Kulutuserot ovat kasvaneet 2000-luvun alussa

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Juha Nurmela on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 1/2008.

Suomalaisten kulutuksella mitattu hyvinvointi on eriytymässä. Taloudellisesti hyvinvoivien asema on parantunut, mutta pienituloisten kulutus junnaa paikallaan.

Suuri- ja pienituloisten väliset kulutuserot ovat kasvaneet vuosina 2001-2006. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan korkean kulutustason ryhmään kuuluivat ylemmät toimihenkilötaloudet ja yrittäjäkotitaloudet vuonna 2006. Hitaimmin lisääntyi työttömien ja yksinhuoltajien talouksien kulutus. (Kulutustutkimus 2006a ja 2006b.)

Keskiarvotalouden kulutuksen kasvu kulutusyksikköä1 kohti oli vuosina 2001-2006 noin 3 000 euroa. Ylimmän eli kymmenennen tulodesiilin kulutuksen kasvu oli noin 5 000 euroa, ja yhdeksännessä desiilissä kulutus oli kasvanut lähes yhtä paljon. Pienituloisimpien ryhmässä kokonaiskulutus kasvoi vain 500 euroa eli vain kymmenesosan suurituloisimman ryhmän kulutuksen kasvusta. Euromääräisten kulutuserojen runsas kasvu ilmenee, kun tarkastellaan kulutuksen muutoksia tulodesiileittäin kulutusyksikköä kohti2 (kuvio).

Kuvio. Kotitalouksien kulutusmenot tulodesiileittäin vuosina 2001 ja 2006, kulutusyksikköä kohti vuoden 2006 hinnoin.

Lähde: Kulutustutkimukset. Tilastokeskus.

Kahden suurituloisimman kymmenyksen kokonaiskulutus lisääntyi myös prosentteina laskien eniten vuodesta 2001 vuoteen 2006. Pienituloisimpaan ryhmään kuuluvien kotitalouksien kulutus kehittyi heikosti, ja sen kokonaiskulutuksen kasvu oli alle puolet (44 %) ylimmän tulodesiin kasvusta. Toisesta kahdeksanteen desiiliin kuuluvien kotitalouksien kulutus kasvoi vähemmän; näiden ryhmien kesken kulutus lisääntyi lähes samassa tahdissa. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Kotitalouksien kokonaiskulutuksen kasvu tulodesiileittäin kulutusyksikköä kohden vuosina 2001-2006, prosenttia.

Tulodesiili Kokonaiskulutuksen
kasvu
Yhteensä 13,9
1. tulodesiili 7,6
2. tulodesiili 13,7
3. tulodesiili 10,3
4. tulodesiili 12,5
5. tulodesiili 15,3
6. tulodesiili 14,0
7. tulodesiili 12,3
8. tulodesiili 11,2
9. tulodesiili 18,6
10. tulodesiili 17,3

Lähde: Kulutustutkimukset 2001 ja 2006. Tilastokeskus.

Hotelli- ja ravintolapalvelujen kulutus on vähentynyt pienituloisimpien ryhmien lisäksi monissa muissa ryhmissä. Keskimääräistä selvästi hitaammin on lisääntynyt myös asumiseen ja energiaan sekä terveyteen liittyvä kulutus. Vaatetuksen, tietoliikenteen, kulttuurin ja vapaa-ajan kulutus on sen sijaan lisääntynyt nopeasti. - Eräissä kulutusryhmissä tietojenkeruutavan muutokset ovat voineet vaikuttaa jonkin verran; näin on voinut olla erityisesti vaatetuksen ja jalkineiden sekä hotelli-, kahvila- ja ravintolakulutuksessa.

Kulutusrikkaat ja kulutusköyhät

Kulutusyksikköä kohti lasketut käytettävissä olevat tulot antavat kulutusmahdollisuuksista samansuuntaisen kuvan kuin edellä: alin ja ylin ryhmä poikkeavat selkeästi lähimmistä ryhmistään (taulukko 2).

Taulukko 2. Tulodesiileihin kuuluvien kotitalouksien ominaisuuksia kuvaavia tunnuslukuja vuonna 2006.

Taustatietoja Yhteensä Tulodesiili
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Käytettävissä olevat tulot/kulutusyksikkö, euroa 23  259 8  330 12  292 14  749 16  951 19  262 21  709 24  313 27  823 32  531 54  655
Asunnon keskipinta-ala, m2 88 50 65 73 81 85 90 96 102 106 132
Arvioi kotitalouden taloudellisen tilanteen
muuttuneen parempaan suuntaan vuodessa, %		 24 17 18 13 24 23 22 24 32 36 30
Opiskelijoiden osuus, % viitehenkilöistä 3 21 6 2 3 1 0 0 0 0 0
Työttömien osuus, % viitehenkilöistä 5 26 8 4 3 1 1 1 1 1 1
Eläkeläisten osuus, % viitehenkilöistä 30 27 52 51 42 33 27 25 19 12 17
Ylempien toimihenkilöiden osuus, % viitehenkilöistä 17 1 3 3 6 10 15 18 28 37 47
Yksinhuoltajatalouksien osuus, % 4 7 7 9 7 6 3 2 1 1 0
Lapsettomien parien talouksien osuus, % 20 7 12 10 13 13 13 22 31 37 41

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Kulutustutkimuksessa kysyttiin, miten vastaaja arvioi kotitaloutensa taloudellisen aseman muuttuneen edelliseen vuoteen verrattuna. Kolme pienituloisinta kymmenystä arvioi tilanteensa selvästi huonommaksi kuin keskidesiileihin kuuluvat. Kolme suurituloisinta desiiliä sen sijaan suhtautui oman tilanteensa kehittymiseen kaikista myönteisimmin.

Pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluvien kotitalouksissa on runsaasti opiskelijatalouksia ja työttömien talouksia, kun talouksia tarkastellaan kotitalouden viitehenkilön mukaan. (Viitehenkilö on talouden suurituloisin jäsen.) Eläkeläistalouksiakin on reilu viidennes, mutta pääosa eläkeläistalouksista kuuluu toiseen tai kolmanteen tulodesiiliin.

Suurituloisimman desiilin talouksista puolestaan ylivoimaisesti suurin osa on ylempien toimihenkilöiden talouksia. Tähän ryhmään kuuluu myös 17 prosenttia eläkeläistalouksia. Yksinhuoltajien talouksia on monissa tuloryhmissä. Sen sijaan lapsettomien parien osuus on huomattavan suuri suurituloisimmassa ryhmässä. (Taulukko 2.)

Sivun alkuun

Samankaltaista ja poikkeavaa kulutusta

Kulutuksen tasaisuutta voitaisiin periaatteessa tarkastella samaan tapaan kuin tuloerojakin eli käyttämällä niin sanottua gini-kerrointa. Mielestäni on kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa verrata 11 kulutusryhmän kulutusta keskiarvokulutukseen vuonna 2006. Poikkeamat keskikulutuksesta prosentteina kuvaavat kulutuksen osa-alueiden tärkeyttä sekä keskiarvotaloudessa että eri desiiliryhmissä. (Taulukko 3.)

Taulukko 3. Tulodesiilien kulutuksen poikkeaminen keskikulutuksesta kulutusyksikköä kohden vuonna 2006, prosenttia. Keskikulutus = 100.

Taustatietoja Keskiarvokulutus
euroa/kulutusyksikkö		 Tulodesiili
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1/10
desiili
Kokonaiskulutus 19 975 58 66 72 82 89 97 108 117 137 174 0,33
Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 2 485 72 80 91 91 94 104 110 109 117 133 0,54
Alkoholi ja tupakka 495 95 69 62 81 92 100 104 107 125 166 0,57
Vaatetus ja jalkineet 716 46 50 65 76 87 90 101 138 142 206 0,22
Asuminen ja energia 5 654 69 78 83 89 95 94 106 108 122 156 0,44
Kodin kalusteet, koneet, tarvikkeet 980 45 51 68 76 81 93 112 125 158 191 0,24
Terveys 734 63 83 103 99 80 113 99 112 105 144 0,44
Liikenne 3 006 39 48 49 79 79 96 109 127 164 209 0,19
Tietoliikenne 564 97 87 82 91 97 97 111 106 107 126 0,77
Kulttuuri ja vapaa-aika 2 188 51 58 66 72 87 99 107 116 145 201 0,25
Hotellit, kahvilat ja ravintolat 846 56 51 51 66 84 85 109 137 176 183 0,31
Muu kulutus (ml. koulutus) 2 306 39 56 63 73 87 101 110 128 148 194 0,20

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Näiden lukujen perusteella havaitaan ensinnäkin, että pienituloisimman kymmenyksen alkoholin ja tupakan kulutus kulutusyksikköä kohti eroaa hyvin vähän keskiarvokulutuksesta - tässä suhteessa tilanne ei ole muuttunut vuodesta 2001. Pienituloisimman desiilin alkoholin ja tupakan kulutuksen painoarvo eroaa huomattavasti toisesta ja kolmannesta desiilistä. Lisäksi pienituloisimman desiilin alkoholin ja tupakan kulutustaso poikkeaa myös huomattavasti saman ryhmän elintarvikkeiden kulutuksesta. - Kannattaa pitää mielessä, että todellisesta alkoholin kulutuksesta saadaan haastatteluissa ja kulutuspäiväkirjoilla selville vain pieni osa, koska vastaajat eivät eri syistä kerro kulutuksestaan.

Suurituloisimman desiilin kulutus poikkesi vähiten keskiarvosta elintarvikkeiden, tietoliikenteen ja terveyden osalta. Suurin ero desiilien välillä on liikennemenoissa; niissä alimman desiilin kulutusyksikköä kohti käyttämä rahamäärä oli vain viidennes ylimmän tulodesiilin käyttämästä rahamäärästä. Muita suuria eroja ryhmien välillä on vaatteiden, kodinsisustuksen ja -laitteiden ryhmässä sekä kulttuurin ja vapaa-ajan kulutuksessa. Noiden tuoteryhmien hintavariaatio on huomattavan suuri, ja ylimpien tulodesiilien on helppo erottautua alimmista tuloryhmistä euroja käyttämällä.

Kaikkiin tulodesiileihin kuuluvat ovat käyttäneet tietoliikennemenoihin melko saman verran rahaa kulutusyksikköä kohden. Tietoliikennemenoissa ei myöskään ole suuria muutoksia vuoteen 2001 verrattuna. Tulos osoittaa ihmisten arvostavan henkilökohtaista vuorovaikutusta, mutta tulos ilmentää myös sitä, että tietoliikennepalveluiden hintaerot eivät ole kovin suuret: alalla ei ole todellisia ylellisyys- ja halpatuotteita tai kotitaloudet eivät ainakaan käytä niitä. Lisäksi aika tai pikemminkin ajanpuute on tietoliikennekulutuksen luonnollinen rajoite; kaikilla kuluttajilla on käytössään samat 24 tuntia vuorokaudessa.

Sivun alkuun

Monien kulutuksen niukkuus on ohimenevää

Suurituloisimman desiilin suhteellinen asema on parantunut selvästi viiden vuoden aikana. Kulutuksella mitattuna myös yhdeksäs tulodesiili on parantanut asemaansa. Tyypillinen suurituloisimman desiilin talous on kahden keski-ikäisen talous, jonka viitehenkilö on ylempi toimihenkilö. Ylimmässä tulodesiiliissä on myös eläkeläistalouksia.

Pienituloisimpaan desiiliin kuuluu noin 250 000 kotitaloutta. Niistä puolet on sellaisia talouksia, joiden pienituloisuus saattaa olla esimerkiksi työttömyydestä tai opiskelusta johtuva väliaikainen elämänvaihe. Sen sijaan runsaan 100 000 kotitalouden "kulutusköyhyys" on pysyvämpää, ja vuoden 2001 jälkeen tällaisten kotitalouksien tilanne on heikentynyt muihin tuloryhmiin nähden.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että erityisesti ylimmillä tuloryhmillä on mennyt viime vuosina hyvin. Ylimpien tulodesiilien pelkällä kulutuksen kasvulla vuodesta 2001 vuoteen 2006 lienee lähes yhtä suuret ekologiset vaikutukset kuin alimman tulodesiilin koko kulutuksella. Siinä on melkoinen ekologistulonjaollinen pähkinä purtavaksi.

________________________

1 Kulutusyksikkötarkastelussa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1,0, muut aikuiset ja 14 vuotta täyttäneet lapset 0,5 ja alle 14-vuotiaat lapset 0,3. Näin ollen esimerkiksi kahden aikuisen ja lapsen talous on yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

2 Kotitalouden käytettävissä olevat tulot muodostuvat tuloista, sosiaali- ja muista avustuksista sekä tulonsiirroista verot vähennettynä. Tulodesiilitarkastelua varten lasketaan kotitalouksien jäsenten yhteinen käytettävissä oleva tulo, joka jaetaan kulutusyksiköillä. Sen jälkeen kotitaloudet järjestetään pienituloisimmasta suurituloisimpaan käytettävissä olevien tulojen ja kulutusyksikköjen mukaisesti. Lopuksi kotitaloudet jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä ovat pienituloisimmat ja kymmenennessä ryhmässä suurituloisimmat kotitaloudet.

Lähteet:

Kulutustutkimus 2006a. Yrittäjäkotitalouksien kulutus kasvanut eniten 2001-2006. Saatavissa:
http://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2007-12-19_tie_001.html. [Viittauspäivä 14.2.2008.]
Kulutustutkimus 2006b. Kotitalouksien kulutus 2001-2006.
Saatavissa: http://www.stat.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2007-12-19_kat_002.html. [Viittauspäivä 14.2.2008.]

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Päivitetty 11.8.2008