Palvelualojen toimialakatsaus IV/2207

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Katja Äijö (09 1734 2659)
Fokuksen kirjoittaja: Samuli Rikama (09 1734 3324)
 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta

Palvelualojen suhdannetilanne parani edelleen vuonna 2007. Liikevaihdon kehitys jatkui hyvänä viimeisellä neljänneksellä, vaikka hiipuikin hieman alkuvuodesta. Liikevaihdon kasvu nopeutui kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, jonka kasvu tasoittui jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Nopeimmin kasvoivat edelleen kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Palvelujen tuottajahinnat nousivat loppuvuodesta kaikilla päätoimialoilla vajaat 4 prosenttia vuoden 2006 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Eniten nousivat kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen tuottajahinnat.

Palvelualojen työllisyyden kasvu pysyi vuonna 2007 samalla tasolla kuin vuonna 2006. Tarkasteltavalla neljänneksellä alan työllisten määrän kasvu nopeutui hieman edellisestä neljänneksestä ja ansiotason nousu näkyi selkeästi sopimuskorotusten ajoittumisen takia. Palkkamenojen kasvuun vaikutti eniten pienten, alle 50 henkeä työllistävien yritysten palkkamenojen kasvu. Osa-aikaisen työvoiman käytön kasvu hidastui reilut 20 prosenttia edellisvuodesta.

Palvelualojen palkkasumma kasvoi vuoden 2007 loka-joulukuussa 9,2 prosenttia, eli jonkin verran nopeammin kuin liikevaihto, joka lisääntyi 8,5 prosenttia edellisvuodesta. Palvelualojen palkkasumma kasvoi edelleen koko talouden palkkasummaa nopeammin.

Sivun alkuun

Palvelualojen liikevaihdon kasvu pysyi hyvänä

Palvelualojen suhdannetilanne oli vuonna 2007 edeltäviä vuosia suotuisampi. Liikevaihdon kehitys jatkui hyvänä myös vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä, vaikka tasoittuikin edellisiin neljänneksiin verrattuna majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Palvelualojen yrityksistä lähes 60 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan loka-joulukuussa.

Palvelualojen liikevaihto kasvoi vuoden 2007 loka-joulukuussa hieman tammi-syyskuuta hitaammin. Palveluiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi kuitenkin jokaisella neljänneksellä nopeammin kuin yhdelläkään neljänneksellä vuoden 2006 aikana. Kasvua kertyi vuoden aikana runsaat 9 prosenttia, mikä on paras tulos vuoden 1998 jälkeen. Liikevaihdon kasvu nopeutui edellisvuodesta kaikilla päätoimialoilla majoitus- ja ravitsemispalveluita lukuun ottamatta. Vuoden 2007 aikana liikevaihdon kasvun nopeutumiseen vaikuttivat eniten alle 50 henkeä työllistävät yritykset.

Taulukko 1. Palvelualojen liikevaihdon kehitys neljänneksittäin, vuosimuutos %*

Toimiala Osuus** I/2007 II/2007 III/2007 IV/2007 I-IV/2007
Muut palvelut yhteensä 100,0 10,0 8,9 9,2 8,5 9,1
H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 7,8 7,4 6,3 5,1 6,6 6,3
I: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 43,3 8,3 5,6 7,4 6,5 6,9
K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut
sekä liike-elämän palvelut		 39,5 11,9 14,0 12,7 11,4 12,5
O: Muut yhteiskunnalliset ja
henkilökohtaiset palvelut		 9,4 9,0 7,7 7,9 8,7 8,3
* Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja ja liikevaihto on työpäiväkorjattu poistamalla kalenterista johtuvat vaihtelut.
**Osuus muiden palveluiden toimialasta vuonna 2005

Liikevaihto kasvoi vuonna 2007 kahden edellisen vuoden tapaan nopeimmin kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä liike-elämän palveluissa, jonka liikevaihtoa lisäsivät tasaisesti kaikki tärkeimmät alatoimialat. Erityisen voimakasta kasvu on ollut työnvälityksessä ja henkilöstönhankinnassa. Hintojen nousu kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa oli vuonna 2007 samalla tasolla kuin koko palvelutoimialalla yhteensä, suurin osa kasvusta on siis aiheutunut volyymin lisääntymisestä. Hyvä suhdannekehitys näkyi myös muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen toimialalla, jonka alatoimialoista muut palvelut kasvattivat liikevaihtoaan aiempaa reippaammin ja ympäristön huolto jatkoi vahvaa kasvuaan. Painoarvoltaan palveluiden merkittävimmän päätoimialan, kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu nopeutui pari prosenttia useampia vuosia kestäneestä maltillisesta tasosta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa vuosi 2006 oli huippuvuosi ja toimialan kasvu hidastui vain vähän vuonna 2007.

Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä palvelualojen kasvu hidastui hieman edeltävien neljännesten tasosta. Kasvun veturina toimivat kaikilla päätoimialoilla henkilöstöltään pienet (alle 50 henkilöä työllistävät) yritykset. Suurten työllistäjien kehitys vahvistui jonkin verran majoitus ja ravitsemistoiminnassa sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut -toimialalla. Palvelujen tuottajahinnat nousivat vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä aiempia neljänneksiä nopeammin, vajaat 4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden alatoimialoista liikevaihdon lisäys oli edellisten neljännesten tapaan voimakkainta työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa, missä liikevaihto kasvoi vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä 29 prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi lainopillinen ja taloudellinen konsultointi, tekninen palvelu, testaus ja analysointi sekä muu liike-elämää palveleva toiminta olivat erityisen ripeässä kasvussa.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kasvu nopeutui vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä kahteen edelliseen neljännekseen verrattuna, muttei yltänyt aivan alkuvuoden tasolle. Alkuvuodesta toimialan kasvuvauhti oli edellisvuotta nopeampaa, loppuvuodesta jonkin verran edellisvuotta hitaampaa. Koko vuonna liikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon kehitys on ollut kolmen viimeisen vuoden ajan myönteistä ja selvästi pitkän aikavälin kehitystä suotuisampaa. Toimialan kasvun takana ovat olleet vuosina 2006 ja 2007 pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset. Majoitustoiminta kasvoi vuonna 2007 ravitsemistoimintaa nopeammin.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen liikevaihdon kasvu supistui loka-joulukuussa vajaan prosentin vuoden 2007 kolmannesta neljänneksestä mutta kasvoi vuotta aiemmasta vajaat 7 prosenttia. Alatoimialoista liikevaihdon lisäys oli voimakkainta liikennettä palvelevan toiminnan ja matkatoimistojen toimialalla, jossa kasvua kertyi liki 10 prosenttia vuoden 2006 vastinneljännekseen verrattuna. Sen sijaan posti- ja teleliikenteen toimialan liikevaihto laski hieman loka-joulukuussa, kun se heinä-syyskussa nousi vajaat 2 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Toimialan kasvuun ovat vuonna 2007 eniten vaikuttaneet pienet, alle 50 henkilöä työllistävät yritykset ja toisaalta suuret, vähintään 250 henkilöä työllistävät yritykset. Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen yrityksistä noin 60 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan vuonna 2007.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden liikevaihto kasvoi vuoden 2007 neljännellä neljänneksellä lähes prosenttia. Alatoimialoista kasvua kertyi eniten järjestötoiminnassa, jossa liikevaihto parani vajaat 11 prosenttia vuoden 2006 vastaavasta neljänneksestä. Ympäristön huollossa liikevaihto kasvoi loka-joulukuussa 8 prosenttia ja virkistys-, kulttuuri ja urheilutoiminnassa reilut 7 prosenttia vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Toimialan yrityksistä noin 65 prosenttia kasvatti liikevaihtoaan vuonna 2007.

Kuvio 1. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto

Sivun alkuun

Työllisyyden kasvu nopeutui neljännellä neljänneksellä

Palvelualojen palkkasumma kasvoi huomattavasti 2007 kolmannella neljänneksellä ja kasvu oli edelleen koko talouden palkkasumman kasvua nopeampaa. Alan palkkasumma kasvoi peräti 9,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä, kun koko talouden palkkasumman vastaava kasvu oli 7,5 prosenttia. Palkkasumman kasvu jäi kuitenkin jälkeen liikevaihdon kehityksestä kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalveluja ja liike-elämän palveluja. Palkkasumman kasvu oli muita palveluja nopeampaa rakentamisessa ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Palvelualojen yrityksistä 63 prosenttia kasvatti palkkamenojaan loka-joulukuussa, ja palkkasumman kasvun takana olivat edelleen lähinnä pienet, alle 50 henkeä työllistävät yritykset.

Palvelualojen työllisyys parani tarkasteltavalla neljänneksellä vajaat 4 prosenttia vuoden 2006 vastinneljännekseen verrattuna. Työllisten määrän kasvu tasoittui hieman edellisiin neljänneksiin verrattuna. Työllisyys parani eniten, yli 9 prosenttia, kiinteistöalan palveluiden, vuokrauksen ja siivouksen toimialoilla. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisyys kasvoi hienot 7 prosenttia vuoden 2006 vastinneljännekseen verrattuna. Teknisen palvelun ja liike-elämän palveluiden työllisyys kasvoi vajaat 7 prosenttia, mutta kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen työllisyys väheni reilun prosentin vuodentakaisesta.

Osa-aikaisen työvoiman käyttö kasvoi viimeisellä neljänneksellä lähes 5 prosenttia verrattuna vuoden 2006 vastinneljännekseen. Osa-aikaisten määrä kasvoi eniten kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen sekä kiinteistöalan toimialoilla loka-joulukuussa, kun se oli edellisellä neljänneksellä näillä toimialoilla päinvastoin laskenut. Ansiotason nousu ylsi palvelualoilla loka-joulukuussa vajaaseen 5 prosenttiin. Ansiotason ja palkkasumman kehitykseen vaikuttivat sopimuskorotusten ajoittuminen syksyllä 2007.

Palvelualojen palkkasumman kasvu oli loka-joulukuussa voimakkainta kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä liike-elämän palvelut -toimialalla, jossa kasvua kertyi noin 12 prosenttia. Alatoimialoista palkkasumman kasvu oli voimakkainta työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa, vajaat 25 prosenttia. Kiinteistöalaan kuuluvilla toimialoilla työllisten määrä kasvoi reilut 9 prosenttia vuodentakaisesta ja osa-aikaisten työntekijöiden määrä kasvoi myös. Teknisen palvelun ja liike-elämän palvelujen toimialoilla työllisten määrä kasvoi vajaat 7 prosenttia ja osa-aikaisten työntekijöiden käyttö tasaantui vuoden kolmesta ensimmäisestä neljänneksestä.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkkasumma kohosi neljännellä neljänneksellä runsaat 6 prosenttia viime vuodesta. Kasvu oli molemmilla alatoimialoilla hieman alkuvuotta hitaampaa. Ravitsemistoiminnan toimialan palkkasumman kasvu oli edelleen majoitustoimintaa ripeämpää. Toimialan työllisyys kasvoi 7 prosenttia edellisvuoden viimeiseen neljännekseen verraten. Osa-aikaisten työntekijöiden määrä kasvoi toimialalla vuoden takaiseen nähden noin puoli prosenttia.

Muiden yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palveluiden palkkasumma kasvoi loka-joulukuussa yli 8 prosenttia edellisen vuoden vastinneljänneksestä. Alatoimialoista palkkasumma lisääntyi eniten henkilökohtaisissa palveluissa sekä ympäristönhuollossa. Toimialan osa-aikaisten työntekijöiden määrä kasvoi vajaan prosentin tarkasteluajanjaksolla.

Kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimialalla palkkasumma kasvoi vuoden 2007 neljännellä neljänneksellä 5 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen, eli nopeammin kuin kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Toimialan työllisyys heikkeni noin prosentin edellisvuodesta. Alatoimialoista voimakkaimmin kasvoi muu liikennettä palveleva toiminta ja matkatoimistot, jolle kasvua kertyi runsas 7 prosenttia vuotta aiemmasta. Vaatimattominta palkkasumman kasvu oli vesiliikenteessä, vajaat 2 prosenttia vuodentakaisesta vastinneljänneksestä.

Kuvio 2. Palvelualojen palkkasummaindeksi, palkansaajien ansiotasoindeksi ja työllisten määrä

Sivun alkuun

Palvelualojen suhdannenäkymät

Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan palvelualojen yritysten luottamus on alkuvuodesta 2008 pysytellyt vahvana. Myynnin kasvu on jatkunut ripeänä ja myyntiodotukset lähikuukausille olivat suotuisat. Palvelualojen yleistä suhdannetilannetta kuvattiin tavanomaista paremmaksi.

Eurostatin luottamusindikaattorin mukaan EU:n alueen palveluyritysten keskimääräinen luottamus heikkeni vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä edellisen neljänneksen tasosta. Luottamus heikkeni vuoden takaiseen ja edellisiin neljänneksiin nähden suurista EU-maista Iso-Britanniassa ja Saksassa. Ranskassa luottamus lisääntyi jonkin verran vuodentakaisesta, mutta laski hieman edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kuvio 3. Palvelualojen luottamus

Sivun alkuun

Fokus: Palvelutoiminnot kansainvälistyvät

Tietotekninen vallankumous maailmanlaajuisine tietoverkkoineen on mahdollistanut monien palvelujen tuotannon periaatteessa missä maailmankolkassa tahansa. Tuoreen tutkimusaineiston mukaan palvelutoimintojaan ovat ulkoistaneet tai siirtäneet ulkomaille yhtä yleisesti sekä teollisuus- että palveluyritykset.

Yhä useammin myös vaativaa osaamista edellyttäviä palvelualojen asiantuntijatehtäviä - kuten ohjelmointipalveluja tai kokonaisten liiketoimintaprosessien hallintaa - ulkoistetaan tai siirretään ulkomaille. Vahvassa kasvussa olevat Aasian talousmahdit ovat ainakin toistaiseksi pystyneet tarjoamaan osaavaa henkilöstöä myös vaativiin tehtäviin ja myös kilpailukykyiseen hintaan.

Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kyselyn avulla palvelujen merkitystä voidaan arvioida kahdesta eri näkökulmasta: sekä palvelutoimialojen käyttäytymisen perusteella että tarkastelemalla erikseen palveluluontoisten tukitoimintojen ulkoistamista tai siirtoja ulkomaille yrityksen toimialasta riippumatta.

Tietointensiiviset palveluyritykset kärjessä

Toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille on tutkimuksen mukaan varsin yleistä etenkin suuremmissa suomalaisissa yrityksissä. Palvelutoimialat ovat kuitenkin ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille yleensä harvemmin kuin teollisuusyritykset. Poikkeuksena ovat tietointensiivisiä palveluita, kuten tietotekniikkapalveluja tuottavat yritykset, jotka ovat olleet ahkeria toimintojensa siirtäjiä ulkomaille. Reilu neljännes yli sadan hengen yrityksistä, mutta vain harvat pienemmistä, ilmoitti siirtäneensä toimintojaan ulkomaille vuosina 2001-2006.

Ulkoistettavat tai siirrettävät toiminnot voivat olla joko yrityksen ydinliiketoimintoja tai niitä tukevia tukitoimintoja, kuten tietotekniikka- ja logistiikkapalveluja, markkinointia tai tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Kuvio 4: Toimintojaan ulkomaille ulkoistaneet tai siirtäneet yritykset 2001-2006, prosenttiosuus 50-99 sekä yli 100 henkilön yrityksistä toimialoittain

Mitä toimintoja siirretään?

Tyypillisiä ulkoistettuja palveluja ovat olleet esimerkiksi help-desk ja call center -palvelut, joita voidaan tietoverkkojen avulla tuottaa maasta riippumatta. Näiden rutiiniluonteisten palvelujen lisäksi ulkoistetaan yhä useammin palvelutoimintoja, jotka edellyttävät henkilöstöltä huomattavaa tietotaitoa ja osaamista. Esimerkiksi monet tietotekniikkaan liittyvät palvelut edellyttävät asioiden syvällistä osaamista ja ohjelmointitaitoja. Myöskään laajempien kokonaisuuksien, kuten tuotantoprosessien tai niiden osien ulkoistaminen, ei ole mitenkään harvinaista.

Teollisuusyritykset ulkoistavat ydinliiketoimintojaan ulkomaille palveluyrityksiä selvästi useammin. Sen sijaan useiden palveluluonteisten tukitoimintojen, kuten markkinointi tai tietotekniikkapalvelut, siirtyminen ulkomaille oli yhtä yleistä teollisuudessa ja palveluissa.

Kuvio 5: Ydinliiketoiminnan tai tukitoimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille toimialoittain, prosenttiosuus yli sadan henkilön yrityksistä

Tietointensiiviset palveluyritykset ovat huomattavasti aktiivisempia toimintojensa ulkoistajia ja siirtäjiä kuin palveluyritykset keskimäärin. Etenkin tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä hallinnon ja johdon tehtäviä tietointensiiviset palveluyritykset ulkoistivat yli kaksi kertaa yleisemmin kuin palveluyritykset yleensä. Myös ydinliiketoiminnan ulkoistuksissa ja siirroissa ero oli varsin selvä. Tietotekniikkapalveluja ulkoistettiin ehkä hieman yllättäen yhtä yleisesti tietointensiivisissä palveluissa kuin palveluissa yleisesti.

Työvoimakustannukset motivoivat siirtymistä

Työvoimakustannusten pienentäminen on usein mainittu keskeisenä motivaatiotekijänä, kun yritykset ulkoistavat tai siirtävät toimintojaan ulkomaille. Noin 40 prosenttia palveluyrityksistä piti säästöjä työvoimakustannuksissa erittäin tärkeänä syynä toimintojen siirroille ulkomaille.

Ulkomaille siirtymispäätökset tehdään palveluyrityksissä usein keskitetysti konsernin sisällä. Tällöin konserniin kuuluvat yritykset joutuvat ottamaan päätökset ikään kuin annettuna konsernin johdolta. Palvelualojen yrityksistä noin puolet - tietointensiivisistä palveluyrityksistä vieläkin useampi - ilmoitti ulkomaille siirtymiselle tärkeäksi syyksi sen, että yritystä koskevat strategiset päätökset tehdään konsernin emoyhtiössä.

Kuvio 6: Syyt toimintojen ulkoistamiseen ja siirtämiseen ulkomaille, prosenttiosuus yrityksistä jotka pitivät syytä erittäin tärkeänä

Asiakkaiden ja kilpailijoiden paine vaikuttaa myös keskeisenä tekijänä erityisesti tietointensiivisten palveluyritysten toimintojen siirtymiseen ulkomaille. Asiakasyritysten siirtyminen tai toimiminen ulkomailla asettaa haasteita etenkin palveluyrityksille, joiden tuotanto ei ole siirrettävissä maasta toiseen.

Intia houkuttelee palvelutoimintoja

Sekä vanhat että uudet EU-maat ovat olleet palveluyrityksille keskeinen siirtojen kohdealue. Palveluyrityksistä lähes 60 prosenttia ilmoitti siirtyneensä vanhoihin ja noin 40 prosenttia uusiin EU-maihin. Kaukaisemmista kohteista Kiina on enemmänkin houkuttanut teollisuutta ja Intia palvelualoja. Intia vetovoima ei kuitenkaan ole yltänyt EU-maiden tasolle, jos katsotaan palvelualoja kokonaisuutena.

Kuvio 7: Toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen kohdemaita 2001-2006, prosenttiosuus ulkoistaneista tai siirtäneistä yli 100 henkilön yrityksistä

Tietointensiiviset palveluyritykset hyödyntävät tuotannossaan tyypillisesti tietoverkkoja ja uutta tietotekniikkaa. Näitä yrityksiä kiinnostivat huomattavasti enemmän EU-maita kaukaisemmat kohdemaat; Intiaan ulkoisti tai siirsi toimintojaan noin kolmannes tietointensiivisistä palveluyrityksistä eli yhtä moni kuin uusiin EU-maihin.

Kiinaan ja Venäjälle siirsi toimintojaan noin 20 prosenttia tietointensiivisistä palveluyrityksistä. Myös Aasia, Yhdysvallat ja Etelä-Amerikka olivat näille yrityksille noin kaksi kertaa suositumpia kohteita kuin palvelualoille keskimäärin.

Seuraava vuoden 2008 ensimmäistä neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 27.6.2008

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Taulukot
 Taulukko 1. Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja

Kuviot
 Kuvio 1. Tilastokeskus, Palvelualojen liikevaihto, työpäiväkorjattu sarja
Kuvio 2. Tilastokeskus, Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
Kuvio 3. Eurostat, palvelualojen luottamusindikaattori

Muut lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto: Luottamusindikaattorit, Tilastokeskus: Palveluiden tuottajahintaindeksi

Fokuksen lähteet
 Kuvio 4.-7. Tilastokeskus, Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille-kysely 2007

Lisätietoja Kasvukatsauksesta: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu, palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätietoja Tilastokeskuksen Toimintojen ulkoistaminen ja siirtyminen ulkomaille -kyselystä:
Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely on osa laajempaa useissa EU-maissa toteutettua osittain EU:n rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista aineistoa ilmiön yleisyydestä, kohdemaista, syistä, vaikutuksista ja esteistä. Kyselyn kohteena on vuosina 2001-2006 tapahtunut toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille.

Tiedonkeruu toteutettiin vuoden 2007 aikana. Tiedot on estimoitu vastaamaan koko yrityssektoria 50-99 hengen sekä yli 100 hengen kokoluokissa. Raportoidut tulokset koskevat Suomessa toimivia yrityksiä. Ulkoistamisesta kysyttiin erikseen yrityksen ydinliiketoiminnassa sekä tukitoiminnoissa, kuten tietotekniikkapalvelut, logistiikka, hallinto, markkinointi ja tutkimus ja kehittämistoiminta.

Päivitetty 28.3.2008