Intia ja vanha EU vetävät palveluja, Kiina ja uusi EU teollisuutta

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittajat: Samuli Rikama työskentelee yritysten rakenteet -yksikössä Tilastokeskuksessa, Jyrki Ali-Yrkkö toimii tutkimuspäällikkönä Etlatieto Oy:ssä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2008

Teollisuustuotantoa on jo pidemmän aikaa liputettu ulkomaille edullisemman työvoiman ja kasvavien markkinoiden vauhdittamana. Uudempi trendi on ilmiön laajeneminen palvelutoimintoihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille on varsin yleistä suomalaisyrityksissä.

Monikansallisissa yrityksissä tuotannon arvoketju kattaa tyypillisesti monia maita ja maan­osia. Tuotantoprosessi pilkotaan osiin, jotka kilpailutetaan ja tuotetaan globaalisti siellä, missä on tarjolla kilpailukykyisin vaihtoehto. Myös arvoketjun palvelua sisältävät osat voidaan yhä useammin tuottaa ulkomailla.

Toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen seurauksena työpaikkojen väheneminen aiheuttaa huolta kehittyneissä länsimaissa. Meneillään on kiistatta maailmanlaajuinen talouden rakennemuutos, jonka pidemmän aikavälin seurauksia voimme vain arvailla. Rajut toimintaympäristön muutokset asettavat myös yritykset uudenlaisten haasteiden eteen.

Teollisuustuotannon siirtyminen ulkomaille on ollut ilmiön ensimmäinen vaihe. Palvelujen tuotannossa läheisyys markkinoihin ja asiakkaisiin on usein välttämätöntä, mutta tietotekninen vallankumous maailmanlaajuisine tietoverkkoineen on mahdollistanut monien palvelujen tuotannon periaatteessa missä maailmankolkassa tahansa ja toimitukset vaikkapa internetin välityksellä loppukäyttäjälle.

Yhä useammin myös vaativaa osaamista edellyttäviä asiantuntijatehtäviä, kuten ohjelmointipalveluja tai kokonaisten liiketoimintaprosessien hallintaa, ulkoistetaan tai siirretään ulkomaille. Vahvassa kasvussa olevat Aasian talousmahdit ovat ainakin toistaiseksi pystyneet tarjoamaan osaavaa henkilöstöä myös vaativiin tehtäviin ja kilpailukykyiseen hintaan.

Tässä artikkelissa käsitellään yritystoimintojen ulkomaille ulkoistamisen ja siirtämisen yleisyyttä, kohdemaita sekä yritysten arvioimia syitä ratkaisuihin. Aineistona käytetään Tilastokeskuksen laajaa, vastikään valmistunutta yrityskyselyaineistoa vuodelta 2007.

Myöhemmin ilmestyvissä artikkeleissa analysoidaan myös toimintojen siirtymisen työllisyysvaikutuksia ja esteitä sekä tarkastellaan tarkemmin Kiinaa ja Intiaa toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen kohdemaina. Lisäksi kansainvälisiä tietoja Suomen tilanteesta verrattuna muihin maihin esitellään nyt alkavan artikkelisarjan päätteeksi.

Isot yritykset ulkoistavat etunenässä

Toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille on tutkimuksen mukaan varsin yleistä etenkin suuremmissa suomalaisissa yrityksissä (Kuvio 1). Yli sadan henkilön yrityksistä viidennes raportoi tehneensä näin vuosina 2001-06. Toiminnot voivat olla joko yrityksen ydinliiketoimintoja tai niitä tukevia tukitoimintoja, kuten tietotekniikka- ja logistiikkapalveluja, markkinointia tai tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Kuvio 1. Toimintojaan ulkomaille ulkoistaneet tai siirtäneet yritykset 2001-2006, osuus 50-99 sekä yli 100 hengen yrityksistä toimialoittain

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Toimintojen siirtäminen ulkomaille oli selvästi yleisintä korkean teknologian teollisuusyrityksissä, joihin luetaan mm. koneiden ja laitteiden sekä elektroniikan ja sähkötuotteiden valmistus. Näistä kolmannes oli ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille, yli sadan hengen yrityksistä jopa 36 prosenttia. Muussa teollisuustuotannossa toimintojen siirtäminen on ollut selvästi harvinaisempaa.

Myös tietointensiivisiä palveluita, kuten tietotekniikkapalveluja tuottavat yritykset ovat olleet ahkeria toimintojensa siirtäjiä. Reilu neljännes yli sadan hengen yrityksistä, mutta vain harvat pienemmistä, ilmoitti siirtäneensä toimintojaan ulkomaille vuosina 2001-06.

Toimintojen siirtyminen ulkomaille on siis ollut kaikkein yleisintä korkean teknologian teollisuudessa ja tietointensiivisillä palvelualoilla. Usein ajatellaan, että nimenomaan nämä alat ovat sellaisia, joiden toiminnan toivotaan kasvavan Suomessa. Kyselyn tulokset kuitenkin osoittavat, että näiden alojen yritykset ovat varsin yleisesti siirtäneet toimintojaan pois Suomesta. On mahdollista, että siirtymisten johdosta Suomessa säilyvät yksiköt keskittyvät korkeamman jalostusasteen toimintoihin, jolloin kokonaisvaikutus voikin kansantalouden tasolla olla lopulta myönteinen. Tämä on kuitenkin avoin kysymys, johon vastausta ei tiedetä.

Sivun alkuun

Mitä toimintoja siirretään?

Yrityksen pääasiallisen toiminnan eli ydinliiketoimintojen ulkoistamisessa ja siirtämisessä ulkomaille teollisuusyritykset jo toimintansa luonteestakin johtuen olivat selvästi palveluyrityksiä edellä (Taulukko 1). Joka viides teollisuusyritys, mutta vain viitisen prosenttia palveluyrityksistä, ilmoitti ulkoistaneensa ydinliiketoimintojaan ulkomaille.

Sen sijaan useiden tukitoimintojen, kuten markkinoinnin tai tietotekniikkapalvelujen, siirtyminen ulkomaille oli yhtä yleistä teollisuudessa ja palveluissa. Yleisimmin ulkomaille siirtyneitä tukitoimintoja olivat tietotekniikka, markkinointi ja logistiikkapalvelut.

Alasta riippuen tutkimus- ja kehittämistoimintaa pidetään yleisesti yhtenä kriittisenä tekijänä yritysten globaalin kilpailukyvyn ja menestyksen kannalta. Tästä syystä näiden toimintojen siirtyminen rajojen yli saattaa myös olla sensitiivinen asia. Kyselyn mukaan kaikista tukitoiminnoista tutkimus- ja kehittämistoiminta oli yksi kaikkein harvimmin ulkomaille siirtyneistä tukitoiminnoista - vain kolmisen prosenttia yrityksistä oli tehnyt näin.

Mielenkiintoista kyllä teollisuusyritykset, mukaan lukien korkean teknologian yritykset, eivät olleet ulkoistaneet tai siirtäneet t&k-toimintojaan ulkomaille keskivertoyrityksiä useammin. Sen sijaan tietointensiivisistä palveluyrityksissä tutkimus- ja kehittämistoimintojen siirrot olivat yleisimpiä.

Taulukko 1. Ydinliiketoimintaa ja tukitoimintoja ulkoistanut ja siirtänyt ulkomaille yli sadan henkilön yrityksistä, %

  Kaikki toimialat Palvelut Tietointensiiviset palvelut Teollisuus Korkean teknologian teollisuus
Ydinliiketoiminta 12,8 5,5 10,2 21,7 28,6
Jokin tukitoiminto 14,5 14,2 22,3 14,8 19,6
Tietotekniikkapalvelut 5,4 5,3 5,1 5,6 7,1
Markkinointi ja myynti 4,6 3,9 4,5 5,4 7,6
Jakelu ja logistiikka 4,3 2,6 1,3 6,4 8,5
Hallinon ja johdon tehtävät 3,5 4,2 10,2 2,8 4,5
Tutkimus ja kehittämistoiminta 2,9 3,5 9,6 2,3 3,1
Insinööri- ja tekniset palvelut 2,3 1,4 4,5 3,3 6,7
Ydinliike- tai tukitoiminta 22,0 16,5 26,8 28,5 36,2

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Ulkomaille laajentuminen houkuttelee

Yritystoimintojen ulkomaille siirtymisen lisäksi etenkin globaalisti toimivien yritysten kasvu ja laajeneminen aiheuttavat pohdintaa uuden tuotantokapasiteetin sijainnista. Tähän vaikuttavat keskeisesti kansainvälinen kilpailutilanne, markkinoiden läheisyys sekä toimintaedellytykset eri maissa. Toisin kuin toimintojen siirtyminen ulkomaille, laajeneminen tai uuden tuotantokapasiteetin perustaminen ulkomaille ei välttämättä aiheuta mitään välittömiä seurauksia yrityksen toiminnalle Suomessa.

Toimintojaan oli laajentanut ulkomailla - muulla tavoin kuin ulkoistamalla tai siirtämällä - noin 11 prosenttia yli sadan hengen yrityksistä (Kuvio 2), pienemmistä yrityksistä vain harvat. Toimintojen siirtymisen lisäksi korkean teknologian yritykset ovat myös muulla tavoin laajentaneet vuosina 2001-06 toimintaansa aktiivisesti ulkomailla ­(16 %). Myös tietointensiiviset palveluyritykset tekivät näin keskimääräistä useammin.

Kuvio 2. Toimintojaan ulkomaille vuosina 2001-2006 laajentaneet yritykset, osuus kaikista yli 100 henkilön yrityksistä

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Aineiston perusteella yritysten suora laajeneminen tai tuotannollinen kasvu ulkomailla näyttäisi olevan harvinaisempi ilmiö kuin toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille. Yhtenä luonnollisena selityksenä tälle on se, että ulkomaille laajennutaan yleensä ydinliiketoiminnan tuotannossa, kun taas yrityksen tukitoiminnot sopivat paremmin ulkoistettaviksi. Poikkeuksena myynti- ja markkinointiyksikön perustaminen ulkomaille ei ole mitenkään harvinaista.

Yrityksiltä kysyttiin myös aikeista laajentaa toimintaansa ulkomailla vuoteen 2009 mennessä. Innokkaimpien kärjessä olivat jälleen tietointensiiviset palvelualat sekä korkean teknologian teollisuus. Vajaa kolmannes näiden toimialojen yli sadan hengen yrityksistä oli laajentamassa toimintojaan ulkomailla. Myös näiden toimialojen pienemmillä yrityksillä laajenemisaikeet ulkomaille olivat korkealla.

Sivun alkuun

Kotimaahan ulkoistetaan tasaisesti

Tutkimuksessa yrityksiltä kysyttiin myös ulkoistamisen (sisältäen konsernin sisäiset siirrot) yleisyyttä kotimaassa sellaisissa toiminnoissa, jotka periaatteessa voitaisiin tuottaa myös ulkomailla. Tällöin tarkastelun ulkopuolelle jäävät varsin yleisesti ulkoistetut siivous-, vartiointi- sekä henkilöstöruokalapalvelut.

Kotimaahan ilmoitti ulkoistaneensa ydinliike- tai tukitoimintoja noin 46 prosenttia yli sadan hengen yrityksistä (Taulukko 2). Ydinliiketoimintaansa ulkoisti Suomeen noin 15 prosenttia yrityksistä. Ulkoistamisen yleisyys kotimaahan ei juurikaan vaihdellut toimialoittain esimerkiksi teollisuuden ja palvelujen välillä.

Tukitoiminnoista selvästi yleisimpiä ovat tietotekniikkapalvelujen ulkoistukset sekä suurissa että pienissä yrityksissä. Myös jakelu- ja logistiikkatoimintoja annetaan usein muiden Suomessa toimivien yritysten tehtäväksi. On huomioitava että tarkastelujakso kattaa vuodet 2001-06, joten monia toimintoja on voitu ulkoistaa tai siirtää jo aiemmin.

Taulukko 2. Toimintoja ulkoistanut tai siirtänyt Suomessa, % yrityksistä

  50-99 henkilöä yli 100 henkilöä yhteensä
Ydinliiketoiminta 14,6 15,0 14,8
Jokin tukitoiminto 39,2 43,4 41,3
Tietotekniikkapalvelut 26,4 28,2 27,3
Jakelu ja logistiikka 18,5 20,0 19,3
Hallinnon ja johdon tehtävät 11,9 15,2 13,6
Markkinointi ja myynti 10,6 10,8 10,7
Insinööri- ja tekniset palvelut 10,5 10,1 10,2
Tutkimus ja kehittämistoiminta 6,3 5,7 6,0
Ydinliike- tai tukitoiminta 41,0 45,9 43,5

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Takaisin Suomeen?

Ydinliike- tai tukitoimintojen ulkoistamisen perusteet ja hyötyodotukset eivät aina toteudu tai ovat ylioptimistisia. Ei ole tavatonta, että toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ei täytä syystä tai toisesta yrityksen toiveita ja toiminnot siirretäänkin takaisin Suomeen.

Toisinaan on kyse myös siitä, että Suomeen siirretään toimintoja, jotka eivät täällä ole koskaan olleetkaan. Yrityksellä on siis itse perustettu tai ostettu yksikkö ulkomailla, joiden toimintoja päätetään siirtää Suomeen. Usein nämä tapaukset liittyvät siihen, että konsernitasolla tehdään eri yksiköiden välisiä työnjakopäätöksiä.

Yli sadan hengen yrityksistä nelisen prosenttia oli siirtänyt toimintojaan takaisin Suomeen vuosina 2001-06. Korkean teknologian yrityksistä näin oli tehnyt joka kymmenes. Osuutta voidaan pitää yllättävän korkeana, sillä tästä Suomeen siirtämisestä ei juuri puhuta. Palveluyrityksissä Suomeen siirtäminen oli selvästi harvinaisempaa kuin korkean teknologian teollisuusyrityksissä.

Ulkoistaminen ja toimintojen siirtäminen ulkomaille näyttäisi olevan varsin pysyvä ilmiö eikä mitään mittavaa toimintojen siirtymistä Suomeen ole odotettavissa. Aikomukset siirtää toimintoja ulkomailta Suomeen vuoteen 2009 mennessä eivät olleet erityisen mittavia, vain noin kolme prosenttia yrityksistä ilmoitti tällaisista aikeista.

Sivun alkuun

Työvoimakustannukset vauhdittavat siirtymistä

Työvoimakustannusten pienentäminen on usein mainittu keskeisenä vaikuttimena, kun yritykset ulkoistavat tai siirtävät toimintojaan ulkomaille. Tutkimus näyttäisi myös vahvistavan tätä käsitystä toimialasta riippumatta. Muiden kustannusten kuin työvoimakustannusten merkitys oli selvästi vähäisempi (Kuvio 3).

Kuvio 3. Syyt toimintojen ulkoistamiseen ja siirtämiseen ulkomaille, osuus yrityksistä jotka pitivät syytä erittäin tärkeänä

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Suomessa toimivat yritykset eivät aina voi itse päättää tai tehdä ulkomaille ulkoistamispäätöksiä, vaan ne tehdään usein keskitetysti konsernin sisällä. Konserniin kuuluvat yritykset joutuvat ottamaan päätökset ikään kuin annettuna konsernin johdolta. Palvelualojen yrityksistä noin puolet ilmoitti ulkomaille siirtymiselle tärkeänä syynä sen, että strategiset päätökset tehdään konsernin emoyhtiössä.

Asiakkaiden ja kilpailijoiden paine vaikuttaa myös keskeisenä tekijänä yritysten siirtymiseen ulkomaille. Kokemuksien hankinta sekä pelko kilpailukyvyn heikkenemisestä pitävät yritykset valppaina ja kilpailijoiden toimia seurataan. Myös asiakas­yritysten siirtyminen tai toimiminen ulkomailla asettaa paineita etenkin palveluyrityksille, joiden tuotanto ei ole siirrettävissä maasta toiseen.

Työvoiman heikko saatavuus Suomessa mainittiin syyksi useammin palvelualoilla kuin teollisuudessa. Tuotteiden laadun ei uskottu paranevan ulkomailla, eivätkä teknologian saatavuusongelmat tai verotus näyttäisi olevan ajamassa toimintoja pois Suomesta.

Sivun alkuun

Kiina-ilmiö laajenee

Useat yritykset siirsivät 2000-luvun alkuvuosina joko osan tai koko valmistuksensa Kiinaan, joka on ollut merkittävä kohdemaa erityisesti elektroniikan valmistukselle. EU:n uudet jäsenmaat ovat kuitenkin olleet Kiinaakin suositumpi kohde (Kuvio 4). Elektroniikkateollisuutta on kiinnostanut erityisesti Unkari, mutta myös Viro on saanut osansa suomalaisyritysten tuotannonsiirroista ja ulkoistuksista.

Kuvio 4. Toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen yleisyys EU-maihin ja EU:n ulkopuolelle toimialoittain, osuus ulkoistaneista tai siirtäneistä yli 100 henkilön yrityksistä

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Viroon siirtyneen valmistustoiminnan kirjo on laaja. Sinne on siirtynyt niin tekstiiliteollisuuden ompelutyötä kuin huonekaluvalmistusta ja metallituotteiden valmistustakin. Kaiken kaikkiaan EU:n uudet jäsenmaat ovat olleet hyvin yleinen kohdealue, mihin suomalaisten teollisuusyritysten ydintoimintaa eli valmistusta on siirtynyt.

Sivun alkuun

Intia vetää palvelutoimintoja

Toimintojen siirtyminen maasta toiseen ei rajoitu valmistustoimintaan. Yhä useammin on kyse palveluluonteisesta toiminnasta. Informaation digitalisointi yhdistettynä nopeisiin tietoverkkoihin on mahdollistanut sen, että myös osa palveluista voidaan tuottaa eri paikassa kuin ne kulutetaan. Soitto yrityksen puhelinpalveluun voikin yhdistyä vaikkapa yhtiön Intian New Delhissä sijaitsevaan puhelinpalvelukeskukseen, jossa saattaa vastata suomalainen työntekijä. Soittaja ei voi mistään tietää, onko vastaaja samalla paikkakunnalla, samassa maassa tai edes samassa maanosassa kuin itse soittaja.

Intia onkin ollut varsin suosittu toimintojen siirtokohde erityisesti tietointensiivisillä palvelualoilla (ns. KIBS-alat). Intian suosion keskeisenä syynä on ollut se, että sinne on siirtynyt runsaasti tietotekniikkapalvelujen tuotantoa ja ohjelmistokehitystä.

Ulkoistaminen Intian kaltaisiin kaukomaihin hoituu yleensä niin, että ulkoistuspalveluja tarjoavilla yrityksillä on Suomessa toimipiste tai yksikkö. Tämän paikallisen ja lähellä asiakasta sijaitsevan yksikön kanssa sovitaan ulkoistuksen sisältö ja toimitusajat. Merkittävä osa ulkoistetusta työstä tehdään kuitenkin tietoverkkojen välityksellä esimerkiksi Intiassa.

Toimintojen siirtymisessä ulkomaille kyse ei aina ole siitä, että yritykset pyrkivät minimoimaan henkilöstökustannuksiaan. Vaikka kustannukset ovatkin keskeisimpiä syitä toimintojen siirtymiseen, niin kaikissa tapauksissa näin ei ole. Vanhat EU-jäsenmaat (EU15) ovat olleet hyvin suosittu kohdealue, joihin erityisesti tukitoimintoja on siirtynyt (Kuvio 5). Tämä pätee niin teollisuuteen kuin tietointensiivisiin palveluyrityksiin. Näissä maissa työvoimakustannukset ovat samaa luokkaa kuin Suomessa.

Kuvio 5. Toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen kohdemaita 2001-2006, osuus ulkoistaneista tai siirtäneistä yli 100 henkilön yrityksistä

Lähde: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007, Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Kansainvälinen liiketoiminta monimuotoistuu

1980-luvulla suomalaisten yritysten kansainvälinen toiminta laajeni perinteisestä ulkomaankaupasta eli tavaroiden viennistä ja tuonnista myös tuotannolliseen toimintaan ulkomailla. 1990-luvulla etenkin suurten yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoiminta laajeni ulkomaille. Samaan aikaan myös niiden omistus kansainvälistyi.

Kansainvälisen liiketoiminta on saanut 2000-luvulla kaksi uutta piirrettä. Ensinnäkin digitalisointi ja nopeat tietoverkkoyhteydet ovat mahdollistaneet myös palveluluonteisten toimintojen tuottamisen eri paikassa kuin ne kulutetaan. Tätä voisi luonnehtia palvelujen vienniksi ja tuonniksi. Toinen uusi piirre on yritysten eri toimintojen ja jopa työtehtävien siirtäminen maasta toiseen. Yritykset eivät siis vain laajenna toimintaansa eri maihin. Yrityksissä mietitään yhä useammin, mitä kannattaa tehdä missäkin, ja tämän seurauksena toimintoja ja työtehtäviä siirtyy maasta toiseen.

Suomesta on siirtynyt 2000-luvulla toimintoja ulkomaille sekä ulkoistusten että konsernien sisäisten siirtojen seurauksena. Korkean teknologian teollisuudessa ja tietointensiivisillä palvelualoilla toimintojen siirtyminen ulkomaille on kaikkein yleisintä. Monesti ajatellaan, että juuri nämä alat ovat niitä, jotka voisivat Suomessa kasvaa ja joihin Suomen pitäisi keskittyä.

Kaiken kaikkiaan talouden globalisaatio on muuttunut niin, ettei kansainvälinen kilpailu kohdistu enää vain lopputuotemarkkinoihin vaan kilpailu ilmenee myös paljon hienojakoisemmalla tasolla. Kyse voi olla yhtä hyvin korkean koulutustason ja tuottavuuden tehtävistä kuin matalan koulutustason rutiinitehtävistä. Siirtopäätösten kriteeri onkin enenevässä määrin alueellisten tuottavuuksien suhde verrattuna alueellisten palkkatasojen suhteeseen tehtävätasolla.

___________________

Sivun alkuun

Kattava kuva yritysten toiminnasta

Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen­ ulkomaille -kysely on osa laajempaa, useissa EU-maissa toteutettua, osittain EU:n rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista aineistoa ilmiön yleisyydestä, kohdemaista, syistä, vaikutuksista ja esteistä.

Tiedonkeruu toteutettiin vuoden 2007 aikana. Kysely kattaa kaikki keskeiset yksityisen sektorin toimialat ml. teollisuus, rakentaminen, kauppa, liikenne sekä liike-elämän palvelut. Teollisuudesta tarkastellaan erikseen korkean teknologian (high-tech) teollisuutta, palveluista käsitellään erikseen tietointensiivisiä palveluita (KIBS = knowledge intensive business services), jotka koostuvat lähinnä liike-elämän palveluista. Toimialaluokka 'palvelut' on artikkelissa ymmärretty laajasti eli se sisältää toimialoista mm. kaupan, rakentamisen, liikenteen ja liike-elämän palvelut.

Kyselyn kohteena Suomessa olivat kaikki vähintään 100 henkilöä työllistävät yritykset sekä otos 50-99 henkilöä työllistävistä. Yritykset vastasivat kyselyyn varsin hyvin. Kaikkiaan 1 060 suurta yritystä vastasi kyselyyn, vastausprosentti oli 83 ja peittävyys henkilöstöstä yli 90 prosenttia. Lisäksi kyselyyn vastasi 320 pientä yritystä, joiden vastausprosentti oli 75.

Tiedot on estimoitu vastaamaan koko yrityssektoria 50-99 hengen sekä yli 100 hengen kokoluokissa. Pienemmässä kokoluokassa saattaa otoksen peittävyydestä johtuen esiintyä jonkin verran epävarmuutta. Raportoidut tulokset koskevat Suomessa toimivia yrityksiä.

___________________

Sivun alkuun

Ulkomaille aikovat yhä uudet yrittäjät

Yritysten aikeista ulkoistaa tai siirtää toimintojaan ulkomaille tiedusteltiin yrityksiltä, jotka 2000-luvulla eivät olleet siirtäneet tai ulkoistaneet toimintoja Suomesta ulkomaille. Kaikkiaan seitsemän prosenttia näistä yrityksistä aikoi siirtää toimintojaan ulkomaille vuoden 2009 loppuun mennessä. Aikomukset toimintojen ulkoistamiseen tai siirtämiseen ulkomaille olivat suurimmat korkean teknologian teollisuusyrityksissä sekä osaamisintensiivisissä palveluyrityksissä.

Puolet siirtämistä tai ulkoistamista aikovista yrityksistä aikoi ulkoistaa EU-maiden ulkopuolelle. EU-maat kokonaisuudessaan olivat kuitenkin suositumpi kohdejoukko. Noin 40 prosenttia aikoi siirtää toimintojaan uusiin EU-maihin ja alle kolmannes yrityksistä vanhoihin EU15-jäsenmaihin.

Kiinaan tähtäsi kaiken kaikkiaan viidennes näistä yrityksistä, erityisesti korkean teknologian teollisuusyritykset. Intiaan puolestaan aikoi siirtää toimintoja keskimäärin 16 prosenttia yrityksistä. Intiaan havittelivat erityisesti tietointensiiviset palveluyritykset, lähes 40 prosenttia ulkoistamista aikovista yrityksistä.

Venäjälle tähyillään enemmän kuin Intiaan

Myös Venäjä on kohdemaana suomalaisyrityksille mielenkiintoinen ja selvästi suosittu. Noin viidennes yrityksistä aikoi siirtää sinne toimintojaan eli suurin piirtein yhtä usein kuin Kiinaan ja useammin kuin Intiaan. Venäjälle suuntaavat erityisesti alhaisemman teknologian teollisuuden ydinliiketoimintoja sekä osaamisintensiiviset palveluyritysten tukitoimintoja.

Syitä ulkomaille siirtymisaikeille kysyttiin erikseen niiltä yrityksiltä, jotka vasta suunnittelivat näin tekevänsä vuoteen 2009 mennessä. Tärkeimmät syyt olivat näillä yrityksillä paljolti samat kuin jo ulkomaille toimintoja siirtäneillä. Työvoiman heikko saatavuus Suomessa oli kuitenkin selvästi tärkeämpi syy ulkomaille toimintojen siirtämistä suunnitteleville kuin jo sen toteuttaneille yrityksille.

___________________

Ulkoistamisella ja toimintojen siirtämisellä ulkomaille tarkoitetaan yrityksessä tähän asti tehtyjen tai Suomessa ulkoistettujen ydinliiketoimintojen tai tukitoimintojen siirtämistä kokonaan tai osittain toiselle, joko samaan konserniin kuuluvalle tai ulkopuoliselle yritykselle, joka toimii ulkomailla. Tästä käytetään tekstissä lyhyesti nimitystä 'toimintojen siirtyminen'. Toimintojen ulkoistamiseksi tai siirtämiseksi ulkomaille ei katsota yrityksen ydinliiketoimintojen tai tukitoimintojen laajenemista ulkomaille ilman, että kyseessä on toimintojen siirto Suomesta ulkomaille.

Samuli Rikama on vastannut Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -hankkeesta.
Jyrki Ali-Yrkkö on tutkinut yli kymmenen vuotta yritysten kansainvälistymistä, ulkomaisia investointeja ja t&k-toimintaa.

Lähteet:
 Okko, P.: Globalisaation tulkinnan uusi paradigma - toimintojen välinen kilpailu. Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2007.
Ali-Yrkkö, J. (2006): Ulkoistus ja toimintojen siirrot Suomesta ulkomaille - Katsaus 2000-luvun alun tilanteesta. Keskusteluaiheita nro 1059, ETLA, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Helsinki.
Rikama, S.: Kansainvälistyminen haastaa palvelualat, Tieto&Trendit 4-5/2007.
Grossman, G, M. & Rossi-Hansberg, E. (2006). The Rise of Offshoring: It's Not Wine for Cloth Anymore. Mimeo, Princeton University.

Päivitetty 8.4.2008