Runsauden yhteiskunta sijoittaa vapaa-aikaan

  1. Kulttuuriset ja sosiaaliset tarpeet nousseet perustarpeiden rinnalle
  2. Viihde-elektroniikkaa yhä kalliimmalla hinnalla
  3. Matkailuun yhtä paljon kuin edellisellä nousukaudella
  4. Kaikki eivät pääse osallisiksi
  5. Onnellisuus ei kasva kulutuksen tahtiin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Viihde-elektroniikkaa yhä kalliimmalla hinnalla

Kotitaloudet panostavat kodin nykytekniikkaan aiempaa selvästi enemmän, modernit audiovisuaaliset laitteet ovat löytäneet tiensä ihmisten olohuoneisiin ja taskuihin. Viihde-elektroniikan hankintaa kiihdytti ajanjaksolle 2001-2006 vaiheittain edennyt televisioverkon digitalisointi.

Vuonna 2006 kotitaloudet käyttivät viihde-elektroniikkaan kulutusyksikköä kohden 40 prosenttia enemmän euroja kuin vuonna 2001 (ks. taulukko). Kirjahyllyyn sijoitettavien stereoyhdistelmien aika näyttää tällä erää olevan ohi, tilastolliselta nimeltään henkilökohtaisten mukana kuljetettavien minilaitteiden eli iPodien aika on koittanut. Vaikka mp3-soittimiin sijoitettu rahamäärä oli edelleen varsin pieni kulutusyksikköä kohden (11 EUR), niin kotitalouksien niihin sijoittama summa kasvoi lähes kolminkertaiseksi edellisestä tutkimuskerrasta.

Kotitalouksiin on rakennettu myös viihdekeskuksia, sillä televisioihin kulutettiin 58 prosenttia enemmän rahaa kuin edellisen kulutustutkimuksen aikaan. Vastaanottimien ostamista kiihdytti taulutelevisioiden yleistyminen tarkasteluvälillä. Dvd-laitteet ja tallentavat digiboxit ovat syrjäyttäneet videonauhurit, joiden kulutus väheni 94 prosenttia viidessä vuodessa. Viihde-elektroniikkaan eniten rahaa käyttivät ylemmät toimihenkilötaloudet ja yrittäjätaloudet (Kuvio 4).

Taulukko. Kulttuuri- ja vapaa-aikamenojen reaalimuutos kulutusyksikköä kohti, %

  1985
-1990
1990
-1994/96
1994/96
-1998
1998
-2001
2001
-2006
Yhteensä 24 -15 11 5 29
Viihde-elektroniikka -22 -24 19 0 40
Tietojenkäsittelylaitteet 83 54 21 8 64
Harrastusvälineet 47 -13 14 15 12
Urheilu- ja vapaa-ajan palvelut 56 -11 -3 0 107
Kulttuuripalvelut 21 -4 6 14 26
Rahapelit 52 14 12 -5 11
Kirjat -18 -13 8 -16 28
Lehdet ja painotuotteet 29 -8 -1 2 14
Valmismatkat 43 -47 30 3 41

Lähde: Tilastokeskus, Kulutustutkimus

Kuvio 4. Kulttuuri- ja vapaa-aikamenot sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2006 (EUR/kulutusyksikkö)

Lähde: Tilastokeskus, Kulutustutkimus

Myös tietojenkäsittelylaitteita hankittiin entistä suuremmalla summalla. Kauppa kävi, sillä kotitalouksien tietokonehankintoihin sijoittama rahamäärä kasvoi reaalisesti 64 prosenttia. Yhdeksänkymmentäluvun ylellisyydestä on tullut 2000-luvun välttämättömyys: kotitaloustyypistä riippumatta nykyaikaiset tietojenkäsittelylaitteet kuulunevat jatkossa kotitalouden varustukseen kuten lankapuhelin aiemmin. Vuonna 2007 lähes kolmella neljästä (73 %) kotitaloudesta oli internetin käyttömahdollisuus kotoa käsin.

Viestintämenot olivat kotitalouden tyypistä tai koosta riippumatta kulutusyksikköä kohden samaa suuruusluokkaa. Vain vanhustalouksissa, eli talouksissa joissa jompikumpi on vähintään 65-vuotias, rahaa tietoliikenteeseen käytettiin muita vähemmän. Eniten rahaa tietojenkäsittelylaitteisiin käyttivät opiskelijataloudet kulutusyksikköä kohden (Kuvio 4). Vaikuttaa, että muista asioista ollaan valmiita tinkimään, mutta vuorovaikutus internetin ja matkapuhelimen kautta koetaan tärkeäksi.

Harrastusvälineet vievät suurimman siivun, lähes neljänneksen (24 %), kotitalouksien kulttuuri- ja vapaa-ajan menoista. Kotitalouksiin hankittiin harrastusvälineitä suunnilleen samaan tapaan kuin vuonna 2001, ison osan muodostavat kotitalouteen ostetut lelut ja pelit sekä urheilu-, ulkoilu- ja retkeilyvarusteet. Kotitalouksien reaaliset harrastusvälinemenot kasvoivat 12 prosenttia vuodesta 2001. Jonkinlaisena noususuhdanteen merkkinä voitaneen pitää moottori- ja purjevenehankintoihin kuluneen rahamäärän kasvua. Veneen omistavien kotitalouksien osuus on kuitenkin pysytellyt jokseenkin ennallaan eli noin 15 prosentissa (16 % vuonna 2001).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.8.2008