Talousluottamus on jakautunut kahtia 2000-luvulla
- Oma ja Suomen talous eriytyneet
- Mikro voi kestää vaikka makro yskii
- Kuluttajabarometri ennakoi talouden käänteitä
- Näkemykset säästämisestä ja lainanotosta vaihdelleet paljon
- Inflaatiotuntuma heikkeni euron myötä
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Näkemykset säästämisestä ja lainanotosta vaihdelleet paljon
Kuluttajien näkemykset ajankohdan otollisuudesta säästämiseen, lainanottoon ja kestotavaroiden ostamiseen ovat olleet hyvin vaihtelevia tämän vuosikymmenen aikana. Vielä vuosituhannen vaihteessa kaikkia kolmea pidettiin kannattavana, mutta sitten korkojen nousu heikensi lainanoton edullisuutta kuluttajien silmissä. Lainanoton saldoluku syöksyi vuodessa +40:stä -10:een. Lähes yhtä nopeasti lainanottoa alettiin taas pitää kannattavana, kunnes uusi hiipuminen koitti vuodesta 2006 alkaen. Korkojen lisäksi myös asuntojen korkeilla hinnoilla oli osuutta asiaan.
Kotitalouksien lainanottoaikeet pysyivät pitkään yllättävän vakaina, mutta viime aikoina on ollut havaittavissa pientä lainanottoinnon hiipumista. Varsinkin vuosituhannen alun vahvat aikeet kulutusluottojen nostamiseen ovat selvästi hiipuneet. Asuntolainan ottoaikeita oli kuitenkin vielä ainakin viime vuoteen asti enenevästi. Julkinen paheksuva keskustelu velkaantumisesta on ehkä vaikuttanut aikomuksia koskeviin vastauksiin. Reaalinen lainanotto on silti kaikkiaan edelleen kasvanut. Ja nyt on hieman erilainen tilanne kuin 1980-luvun lopulla: kotitalouksilla on tuloja ja säästöjä enemmän, inflaatio ja korot hyvin kontrolloituja, laina-ajat joustavia jne.
Samaan aikaan näkemykset säästämisen edullisuudesta ovat vähin erin vuoteen 2007 tultaessa kivunneet kaikkien aikojen ennätystasolle, saldoluvulla ilmaistuna yli +30:een. Syynä tähän eivät todennäköisesti voi olla pankkitilien "houkuttelevat" korot, vaan yksinkertaisesti se, että kotitalouksille on kertynyt varoja, mistä säästää. Myös uudet, nopeasti yleistyneet (joka neljäs talous) ja jopa pientä tuottoa tarjoavat sijoitusinstrumentit kuten sijoitusrahastot ja vakuutukset ovat lisänneet säästämisen ja sijoittamisen houkuttavuutta. Viime vuosien taloudellisten uhkakuvien seurauksena voidaan kyllä myös aavistella, että ns. varautumissäästäminen on noussut mieliin. Noin 60 prosenttia kotitalouksista ilmoittaa nykyisin säästävänsä pahan päivän varalle.
Suorat pörssisijoitukset eivät vieläkään juuri kiinnosta suomalaisia. Sen sijaan sijoitusasunto on ollut joillekin varma kohde viime vuosina.
Säästäminen ja lainanotto luovat perustan kulutukselle. Kuluttajat ovat pääsääntöisesti pitäneet kestotavaroiden ostamista kannattavana koko laman jälkeisen ajan. Vuoden 2000 lopulla näkemykset hieman heikkenivät, kunnes ne vuoden 2002 alkaessa suorastaan romahtivat. Aluksi vaikutti inflaation kiihtyminen, ja sitten luovuttiin markasta ja otettiin käyttöön euro tammikuussa 2002. Kuluttajat olivat välittömästi sitä mieltä, että rahan käyttö kestotavaroiden ostamiseen ei enää kannata. Tämä ei välttämättä kuitenkaan heijastu ostoaikeisiin.
Vuoden 2003 alussa "ostamiskuopasta" päästiin kuitenkin ylös, kun autoverouudistus laski varsinkin ulkomailta tuotujen käytettyjen autojen hintoja Suomessa. Kuluvan vuoden alussa autoverotusta jälleen muutettiin, tällä kertaa päästöperusteiseksi, mikä sai aikaan uusien autojen halpenemisen. Näin kuluttajien arviot kestotavaroiden ostamisen kannattavuudesta paranivat jälleen selvästi.
Kuluttajien arviot ajankohdan otollisuudesta säästämiseen, lainanottoon ja kestotavaroiden ostamiseen 10/1995-3/2008
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajabarometri
______________________
Päivitetty 8.4.2008