007

Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelujen tuottajahinnat nousivat vuonna 2005 noin 4 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2006 hintojen nousu hidastui edellisistä vuosista noin 2 prosenttiin. Vuoden 2007 tammi-syyskuussa hintojen nousu on ollut keskimäärin 4 prosenttiyksikköä. Vartiointipalveluiden käyttö vaihtelee vuoden sisällä. Vartiointialan sesonkivuodenaika on Mikkosen mukaan kaupan vartiointitehtävissä joulunaika, sekä alennusmyyntikaudet. Myös kesätapahtumat ja juhlapyhien aatot ovat vartiointialan yrityksille vilkasta aikaa. Tavanomainen liike-elämän rytmitys määrää koko turva-alan sesonkeja.

Kansainvälistyminen ja toimintaympäristön muutos

Turvallisuusala joutuu osaltaan vastaamaan kansainvälistymisen tuomiin haasteisiin. Kansainvälistyminen vaikuttaa turvallisuusalalla erityisesti asiakassuhteisiin. Jarmo Mikkosen mukaan asiakasyritysten kansainvälistyminen on edellyttänyt myös turvallisuuspalveluja tarjoavalta yritykseltä kansainvälistymistä, ja asiakasyritysten kansainvälistymisen ymmärtämistä. Kansainvälistymisen myötä myös kielitaitovaatimukset alalla ovat kasvaneet ja brändillä koetaan olevan enemmän merkitystä. Mikkonen kertoo, että turvallisuusalaa pyritään harmonisoimaan EU:n tasolla, käytännössä kuitenkin tiedetään vasta vähän mitä tämä tarkoittaa. Pentti Karjalaisen mukaan kansainvälistyminen on tuonut erityisesti turvallisuusalan laitepuolelle halpatuontia, jonka laatutaso ei välttämättä vastaa turvallisuuden vaatimuksia.

Turvallisuusalan asiakasyritysten toimintaympäristö verkostoituu jatkuvasti, joten Karjalaisen mukaan toiminnan turvaaminen edellyttää pitemmän toimittajaketjun turvallisuuden varmistamista. Toimintaympäristön muutos tekee turvallisuushaasteista entistä laajempia ja monimutkaisempia. Jarmo Mikkosen mukaan asiakasyritysten toimintaympäristön muutoksen myötä toiminnan kustannustehokkuus korostuu. Asiakas ei osta komponentteja tai yksittäisiä palveluita, vaan kokonaisuutta.

Tulevaisuudennäkymiä

Jarmo Mikkonen pitää turvallisuusalan suurimpana haasteena ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta. Alalla pyritään vastaamaan tähän lisäämällä etävalvonnan käyttöä ja optimoimalla työvoimaa. Henkilötehtäviä pyritään korvaamaan tekniikalla ja kilpailu työvoimasta pakottaa keskittymään olennaiseen. Ulkomaisen työvoiman lisääntyminen edellyttää myös taustaselvitysten tekemistä. Turvallisuusalan yritysten suhdanne- ja toimialaraportin mukaan julkinen koulutustarjonta ei myöskään aina vastaa yritysten todellisia tarpeita, vaan yritykset joutuvat ottamaan itse vastuuta työntekijöiden koulutuksesta.

Pentti Karjalaisen mukaan lainsäädännöllä voitaisiin edelleen selkiyttää julkisen ja yksityisen turva-alan työnjakoja. Karjalainen painottaa ammattitaidon ja kestävien ratkaisujen tarjoamista todellisiin turvallisuushaasteisiin - ei vain pelkästään markkinoiden imuun perustuen.

Turvallisuusalan yritysten suhdanne- ja toimialaraportin mukaan tärkeimpiä turvallisuusalan kasvua rajoittavia tekijöitä ovat alan yritysten mielestä pula ammattitaitoisesta työvoimasta, kiristynyt hintakilpailu, ja asiakkaiden hajanaiset turvallisuushankinnat. Turvallisuusalan yrityskyselyn (2007) mukaan alan yritysten kehittämistarpeet liittyvät asiakkuuden ja kumppanuuden kehittämiseen, sekä myynti- ja markkinointitoimintaan. Yritykset kokivat myös lainsäädännön yhtenäistämisen olevan tärkeää etenkin järjestyksen valvonnan osalta. Turvallisuusalan yrityskyselyn mukaan yli 50 prosenttia yrityksistä ennakoi, että kannattavuus paranee vuonna 2007, loput katsoivat, että kannattavuus pysyy suunnilleen ennallaan.

Seuraava vuoden 2007 neljättä neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 28.3.2008

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Taulukot
 Taulukko 1. Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja

Kuviot
 Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat, palvelualojen luottamusindikaattori

Muut lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto: Luottamusindikaattorit

Fokuksen lähteet
 Kuvio 4. Tilastokeskus, Yritysrekisteri
Kuvio 5. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihto- ja palkkasummakuvaaja
Palvelujen tuottajahintaindeksi
Turvallisuusalan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2007, Finnsecurity Ry, Suunnittelu ja tutkimuspalvelut Pekka Lith.

Lisätietoja Kasvukatsauksesta: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Päivitetty