Kaupan toimialakatsaus IV/2007

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Marko Tuomiaro (09) 1734 2705, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto kaupan suhdannetilanteesta

Kaupan liikevaihdon suotuisa kehitys jatkui yhä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Myynnin arvo kasvoi edelleen nopeammin kuin myynnin määrä tukku- ja vähittäiskaupan hintojen nousun takia. Alan työllisten määrä kohosi vain hieman verrattuna vuoden takaiseen tasoon ja osa-aikaisten työssä olleiden määrä lisääntyi. Kaupan yritykset arvioivat, että henkilöstön määrä pysyy lähes ennallaan vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä. Lisäksi myyntiodotukset olivat edelleen melko hyvät, mutta hieman heikommat kuin edeltävän neljänneksen lopussa. Vuoden 2008 ensimmäiseltä neljännekseltä saatujen ennakkotietojen pohjalta kaupan suotuisa kehitys näyttää jatkuneen.

Vähittäiskaupan myynnin reipas kasvu jatkui yhä loka-joulukuussa. Autokaupassa liikevaihto sen sijaan supistui. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori on edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla, vaikka se heikkeni edelliseen neljännekseen verrattuna. Alan myynnin odotettiin yhä kasvavan, mutta työllisten määrän arvioitiin pysyvän lähes ennallaan lähikuukausina.

Tukkukaupassa myynnin kasvu kiihtyi huomattavasti loka-joulukuussa. Liikevaihdon kasvu kiihtyi varsinkin suurissa yrityksissä. Tukkukaupan kasvua vauhditti viimeisellä neljänneksellä puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukauppa.

Sivun alkuun

Kaupan liikevaihdon suotuisa kehitys jatkui

Kaupan alan liikevaihto nousi vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä 7,2 prosenttia edellisvuodesta. Kaupan alan suotuisaa kehitystä piti yllä etenkin tukkukauppa. Autokaupassa sen sijaan liikevaihto supistui, kun myyntiä veti alas tieto autoveron muutoksesta.

Vuonna 2007 kaupan myynnin kasvu on ollut hitaampaa kuin edellisenä vuotena. Kasvu hidastui eniten autokaupassa. Vähittäiskaupassa liikevaihto kuitenkin kasvoi nopeammin kuin vuonna 2006.

Taulukko 1. Liikevaihdon vuosimuutokset kaupan eri aloilla, %

Toimiala I/2007** II/2007 III/2007 IV/2007 I-IV/2007
Kauppa yhteensä (100%) 8,1 7,0 6,4 7,2 7,2
Autokauppa (19,7%)* 9,5 7,8 7,5 -3,8 5,3
Tukkukauppa (56,8%) 7,5 7,2 5,8 10,3 7,8
Vähittäiskauppa (23,5%) 8,7 5,7 7,0 7,0 7,0
- päivittäistavarakauppa (8,5%) 6,4 5,1 4,9 7,9 6,1
- tavaratalokauppa (4,4%) 12,4 4,9 7,6 8,5 8,2
* Osuus kaupan liikevaihdosta vuonna 2006
** Kunkin ajanjakson vuosimuutoksessa verrataan ajanjakson liikevaihtoa edellisen vuoden vastaavan ajanjakson liikevaihtoon

Autokaupan vaisu kehitys näkyi kaiken kokoisissa yrityksissä viimeisellä neljänneksellä. Varsinkin keskisuurissa, 50-249 työllistävissä yrityksissä liikevaihto supistui rajusti. Ainoastaan pienet, alle 50 henkeä työllistävät yritykset loivat kasvua, vaikkakin selvästi edellistä neljännestä vähemmän. Vain nopeimmin kasvanut neljännes yrityksistä loi kasvua yhtä paljon kuin edellisellä neljänneksellä.

Autokaupan liikevaihdon kasvun kiihtymistä vuonna 2007 hillitsi autoverouudistuksen lisäksi myös polttoaineiden vähittäiskauppa, jonka liikevaihdon kehitys alkoi hiipua vuoden 2006 toisella neljänneksellä. Polttoaineiden vähittäiskaupan myynnin kasvu jäi pakkaselle vuonna 2007, vaikka viimeisellä neljänneksellä liikevaihto kohosi. Moottoriajoneuvojen tukkukaupan liikevaihto nousi lähes 11 prosenttia vuonna 2007, joskin viimeisellä neljänneksellä liikevaihto väheni yli 7 prosenttia. Moottoriajoneuvojen vähittäiskaupan viimeisen neljänneksen lähes 10 prosentin liikevaihdon supistuminen veti alan myynnin vuonna 2007 vuoden 2006 tasolle.

Tukkukaupan liikevaihdon kasvu kiihtyi huomattavasti loka-joulukuussa. Tukkukaupan liikevaihdon kasvu kiihtyi etenkin suurissa, vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Vuonna 2007 hieman yli puolet toimialan kasvusta tuli kuitenkin pienten yritysten kautta. Noin 40 prosentilla toimialan yrityksistä liikevaihto on jo pidempään noussut voimakkaasti, yli 15 prosentilla edellisvuodesta.

Tukkukaupan kasvun kiihtymisen taustalla oli viimeisellä neljänneksellä puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukauppa. Toimialan liikevaihto kasvoi tukkukaupan kanssa yhtä nopeasti vuonna 2007 . Sen sijaan koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukaupassa liikevaihto kohosi tukkukaupan keskimääräistä kehitystä enemmän vuonna 2007.

Vähittäiskaupan liikevaihdon reipas kasvu jatkui vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2007 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä veturina toiminut kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ja musiikkitarvikkeiden vähittäiskauppa hyytyi, kuten optisen alan vähittäiskauppakin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kirjojen, sanomalehtien ja paperitavaroiden vähittäiskaupan poikkeuksellisen vaisu myynti jatkui. Päivittäistavarakaupassa liikevaihto sen sijaan kasvoi nopeammin kuin vähittäiskaupassa loka-joulukuussa.

Eri kokoiset yritykset vauhdittivat vähittäiskaupan liikevaihdon kasvua loka-joulukuussa yhtä paljon kuin edellisellä neljänneksellä. Vain nopeimmin kasvanut neljäsosa vähittäiskaupan yrityksistä vauhditti kasvua hitaammin kuin edellisellä neljänneksellä. Hieman yli puolet vähittäiskaupan kasvusta tuli suurten yritysten kautta.

Muussa vähittäiskaupassa (pl Päivittäistavarakauppa) myynti kohosi nopeammin kuin päivittäistavarakaupassa vuonna 2007. Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan sekä rautakauppatavaroiden vähittäiskaupan myynti nousi ripeimmin vuonna 2007. Myös tavaratalokaupan liikevaihto kasvoi runsaat 8 prosenttia.

Kuvio 1. Vähittäiskaupan eri alojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin

Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys on ollut 2000-luvulla suotuisampaa Suomessa kuin Euroopan Unionin jäsenmaissa keskimäärin. Saksassa vähittäiskaupan liikevaihto on supistunut vuoden 2007 kaikkina neljänneksinä. Ranskassa vähittäiskauppa kasvoi loka-joulukuussa nopeammin kuin EU:ssa.

Kuvio 2. Vähittäiskaupan liikevaihdon* kehitys neljänneksittäin eri maissa

* Kuvion 2 sarjat ovat kausitasoitettuja

Sivun alkuun

Kaupan alalla työllisten määrän nousu hidastui ja osa-aikaisten määrä lisääntyi

Kaupan alan työllisten määrä lisääntyi yhden prosentin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Alan työllisten määrä kasvoi tukkukaupassa ja vähittäiskaupassa. Autokaupassa, joka työllistää 18 prosenttia kaupan alan henkilöstöstä, työllisten määrä laski vuoden takaisesta.

Kaupan alalla maksetut palkat ylittivät loka-marraskuussa edellisvuoden tason 8 prosentilla. Vuonna 2007 kaupan palkkasumma nousi 6,5 prosenttia. Alan palkkasumman kasvu oli myös viimeisellä neljänneksellä koko talouden palkkojen kehitystä hieman suotuisampaa, sillä kaikkien toimialojen yhteenlaskettu palkkasumma kohosi loka-joulukuussa 7,5 prosenttia.

Kuvio 3. Kaupan palkkasumman, palkansaajien ansiotasoindeksin ja työllisten määrän kehitys neljänneksittäin

Kaupan alalla osa-aikaisten määrä lisääntyi loka-joulukuussa lähes 8 prosenttia vuoden takaisesta. Kun toimialan työssä olleiden määrä kuitenkin väheni samanaikaisesti runsaan prosentin, niin osa-aikaisten osuus kaikista kaupan alalla työssä olleista nousi selvästi verrattuna edellisvuoteen. Osa-aikaisten osuus loka-joulukuussa oli poikkeuksellisen korkealla. Kaupan alalla työssä olleiden osa-aikaisten määrät nousivat varsinkin vähittäiskaupassa, mutta laskivat autokaupassa.

Kuvio 4. Kaupan työssä olleiden ja osa-aikaisten määrän kehitys

Sivun alkuun

Kaupan näkymät yhä valoisat

Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan kaupan yritykset arvioivat suhdannetilanteensa hieman normaalia paremmaksi viimeisen neljänneksen lopussa. Myyntiodotukset lähikuukausille olivat yhä melko hyvät, mutta hieman heikommat kuin edeltävän neljänneksen lopussa. Lisäksi alan suhdanteiden odotettiin lievästi heikentyvän vuoden 2008 alkupuolella. Kaupan yritykset arvioivat myös henkilöstönsä lukumäärän pysyvän lähes ennallaan tammi-maaliskuussa.

Auto- ja vähittäiskaupan yritysten viimeisen neljänneksen lopun suhdannenäkemystä kuvaava luottamusindikaattori laski kolmen kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Eurostatin kausitasoitetun luottamusindikaattorin mukaan luottamus on kuitenkin yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla. Auto- ja vähittäiskaupan yritykset odottivat myynnin yhä kasvavan, mutta työllisten määrän arvioitiin pysyvän lähes ennallaan lähikuukausina. Lisäksi alan yritykset arvioivat myyntihintojen nousevan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Auto- ja vähittäiskaupan luottamusindikaattorin saldolukujen taso on ollut Suomessa korkeampi kuin EU:n alueella keskimäärin. Saksassa auto- ja vähittäiskaupan yrittäjien luottamus on ollut viime neljänneksinä vahvempaa kuin 2000-luvulla keskimäärin. Suhdannekäänteiden tulkinnassa on kuitenkin olennaisempaa luottamusindikaattorin saldolukujen muutokset kuin saldolukujen taso. Suomessa, Saksassa ja koko EU-alueella auto- ja vähittäiskaupan yritysten luottamus heikkeni vuoden viimeisen neljänneksen lopussa kolmen kuukauden takaiseen tasoon verrattuna.

Kuvio 5. Auto- ja vähittäiskaupan yritysten kausitasoitettu luottamusindikaattori

Sivun alkuun

Fokus: Vähittäiskauppa Pohjoismaissa

Vähittäiskaupan liikevaihto on kehittynyt vuodesta 2000 suotuisasti, keskimäärin 4-5 prosenttia vuodessa vertailussa mukana olleissa Pohjoismaissa. Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on kuitenkin selviä eroja vähittäiskaupan alatoimialojen myynnin arvon ja määrän kasvussa. Näitä eroja selittävät kuluttajien käytettävissä olevien tulojen, kulutustottumuksien ja toimialoittaisen hintakehityksen erilaisuus Pohjoismaissa.

Kaikissa Pohjoismaissa vähittäiskaupan myynnin arvo ja määrä on kasvanut nopeammin päivittäistavarakaupan ulkopuolella. Päivittäistavarakaupassa liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu jäi 2,9-4,6 prosenttiin vuodessa, kun sen ulkopuolella päästiin 4,2-6,3 prosenttiin. Varsinkin kodin sisustuksessa ja viihde-elektroniikan vähittäiskaupassa liikevaihto on kasvanut nopeasti. Vaatetuksen, tekstiilien ja jalkineiden myynnin volyymi on kehittynyt erittäin suotuisasti Norjassa, kun taas Ruotsissa myynnin volyymin kasvu oli poikkeuksellisen voimakasta kodin sisustuksessa ja viihde-elektroniikan vähittäiskaupassa.

Vähittäiskaupan myynnin arvo kasvoi eniten Suomessa, keskimäärin 5 prosenttia vuodessa vuosina 2001-2007. Suomessa päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi kyseisellä ajanjaksolla enemmän kuin Ruotsissa ja päivittäistavarakaupan ulkopuolisessa vähittäiskaupassa tilanne oli päinvastainen. Sekä vaatetuksen, tekstiilien ja jalkineiden vähittäiskaupassa että kodin sisustuksessa ja viihde-elektroniikan vähittäiskaupassa liikevaihto kohosi nopeammin Ruotsissa kuin Suomessa. Suomessakin kodin sisustuksen ja viihde-elektroniikan vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi reippaasti, keskimäärin 6 prosenttia vuodessa, voimakkaammin kuin Tanskassa tai Norjassa.

Norjassa ja Tanskassa vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi Suomea ja Ruotsia hieman hitaammin vuosina 2001-2007. Varsinkin päivittäistavarakaupan liikevaihto on kohonnut Tanskassa Suomea huomattavasti vähemmän. Päivittäistavarakaupan ulkopuolella yritysten liikevaihto kasvoi sen sijaan Tanskassa Suomea nopeammin. Esimerkiksi vaatetuksen, tekstiilien ja jalkineiden myynti kohosi Tanskassa keskimäärin 5,3 prosenttia vuodessa, kun Suomessa jäätiin vain 3,8 prosentin keskimääräiseen vuosimyynnin kasvuun. Norjassa liikevaihdon kasvu oli jopa hitaampaa kuin Suomessa päivittäistavarakaupan ulkopuolisessa vähittäiskaupassa. Kodin sisustuksen ja viihde-elektroniikan vähittäiskaupassa päästiin Norjassa vain 4,6 prosentin keskimääräiseen vuosikasvuun.

Kuvio 6. Liikevaihdon keskimääräinen kasvu vuosina 2001-2007

Myynnin määrän muutoksella mitattuna Suomi jää Ruotsista, kun vähittäiskaupan hinnat ovat nousseet eniten Suomessa, keskimäärin vajaan prosentin vuodessa vuodesta 2000. Suomessa päivittäistavarakaupan myydyt määrät ovat nousseet enemmän kuin Ruotsissa, mutta päivittäistavarakaupan ulkopuolella kehitys on päinvastainen. Päivittäistavarakaupan ulkopuolisen myynnin volyymi on kasvanut selvästi hitaammin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi kun Suomessa kodin sisustuksen ja viihde-elektroniikan vähittäiskaupan volyymi kasvoi keskimäärin 4,8 prosenttia vuodessa, niin Ruotsissa päästiin 7,2 prosentin keskimääräiseen vuosikasvuun. Suomessa toimialan hinnat ovat nousseet runsaan prosentin vuodessa, mutta muissa Pohjoismaissa hinnat ovat tulleet alaspäin.

Vähittäiskaupan myynnin volyymi on noussut Norjassa ja Tanskassa hieman hitaammin kuin Ruotsissa ja Suomessa. Myös päivittäistavarakaupan myynnin volyymi on kohonnut selvästi Suomea ja Ruotsia hitaammin. Vaikka Norjassa päivittäistavarakaupan hinnat ovat kohonneet eniten, niin toimialan myynnin volyymi kasvoi enemmän kuin Tanskassa. Päivittäistavarakaupan ulkopuolella hinnat ovat laskeneet rajuimmin Norjassa, mutta myynnin volyymin keskimääräinen vuosikasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Ainoastaan vaatetuksen, tekstiilien ja jalkineiden myynnin volyymi kohosi selvästi eniten Norjassa, runsaat 9 prosenttia vuodessa.

Kuvio 7. Myynnin volyymin keskimääräinen kasvu vuosina 2001-2007

Seuraava vuoden 2008 ensimmäistä neljännestä käsittelevä kaupan toimialakatsaus ilmestyy 27.6.2008.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 2. Eurostat: Vähittäiskaupan liikevaihtoindeksi
Kuvio 3. Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus: Työvoimatutkimus,
Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 5. Eurostat: Vähittäiskaupan luottamusindikaattori
Kuvio 6. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja
Kuvio 7. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja

Taulukot
Taulukko 1. Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja

Muut lähteet
Elinkeinoelämän keskusliitto: Suhdannebarometri
Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja, http://tilastokeskus.fi/til/klv/tie.html
Tilastokeskus: Liikenne ja matkailu, http://tilastokeskus.fi/til/merek/tie.html


Päivitetty 27.3.2008